Kirjojen kummallisuuksia

Ehkä jossain muussa maassa opinnot ovat lyhyempiä?

Ärsyttävä yks.kohta toki.

Naisille suunatuissa aina se nais-päähenkilö on ylimaallisen,jumalaisen täydellinen ja jo tieteellisestikin todistettu universumin keskipisteeksi jota kaikki ihailevat. Hyvänä esimerkkinä Ayla Untinen-Auelin kirjoisa.

Olen pikkutarkka vaikka luen nopeasti. Ärsyttää kun henkilöiden silmienväri muuttuu, välimatkat esim. Mummolle/heilalle on milloin 500 m, yhtäkkiä se unohtunut ja puhutaan 5 kilometristä, veli onkin kirjan lopussa serkku ( ilman siis mitään paljastuksia) , suunnattomast ärsytti kun suomalaisen kirjailijan kirjassa maanviljelijä aurasi ruispeltoaan. ( Kynti traktorilla työvälineellä jonka nimi on aura.)

Vierailija kirjoitti:

Naisille suunatuissa aina se nais-päähenkilö on ylimaallisen,jumalaisen täydellinen ja jo tieteellisestikin todistettu universumin keskipisteeksi jota kaikki ihailevat. Hyvänä esimerkkinä Ayla Untinen-Auelin kirjoisa.

Joku takavuosien kirjasarja Angelika. Päähenkilö pysyi nuorena ja lumoavan kauniina vaikka eri seikkailujensa ja avioliittojensa keston mukaan piti olla jo eläkeiässä laskupääni mukaan. Olikohan 70- luvun kirjoja?

Enää en ihan tommosta hömppää jaksais lukea enkä harlekiinien kiihkosta värisevää himoa mutta muita naistenkirjoja dekkareiden ohella menee.

Tuollaiset virheet ovat ärsyttäviä. Voisiko se johtua ennen kirjan julkaisua oikolukijan tarkkaavaisuudesta tai kääntäjän huolimattomuudesta? 

Kaverini, joka lukee kirjat pikalukemisen tekniikalla, ei tuollaisia edes huomaa. Minä luen hitaammin ja tartun heti virheeseen. Äänikirjoissa sama.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset virheet ovat ärsyttäviä. Voisiko se johtua ennen kirjan julkaisua oikolukijan tarkkaavaisuudesta tai kääntäjän huolimattomuudesta? 

Kaverini, joka lukee kirjat pikalukemisen tekniikalla, ei tuollaisia edes huomaa. Minä luen hitaammin ja tartun heti virheeseen. Äänikirjoissa sama.

Ennen kaikkea tuo on kirjailijan virhe.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset virheet ovat ärsyttäviä. Voisiko se johtua ennen kirjan julkaisua oikolukijan tarkkaavaisuudesta tai kääntäjän huolimattomuudesta? 

Kaverini, joka lukee kirjat pikalukemisen tekniikalla, ei tuollaisia edes huomaa. Minä luen hitaammin ja tartun heti virheeseen. Äänikirjoissa sama.

Ne on. Miettinyt myös syyllistä, kirjailija vai kääntäjä. Näyttää kyllä ettei kirjoja ees oikolueta enää.

Menee koko hyväkin juoni ja sujuva kirjoitustyyli lukiessa pilalle kun törmää tommosiin virheisiin.

Ei. En ole lukenut. (lue: bårgobladet)

Työssäkäyvät ovat aina kutsumusammatissaan ja alansa parhaimmistoa.

Eräässä muistaakseni Nora Robertsin kirjassa oli noin 500 asukkaan kylässä menestyvä hotelli ja ravintola. Joo, ihan varmasti, mistä muka asiakkaat?

No tarkoitus varmasti olikin vain osoittaa miten valtavan etevä kirjan naispuolinen päähenkilö oli. Joka siis näitä yrityksiä pyöritti.

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkutarkka vaikka luen nopeasti. Ärsyttää kun henkilöiden silmienväri muuttuu, välimatkat esim. Mummolle/heilalle on milloin 500 m, yhtäkkiä se unohtunut ja puhutaan 5 kilometristä, veli onkin kirjan lopussa serkku ( ilman siis mitään paljastuksia) , suunnattomast ärsytti kun suomalaisen kirjailijan kirjassa maanviljelijä aurasi ruispeltoaan. ( Kynti traktorilla työvälineellä jonka nimi on aura.)

Miksi maanviljelijän perustyö ärsyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkutarkka vaikka luen nopeasti. Ärsyttää kun henkilöiden silmienväri muuttuu, välimatkat esim. Mummolle/heilalle on milloin 500 m, yhtäkkiä se unohtunut ja puhutaan 5 kilometristä, veli onkin kirjan lopussa serkku ( ilman siis mitään paljastuksia) , suunnattomast ärsytti kun suomalaisen kirjailijan kirjassa maanviljelijä aurasi ruispeltoaan. ( Kynti traktorilla työvälineellä jonka nimi on aura.)

Miksi maanviljelijän perustyö ärsyttää?

Siksi että sykyllä kynnetään pellot, ei aurata. Lunta aurataan, viljapeltojen multa käännetään kyntämällä.

Maanviljelijän tyttärenä ei työ ärsytä vaan tuo virhe.

