Onko outoa, olen 40v enkä ole ollut elämäni aikana yksissäkään häissä

Outoa on. Hyvin olet väistellyt.

Pienissä häissä

Sinulla ei ole vihittyjä sisaruksiakaan?

Vierailija kirjoitti:

Sinulla ei ole vihittyjä sisaruksiakaan?

Ei. Serkku kuulemma meni naimisiin, mutta minua ei kutsuttu.

Ei minusta. En ole itsekään ollut yksistäkään itselleni millään lailla merkityksellisten ihmisten häissä - ja olen 50v.

En laske oman isäni uutta avioliittoa, vaikka hän olikin minulle merkityksellinen ihminen. Koska se nyt vain on eri asia.

Olen ollut lasteni isän joidenkin sukulaisten häissä, ihan vaan avecina.

Mä olen ollut yksissä häissä ja se oli 2018. Ikää on 42. Seuraavat häät on varmaan mun häät sitten ja ne on kahden vuoden päästä.

Kavereita on mennyt naimisiin ja sisaruksista (6 kpl) yksi mennyt naimisiin. Muihin ei ole kutsua tullut kuin tuon yhden kaverin. Onhan se toki ollut inhottavaa huomata kaveritasolla, että ei olekaan heille niin tärkeä, että haluavat häihinsä kutsua. Mutta minkäs sille voi. Itse ajattelin kuitenkin noita kavereita kutsua ja sisaruksiani. 

Olen 3-kymppinen ja ollut vain yksissä häissä. Naimisiin meno ei ole ainakaan täällä Helsingissä niin muotia (minun piireissäni, en ole konservatiivi).

Jos on pieni suku, ei sisaruksia tai ystäviä, isot ikäerot tai huonot välit sukulaisten välillä, pääkaupunkiseudulla koko ikänsä asunut introvertti suomalainen, niin ei se nykyään ole outoa.

Tuo menee varmaan vähän "piireittäin" onko niitä häitä vai ei.

Joissain menee kaikki/on isohkoja häitä jne.

Omassa tuttavapiirissä häät ei ole ns. isossa roolissa. Aika moni mennyt simppelisti maistraatissa tmv.

Varmaan taustalla on se, että samanhenkiset ajautuvat samoihin porukoihin? Ääriesimerkkinä ehkä uskovaiset joille häillä on erilainen merkitys mitä "ei-uskoville".

Joissain piireissä häät on se juttu, toisissa vaikka ralliautoilu, ja kolmasissa surffaus Balilla.

Ja toki voi,olla monesta em. asiasta kiinnostunut samaan aikaankin, eimyksi sulje toista pois...!

Mutta esim. itse en ole koskaan "ymmärtänyt" häitä. Tarkoitan sitä streotypistä riittiä että etsitään kirkkoa/juhlapaikkaa, valitaan pitopalvelua ja sovitellaan hääpukuja ja halutaan olla "prinsessana". Näen tuon vain isona stressaavana työleirinä, mikä tulee myös kalliiksi. Mielummin sen ajan, vaivan, ja rahan käyttää johonkin muuhun mistä pitää.

Eikä kaikki pariskunnat mene naimisiin, vaan elää avoparina.  

Tosin siinä mua on aina ihmetyttänyt se, että jotkut avoparit menee avioliittoon sitten kuitenkin, kun kaikki  se muu, mikä vakiintuneeseen parisuhteeseen liittyy, on jo tehty.  Eli on hankittu yhteinen omistusasunto, on autot, on lapset ja koirat ja mahdolliset kesäpaikat ja kaikki.  Sitten kai on niin tylsää, kun ei ole mitään odotettavaa enää, niin järkätään häät.  Sitä varten tietysti pitää mennä avioliittoon, että voi niitä häitä juhlia.

Paras tapaus (tai siis ehkä pahin) oli yksi tuttu juuri tällainen pari, joka lopulta järjesti komeat hääjuhlat kaikkine kommervenkkeineen.  Ja vuoden sisällä siitä erosivat.

Mä olin sukulaisen häissä 1992 ja heti perään yhden kaverin häissä 2014. Ikää reilu 40. Hautajaisia on ollut toista kymmentä.

Laskin tuossa ja pääsin noin kaksiinkymmeniin häihin elämäni aikana.

Ei ole outoa. Itse ollut parissa häissä, paljon useammin hautajaisissa.

Mun saldo on kolmet häät ja neljät hautajaiset.

Häät ovat yliarvostettuja, kiusallisia tilanteita.

En ole muuten mäkään ollut 😄 Kolmet hautajaiset on kyllä ollut.

t. 41v

Olet säästynyt kivasti noilta turhilta juhlilta

Vierailija kirjoitti:

Laskin tuossa ja pääsin noin kaksiinkymmeniin häihin elämäni aikana.

MIstä kummasta alapeukku?

Seitsemät häät, joista kahdet alle 10 vuotiaana. Yhdet oli sellaiset, että en tuntenut hääparia ollenkaan. Silloisen miesystäväni kanssa menin. Viidet hautajaiset, joista kahdet vanhempieni. N60

Vierailija kirjoitti:

Sinulla ei ole vihittyjä sisaruksiakaan?

Mulla on mutta vihittiin pienimuotoisesti maistraatissa eikä ollut hääjuhlia.