Lue keskustelun säännöt.
Minä menin ammattikoulusta suoraan DI:ksi
Kommentit (10)
Minä en ja silti elän mun makuun täydellistä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ja silti elän mun makuun täydellistä elämää.
Onko täytelakupötköjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ja silti elän mun makuun täydellistä elämää.
Onko täytelakupötköjä?
Ei. En pidä lakusta.
Missä
työ, firma, palkka per kuukausi. Paikkakunta.
Vierailija kirjoitti:
Missä
työ, firma, palkka per kuukausi. Paikkakunta.
Häh?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä
työ, firma, palkka per kuukausi. Paikkakunta.
Häh?
DI aka drooling idiot.
Niin tuo on toki mahdollsita veljeni teki samoin ja opiskeli teknillsiessä korkeakoulussa (nyk- Aallossa) kun maisteritason tutkinnon halusi, niin ammattikorkeakoulu olisi ollut hänestä vain turha välivaihe. - En tiedä olisiko ajatellut toisin, jos opiskelupaikka TKK:lta ei olisi irronnut niin helposti kuin lopulta irtosi; voittajan oli helppo hymyillä - Itse sain hakea "omalle alalleni" (yliopistolta) pariinkin kertaan; tuolloin ei kukaan saanut, ainakaan "omalta alaltani" paikkaa yo-arvosanojen perusteella. Mutta vaikka veljeni onnistui paikkansa saamaan, niin yhtä mieltä olemme tänään siitä, että jos tietää haluavansa opiskella yliopistolla jo silloin kun valittava lukio vai ammattikoulu -opinnot, niin luultavasti pääsee varmemmin kun panostaa lukio-opintoihinsa kunnolla, josta parhaimmassa tapauksessa saa palkinnoksi mieluisan jatko-opiskelupaikan. Samaa mieltä olemme myös siitä, että hyvin heikoilla ylppäreiden arvosanoilla ei kyllä kenenkääm kannata keulia ja kuvitella olevansa esimerkiksi erityisen paljon sivistyneempi tai fiksumpi kuin n.n alan ammattiikoulututkinnon suorittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin tuo on toki mahdollsita veljeni teki samoin ja opiskeli teknillsiessä korkeakoulussa (nyk- Aallossa) kun maisteritason tutkinnon halusi, niin ammattikorkeakoulu olisi ollut hänestä vain turha välivaihe. - En tiedä olisiko ajatellut toisin, jos opiskelupaikka TKK:lta ei olisi irronnut niin helposti kuin lopulta irtosi; voittajan oli helppo hymyillä - Itse sain hakea "omalle alalleni" (yliopistolta) pariinkin kertaan; tuolloin ei kukaan saanut, ainakaan "omalta alaltani" paikkaa yo-arvosanojen perusteella. Mutta vaikka veljeni onnistui paikkansa saamaan, niin yhtä mieltä olemme tänään siitä, että jos tietää haluavansa opiskella yliopistolla jo silloin kun valittava lukio vai ammattikoulu -opinnot, niin luultavasti pääsee varmemmin kun panostaa lukio-opintoihinsa kunnolla, josta parhaimmassa tapauksessa saa palkinnoksi mieluisan jatko-opiskelupaikan. Samaa mieltä olemme myös siitä, että hyvin heikoilla ylppäreiden arvosanoilla ei kyllä kenenkääm kannata keulia ja kuvitella olevansa esimerkiksi erityisen paljon sivistyneempi tai fiksumpi kuin n.n alan ammattiikoulututkinnon suorittanut.
No kaikilla ei ole tarvetta olla sen kummemmin sivistynyt ja fiksu. Olen tarpeeksi fiksu pärjätäkseni ja tiedän tarpeeksi paljon asioista ja niistä asioista mistä en tiedä mitään niin mun ei tarvitsekaan tietää mitään. Tiedän paljon mua kiinnostavista asioista ja varmasti enemmän kuin suurin osa korkeasti koulutetuista. Ei se koulutus sitä kerro että paljonko mistäkin asioista tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tuo on toki mahdollsita veljeni teki samoin ja opiskeli teknillsiessä korkeakoulussa (nyk- Aallossa) kun maisteritason tutkinnon halusi, niin ammattikorkeakoulu olisi ollut hänestä vain turha välivaihe. - En tiedä olisiko ajatellut toisin, jos opiskelupaikka TKK:lta ei olisi irronnut niin helposti kuin lopulta irtosi; voittajan oli helppo hymyillä - Itse sain hakea "omalle alalleni" (yliopistolta) pariinkin kertaan; tuolloin ei kukaan saanut, ainakaan "omalta alaltani" paikkaa yo-arvosanojen perusteella. Mutta vaikka veljeni onnistui paikkansa saamaan, niin yhtä mieltä olemme tänään siitä, että jos tietää haluavansa opiskella yliopistolla jo silloin kun valittava lukio vai ammattikoulu -opinnot, niin luultavasti pääsee varmemmin kun panostaa lukio-opintoihinsa kunnolla, josta parhaimmassa tapauksessa saa palkinnoksi mieluisan jatko-opiskelupaikan. Samaa mieltä olemme myös siitä, että hyvin heikoilla ylppäreiden arvosanoilla ei kyllä kenenkääm kannata keulia ja kuvitella olevansa esimerkiksi erityisen paljon sivistyneempi tai fiksumpi kuin n.n alan ammattiikoulututkinnon suorittanut.
No kaikilla ei ole tarvetta olla sen kummemmin sivistynyt ja fiksu. Olen tarpeeksi fiksu pärjätäkseni ja tiedän tarpeeksi paljon asioista ja niistä asioista mistä en tiedä mitään niin mun ei tarvitsekaan tietää mitään. Tiedän paljon mua kiinnostavista asioista ja varmasti enemmän kuin suurin osa korkeasti koulutetuista. Ei se koulutus sitä kerro että paljonko mistäkin asioista tietää.
Niin. eikä tuota "fikuutta" kyllä hankita "vain" koulukirjoista. - Tuo fiksuuden esiin nostamine nyt vain nousi esin siitä, että monesti kuulee, että lukion käyneillä on parempi yleissivistys kuin ammattikoulun käyneillä. Ehkä kärjistäen näin onkin, mutta kiinnostus ja innostuneisuus lukea esimerkiksi kaunokirjallisuutta tai olla perillä yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tapahtumsita jne. vo syttyä vasta varttuneemmalla iällä.
Paljon myös riippuu siitä millainen on lähipiiri kenen kanssa viettäää aikaansa ja millaisia asioita se )lähipiiri) pitää esillä ja arvossa. Onkin vähän pöhköä kun tosinaan nostetaan esimerkiksi poliittisten päättäjien vanhoja ylioppilastodistuksia julkisuuteen hämmästeltäväksi; kun kiinnostavampaa ainakin minusta on se, mitä ovat sen jälkeen tai mahd. jo sitä ennen tehneet ja ovatko edes yrittäneet saada oppia jostain ja jolleivat, niin miten elämä on vienyt ennen poliittsitauraa.
Enkä nyt tarkoita, että tohttorit (esimerkkinä laajasti opiskellesita) olsivat välttämättä parempia kansanedustajina kuin he, jotka eivät ihan yhtä syvällsiesti ole opiskelleet. Sivistys on hyvin paljon muutakin kuin kirjaviisautta ja oppineisuuta.
Aivan