En itse polta mutta rakastan tupakan hajua. Se muistuttaa minua nuoruudesta,vanhoista ystävistä ja poikakavereista

Sama, juttu. Mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Joskus on kiva kävellä kadulla kun joku polttaa vieressä. Mutta se on rasittavaa jos naapurissa on tupakoiva ihminen ja se haju kantautuu 24/7 kotiin. 

Minut tuoksu vie aina autoon isäni kanssa. Olin mahdoton isän tyttö ja ikävä on kova edelleen vanhoillakin vuosilla.

Sama juttu. En koskaan ollut ulkopuolinen vaikka en itse polttanut,tosin astma varmaan vaikutti ja sain hengailla välituntisin tupakkapaikalla eikä kukaan painostanut polttamaan. Joskus autoin ja käänsin sätkiä .

Minä ajatellen äitiäni kun haistan tupakan ja Sisu-pastillit.

Jännä, että moni muukin ajattelee näin. Itse inhoan tupakkaa, enkä ikinä polttaisi tai haluaisi kumppania, joka polttaa. Mutta ohimennen tupakan haju on aika hyvä ja tuo muistoja mieleen. Vaikka tupakka ei ole ollut mitenkään läsnä elämässäni, mutta jotain nostalgiaa siinä on.

Yllätys, että palstanaiset olleet jänniä nuoruudessaan jännine poikakavereineen