Miten kaupat tahkovat tuloksia vaikka ihmisten ostovoima on romahtanut?
Kommentit (39)
Ihmiset ostavat vähemmän, mutta kalliimmalla.
Kansalla jää todennäköisesti aiempaa vähemmän säästöön, ostoksia tehdään edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.
Toki, mutta jos ostovoimaa ei ole niin ei se kauppa saa sitä rahaa asiakkaalta yhtään enempää kuin ennenkään, maksoi se ruoka mitä tahansa. Mistä siis ennätysvoitot?
Ruokaa on ostettava silti, olen tosin vähentänyt syömistäni.
Ihmisten ostovoima ei ole romahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.
Toki, mutta jos ostovoimaa ei ole niin ei se kauppa saa sitä rahaa asiakkaalta yhtään enempää kuin ennenkään, maksoi se ruoka mitä tahansa. Mistä siis ennätysvoitot?
Onkohan se ostovoima nyt niin dramaattisesti romahtanut? Työllisyysaste on kuitenkin huippulukemissa, palkkojen ja eläkkeidenkin suunta ylöspäin, inflaatio vielä siedettävissä rajoissa, sähkönkin hinta laskee jo.
Lisäksi kaupat saa edelleen neuvoteltua itselleen edullisia sopimuksia tuottajien kanssa.
Ekvationen är enkel. Producenterna har fasta priser mot S- och K-gruppen i fyra månader i sänder. Priserna ges in långt före de träder ikraft, så det du köper idag kan väl ha prissatts av producenten för 8 månader sedan.
Affärerna prissätter varje dag. Då inflationen på allvar började för mindre än ett år sedan, hade butikskedjorna med sin makt fått fasta priser som räckte tills årsskiftet. Inte att S och K skulle betala mera åt producenterna ens då det är frågan om krig, i stället skulle bönderna hjälpas.
S och K gör rekordresultat genom att ruinera både sina leverantörer och sina kunder. Därför bör du undvika dem samt alla privat label produkter. Inte lätt att göra i Finland, men nog nödvändigt.
Se on kumma juttu, kun ensin valitetaan että voitot hupenee kustannuksiin ja silti tehdään huipputulosta. Joku ei nyt täsmää...
Ihmiset tinkivät kaikesta muusta paitsi ruoasta.
Monet firmat on takoneet tulosta edellisvuonna, koska kohonneet kustannukset yms. ahneudet on menestykseikkäästi siirretty kuluttajahintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.
Toki, mutta jos ostovoimaa ei ole niin ei se kauppa saa sitä rahaa asiakkaalta yhtään enempää kuin ennenkään, maksoi se ruoka mitä tahansa. Mistä siis ennätysvoitot?
Kauppaan jää enemmän käytettäväksi, kun jätetään hierojat ja kampaajat pois. Vaikka ostaisi saman verran ruokaa kuin ennen, niin rahaa kuluu siihen paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten ostovoima ei ole romahtanut.
Ei vielä, mutta vuoden lopussa voi olla toinen meininki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.
Toki, mutta jos ostovoimaa ei ole niin ei se kauppa saa sitä rahaa asiakkaalta yhtään enempää kuin ennenkään, maksoi se ruoka mitä tahansa. Mistä siis ennätysvoitot?
Onkohan se ostovoima nyt niin dramaattisesti romahtanut? Työllisyysaste on kuitenkin huippulukemissa, palkkojen ja eläkkeidenkin suunta ylöspäin, inflaatio vielä siedettävissä rajoissa, sähkönkin hinta laskee jo.
Lisäksi kaupat saa edelleen neuvoteltua itselleen edullisia sopimuksia tuottajien kanssa.
Ehkei sitten. Itse tunnen vain jo valmiiksi köyhiä, jotka ovat nyt helisemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.
Toki, mutta jos ostovoimaa ei ole niin ei se kauppa saa sitä rahaa asiakkaalta yhtään enempää kuin ennenkään, maksoi se ruoka mitä tahansa. Mistä siis ennätysvoitot?
Siis hinnat on nousseet, ja kaupat ovat nostaneet niitä vielä tukkuhintoja enemmän. Ihmiset kuitenkin ostavat ruokaa aina, säästävät muualta.
Ostovoiman katoaminen tarkoittaa sitä että rahalla saa vähemmän kuin ennen, ei se sinänsä tarkoita etteikö joku talouden osa-alue voisi pärjätä.
Kyllä hyvinvoivia ja menestyviäkin ihmisiä on pilvin pimein. Katso ympärillesi jonain lauantaipäivänä citymarketissa tai ideaparkissa, niin huomaat että todella monet hyvinansaitsevat ihmiset shoppaavat ihan niin kuin ennenkin, ruokaa, vaatteita, urheilutarvikkeita ja pelilaitteita. Omassakin perheessä hyvä tilanne, asuntolaina maksettu, edullinen sähkösoppari ja 2 työssäkäyvää aikuista. Oma mies just sai reilun palkankorotuksen, bruttopalkka pompahti 5000 euroon. Voitaisiin halutessamme shoppailla mielin määrin, mutta eipä juurikaan tuhlata mihinkään. Ostetaan ne mitä tarvitaan ja loput rahat menee säästöön, palveluihin, remontteihin, osakkeisiin jne.
Itse olen joutunut luopumaan esim. hierojalla käynneistä ja kampaajalla käyn vain pari kertaa vuodessa. Myös esim. teatteri- ja ravintolakäynnit jäänyt pois. Ruokakauppaan menee iso osa palkasta ja sähkölaskuun loput. Säästöihin en halua vielä mennä kun ei tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu. Onneksi asuntolainaa enää melko vähän, niin korkojen nousulla ei niin suurta merkitystä. Moneen alaan iskee kovemmin kuin ruokakauppoihin, jostainhan ihmiset tinkii jos rahaa vaan ei ole kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.
Toki, mutta jos ostovoimaa ei ole niin ei se kauppa saa sitä rahaa asiakkaalta yhtään enempää kuin ennenkään, maksoi se ruoka mitä tahansa. Mistä siis ennätysvoitot?
Unohdit nyt että kaupalla on kaksi paikkaa mistä repiä lisää katetta. suoraan siltä asikkaalta tai sieltä mistä tuoteet ostetaan.
Vaikka sillä asiakkaalla onse sama määrä euroja käytettävä kun ennenkin niin kauppias myy sulle puolet vähemmän tavaraa.
esim 2euron karkkipussi joka maksoi ennen euron. Aikaisemmin sait kaks pussia yhden hinnalla. säästöähän tossa tulee kun pitää puolet vähemmän myydä että saa saman määrän euroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.
Toki, mutta jos ostovoimaa ei ole niin ei se kauppa saa sitä rahaa asiakkaalta yhtään enempää kuin ennenkään, maksoi se ruoka mitä tahansa. Mistä siis ennätysvoitot?
Unohdit nyt että kaupalla on kaksi paikkaa mistä repiä lisää katetta. suoraan siltä asikkaalta tai sieltä mistä tuoteet ostetaan.
Vaikka sillä asiakkaalla onse sama määrä euroja käytettävä kun ennenkin niin kauppias myy sulle puolet vähemmän tavaraa.
esim 2euron karkkipussi joka maksoi ennen euron. Aikaisemmin sait kaks pussia yhden hinnalla. säästöähän tossa tulee kun pitää puolet vähemmän myydä että saa saman määrän euroja.
Ok, no nyt tajusin. Totta.
Ap
Ruokaa on pakko syödä. Enemmän olisin huolissani palvelualojen yrityksistä kuten kauneushoitoloista, hierojista jne.