Vaikka äiti olisi miten nääntynyt, apua ei kaikki saa
Lapseni vauva-aika oli yhtä painajaista monien eri syiden takia, muunmuassa toisessa ketjussa puhutun univelan takia. Lapsen isälle se olikin liikaa ja hän häipyi. Isovanhempia ei ole. Olin joinain päivinä niin loppu, että soitin kaikki tuntemani ihmiset joille suinkin olisin lapsen voinut antaa pyytäen yhtä ainutta yötä hoitoon, että saisin nukkua.
Vastauksena kun tulee sellaista tekopyhää, voi kyllä minä tietysti niin mielelläni auttaisin mutta kun on saunailta tai permanentin otto tai just viime yönä meni yksissä bileissä vähän myöhään tai muuta vastaavaa, niin lopulta ei jaksa enää edes pyytää mitään keneltäkään. Pahoittaa vaan mielensä entistä pahemmin kun kukaa ei ymmärrä, mikä on asioiden suuruusluokka.
Niin sitä vaan liekuttaa vauvaa olipa itse vaikka missä 39 asteen kuumeessa tai infernaalisessa selkäkivussa tai miten väsynyt tahansa.
Kunnallista tai virallisen tahon apua en myöskään saanut. Asuinkunnassani ei ole lainkaan kodinhoitajia kuin vanhuksille. Joka paikassa vain hoettiin koita jaksaa ja suhtautua myönteisesti. Empaattisia tsemppejä vaan mutta ei minkäänlaista käytännön apua.
Traumat jäi, väsymys ja ahdistus ei ole ohi vieläkään vaikka tilanteesta on jo vuosia. Jos ihmisen on pakko jaksaa yli voimiensa, se jättää jälkensä.
Älkää vähätelkö uupuneiden äitien väsymystä. Kaikilla ei todellakaan ole niitä auttajia, ei omasta takaa eikä edes viranomaisten toimesta.
Kommentit (13)
Olisit voinut antaa lapsen huostaan se olisi saanut isän ja äidin.
Se olisi voinut saada fiksumman äidin.
yksinkertaisesti palkannut apua? Jos olit muutaman tunnin unien tai vapaahetkien tarpeessa, niin ei se olisi niin kalliiksi tullut. Ja olisit vaikka voinut nukkua toisessa huoneessa sillä aikaa kun joku vahtii lastasi, jos et olisi uskaltanut jättää kokonaan kaksin hoitajan kanssa.
Jokainen äiti kokee noita ihan samoja väsymyksen tunteita. Ja niistä pääsee eroon kun nukkuu yhtäaikaa lapsen kanssa myös päivällä!
Ei ole ollut minullakaan auttajia päivisin,saati yöllä! Anteeksi vain mutta aika ruikuttaja olet!
t:suuren katraan äiti
Mun lapsi nukkui pätkissä 15-20 minsaa kerralla ekat puoli vuotta. Se on aika pitkä aika. Onneksi mulla oli sisko jonka luo pääsuin pahimmaksi aikaa, sisko ja siskon teini-ikäiset tyttäret auttoi. Suuri kiitos heille. Aviomies sai kanssa sillä välin univelkaansa kuriin ja jaksettiin sitten. Ymmärrän hyvin ap:tä.
Meitä oli lapsuudenkodissani monta lasta, ja kllä mun äiti sai kodinhoitajan joka synnytyksen yhteyyteen 2 viikoksi. Ja apua muulloinkin sairastaessaan. Se oli silloin
Mun lapsi nukkui pätkissä 15-20 minsaa kerralla ekat puoli vuotta. Se on aika pitkä aika. Onneksi mulla oli sisko jonka luo pääsuin pahimmaksi aikaa, sisko ja siskon teini-ikäiset tyttäret auttoi. Suuri kiitos heille. Aviomies sai kanssa sillä välin univelkaansa kuriin ja jaksettiin sitten. Ymmärrän hyvin ap:tä.
Meitä oli lapsuudenkodissani monta lasta, ja kllä mun äiti sai kodinhoitajan joka synnytyksen yhteyyteen 2 viikoksi. Ja apua muulloinkin sairastaessaan. Se oli silloin
Väsymys voi olla todellakin hermojaraastavaa.
Eivätkö ne esim.perheneuvolasta voineet järjestää mitään apuja?
Jaksaisitko vielä koittaa etsiä apua? Perheneuvolat, seurakunnat yms.
Halauksia sinulle
Jokainen äiti kokee noita ihan samoja väsymyksen tunteita. Ja niistä pääsee eroon kun nukkuu yhtäaikaa lapsen kanssa myös päivällä!
Ei ole ollut minullakaan auttajia päivisin,saati yöllä! Anteeksi vain mutta aika ruikuttaja olet!
t:suuren katraan äiti
Kun minäkään en ruikuttanut, niin sinäkään et ruikuttanut. Millainen elämä on ollut ihmisellä, joka ei osaa yhtään asettua toisen asemaan? Emme me kaikki reagoi asioihin samalla tavalla. Ja miksi väsymyksestä ei saa valittaa? Yleensähän se, että asioista puhuu, helpottaa niiden mukanaan tuomaa ahdistusta. Oletko sinä vanhan suomalaiskansallisen vaikenemisen kannalla?
saanut apua. Minulla vähän toisenlainen tilanne, on mieskin tallella, lapsia on 5, joista 2 on vammaista. Olen yhä toisen lapseni omaishoitaja.
Apua ei ole kukana tullut kotiin tarjoamaan. Kun olen sitä tarvinnut olemme palkanneett apua. Nykyisin kotitalousvähennyksen turvin se on erittäin edullista ja kannattavaa. Toisinaan sitä apua ei vain haluta edes hakea. Mietitään syyllisyyksiä ja raaskimisia, rahasta nyt puhumattakaan, joka on kuitenkin pitkälti järjestelykysymys, kun on tosi hätä.
Ainakin sitten neuvovat eteenpäin. Minä kyllä ymmärrän tuon väsymyksen enkä sitä ala edes kellekään täällä vääntämään, että miksi ymmärrän!? Jos ei muuta niin purskahda itkuun, se ainakin auttaa.
Oletko sinä vanhan suomalaiskansallisen vaikenemisen kannalla?
hys,hys ettei kukaan vaan tiedä kuinka kurjaa on. Kulissit, ne parhaat taideteokset. Sen rinnalla kalpenee Palmunkin ladot.
Oletko sinä vanhan suomalaiskansallisen vaikenemisen kannalla?
Taitaa olla ja varmaan Etelä-Pohjanmaalta hys,hys ettei kukaan vaan tiedä kuinka kurjaa on. Kulissit, ne parhaat taideteokset. Sen rinnalla kalpenee Palmunkin ladot.
Itsekin olen eteläpohjalainen ja kaiken päälle muuttanut tänne takaisin asuttuani Helsingissä yli 10 vuotta, enkä todellakaan ole yhtään kulissi-ihminen. Eikä ole moni muukaan täällä.
Terv. Ysi, eli lainatun viestin kirjoittaja
se olisi saanut isän ja äidin.