Ammattikoulusta ohjelmistokehittäjäksi. Onko mahdollista löytää töitä?

Minuakin kiinnostaa tietää. Alanvaihto mietinnässä.

Sillä ei periaatteessa ole merkitystä tällä hetkellä mikä on koulutuksesi, mikäli osaat koodata. Ja pystyt sen jollain tapaa todentamaan.

Tekoäly hoitaa jatkossa koodaamiset.

Totta kai. Koodaile muutama esimerkkiohjelma ja esittelet potentiaalisille työnantajille.

On se mahdollista mutta vaatii sinulta aktiivista työnäyteportfolion tekemistä ja ylläpitoa. Kannattaa myös panostaa niihin työssäoppimisjaksoihin.

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei periaatteessa ole merkitystä tällä hetkellä mikä on koulutuksesi, mikäli osaat koodata. Ja pystyt sen jollain tapaa todentamaan.

Mutta onko mahdollista amispohjalta oppia tarpeeksi jos lähtee nollasta? Lähinnä mietin opetuksen tasoa siellä, vai onko vaan pintaraapaisu?

No riippuu. Koodariksi papereita ei juuri katsella, kunhan olet hyvä, siis oikeasti hyvä. Toki, nyt tekoäly tulee muuttamaan ihan peruskoodauksen malleja aika lailla, ja on tosi vaikea sanoa mikä on tilanne valmistaessasi, jos nyt aloitat parin vuoden opinnot.

Sitten jos haluaa ns parempiin hommiin ohjelmistopuolella, vaaditaan ymmärrystä ohjelmistoarkkitehtuureista jne. Sitäkään ei koulussa riittävästi opi, mutta ammattikorkea/yliopisto valmistaa näihin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei periaatteessa ole merkitystä tällä hetkellä mikä on koulutuksesi, mikäli osaat koodata. Ja pystyt sen jollain tapaa todentamaan.

Mutta onko mahdollista amispohjalta oppia tarpeeksi jos lähtee nollasta? Lähinnä mietin opetuksen tasoa siellä, vai onko vaan pintaraapaisu?

On, mutta yhtä lailla se on pintaraapaisu missään opinnoissa. Ohjelmointia oppii vain ohjelmoimalla ja paljon, paljon isommassa määrin kuin missään koulussa.

Puoliso on alalla, ja on sitä mieltä, ettei se opetus ole ammattikorkeassakaan kummoista päätellen valmistuneiden taidoista, yliopistossa parempaa.

Eli kääntäen, jos olet valmis opettelemaan ja panostamaan kovasti itse ja vapaa-aikanasi, niin voinet pärjätä, oli tausta mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei periaatteessa ole merkitystä tällä hetkellä mikä on koulutuksesi, mikäli osaat koodata. Ja pystyt sen jollain tapaa todentamaan.

Mutta onko mahdollista amispohjalta oppia tarpeeksi jos lähtee nollasta? Lähinnä mietin opetuksen tasoa siellä, vai onko vaan pintaraapaisu?

Se on joka tapauksessa pintaraapaisu sielläkin, se taito kertyy vain tehdessä. Netistä löytyy paljon ilmaisia tutoriaaleja, joita voit hyödyntää jo vaikka nyt samantien. Aloita vaikka c/c# tai Java. Myös avoimista yliopistoista ja amk:sta löytyy hyviä kursseja, joilla voit ja kannattaakin täydentää ammattikouluopintoja tai vaikka jotain ihan muutakin koulutustasi ja hankkia niiden avulla osaamista.

Opiskelun aikana, oli taso mikä hyvänsä, ohjelmoidaan aivan säälittävän vähän. Siksi tärkeää on vaan koodata, koodata ja koodata. Voi aloittaa erilaisten verkkomateriaalien avulla, mutta rohkeasti pitää vaan lähteä sitten kokeilemaan siipiäään. Esim chat gpt:n avulla voi tehdä kaikenlaisia kokeiluja.

Ja monipuolisesti! Vaikka keskitytkin syvällisesti johonkin, kaikkien ohjelmointikielien perusharjoittelussa ymmärtää uusia asioita ohjelmointiajattelusta. Ja se on juuri se asia, mitä missään koulussa ei voi oppia.

Kannattaa aloittaa Amigalla ohjemoiminen, niin minäkin tein joskus 90-luvulla. Copperi, blitteri, keskytykset, ja spritet hallintaan, ja sen jälkeen laajennat osaamistasi CPU-puolelle, koska joku 68030/50 MHz on jo helvetin paljon nopeampi kuin blitteri. Blitterin kopiointinopeus on 3,3 MB/s, mutta se osaa myös piirtää viivoja ja fillata alueita.

Kuten tietotekniikassa yleensä, kaikki muuttuu jatkuvasti, ja niin myös Amiga-puolella. Uusinta uutta on Pistorm-kiihdytyskortti Amigoille, jolla irtoaa 1000-2000 MIPS:iä riippuen mallista ja 1-2 Gigatavua muistia. Muita on 100 MHz 68060 kortti, ja Vampire /Apollocore FPGA kortti, tai boksi, jossa AC68080 100 MHz CPU, AMMX-käskykanta, sekä uudistettu SAGA chipset, jossa 16 x 16-bittistä äänikanavaa, 3D grafiikkapiiri Maggie, ja uudistetut spritet, copperi, ja uudet näyttötilat, 16-bit ja 24-bit näyttötilat + chunky/planar, ja 4 kerroksen dualplayfield näyttötila, ja muistia 512 MB. Myös IDE -väylästä saa 20 MB/s siirtonopeus, ja prosessoriväylän nopeus noin 600 MB/s.

Tosi vaikeata on osoittaa osaamisensa mikäli korkeakoulutus puuttuu ja jos taas koulutus on niin osaamisella ei ole niin väliä. Suomessa työnantaja arvoastaa koulutusta yli kaiken.