Sinulleko menisi täysiä? Työväline traktorin perässä on aura nimeltään, mutta työ on nimeltään kyntämistä. Vrt. Kyntökilpailut

Luin kerran kirjaa, jonka päähenkilö oli nimeltään Majlis tai jotain sentapaista. Kirjailija taivutti välillä nimeä "Majlisin, Majlisilla", välillä "Majliksen, Majliksella", ja se alkoi häiritä niin että en pystynyt keskittymään enää juoneen enkä mihinkään muuhunkaan, vain nimen erilaisten taivutusmutojen bongaamiseen. Ja niin helppo kuin tuo outo yksityiskohta olisi ollut korjata oikolukuvaiheessa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkutarkka vaikka luen nopeasti. Ärsyttää kun henkilöiden silmienväri muuttuu, välimatkat esim. Mummolle/heilalle on milloin 500 m, yhtäkkiä se unohtunut ja puhutaan 5 kilometristä, veli onkin kirjan lopussa serkku ( ilman siis mitään paljastuksia) , suunnattomast ärsytti kun suomalaisen kirjailijan kirjassa maanviljelijä aurasi ruispeltoaan. ( Kynti traktorilla työvälineellä jonka nimi on aura.)

Miksi maanviljelijän perustyö ärsyttää?

Siksi että sykyllä kynnetään pellot, ei aurata. Lunta aurataan, viljapeltojen multa käännetään kyntämällä.

Maanviljelijän tyttärenä ei työ ärsytä vaan tuo virhe.

Sinulleko menisi täysiä? Työväline traktorin perässä on aura nimeltään, mutta työ on nimeltään kyntämistä. Vrt. Kyntökilpailut

Yhdessä kirjassa rakennettiin talo 2 aarin tontille. Siis se talo oli isompi kuin tontti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkutarkka vaikka luen nopeasti. Ärsyttää kun henkilöiden silmienväri muuttuu, välimatkat esim. Mummolle/heilalle on milloin 500 m, yhtäkkiä se unohtunut ja puhutaan 5 kilometristä, veli onkin kirjan lopussa serkku ( ilman siis mitään paljastuksia) , suunnattomast ärsytti kun suomalaisen kirjailijan kirjassa maanviljelijä aurasi ruispeltoaan. ( Kynti traktorilla työvälineellä jonka nimi on aura.)

Miksi maanviljelijän perustyö ärsyttää?

Lueppas nyt uudelleen tuo tummalla oleva teksti. Ymmärrä se.

"voiko 58- vuotiaalla naisella olla tyttärentytär joka on jo eläinlääkäri." Jos se on saanut lapsen 17v, se lapsi olisi 41 ja mitenkäs...41-17 olisi 24v, no ei ainakaan Suomessa olisi ehtinyt eläinlääkäriksi.  "Eläinlääketieteen peruskoulutus kestää kuusi vuotta" Paitsi jos se on superkoululainen ja valmistunut....ähhh tästä näkee miten niihin virheisiin tarttuu ja alkaa pähkäily. :D

Kirja tapahtui 1970-luvulla pienessä kirkonkylässä ja siinä mentiin kauppaan klo 7 aamulla. Ei todellakaan auenneet kauppa tuossa kylässä klo 7 tuohon aikaan, vaan klo 9, olen nimittäin itse asunut siellä tuohon aikaan. Samassa kirjassa laitettiin matkalaukku kuplavolkkarin takakonttiin. Tapahtumat saavat olla mielikuvitusta, tuollaiset asiat ovat kirjailijan virheitä.

Vierailija kirjoitti:

Naisille suunatuissa aina se nais-päähenkilö on ylimaallisen,jumalaisen täydellinen ja jo tieteellisestikin todistettu universumin keskipisteeksi jota kaikki ihailevat. Hyvänä esimerkkinä Ayla Untinen-Auelin kirjoisa.

Poliisina hän on nokkelampi kuin mieskollegansa. Kaikki fiksut ajatukset tulevat häneltä, ruuaksi vain pizzaa. Menee yksin jokapaikkaan vaikka se taitaa olla kiellettyä joka poliisipiirissä vai mitä ne nyt on. On juossut 10maratonia paremmalla ajalla kuin mieskollega ja ampuu hiirtä silmään...

Vierailija kirjoitti:

Eräässä muistaakseni Nora Robertsin kirjassa oli noin 500 asukkaan kylässä menestyvä hotelli ja ravintola. Joo, ihan varmasti, mistä muka asiakkaat?

No tarkoitus varmasti olikin vain osoittaa miten valtavan etevä kirjan naispuolinen päähenkilö oli. Joka siis näitä yrityksiä pyöritti.

Asiakkaat tulevat tietenkin kylän ulkopuolelta. Joko siellä on lähistöllä suosittu turistikohde tai itse hotelli on niin erinomainen, että sinne mennään hotellin itsensä takia, niin kuin esimerkiksi lasi-igluhotelliin revontulia katselemaan. (Nora Robertsia en ole lukenut, tämä vain yleisenä huomiona matkailusta.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille suunatuissa aina se nais-päähenkilö on ylimaallisen,jumalaisen täydellinen ja jo tieteellisestikin todistettu universumin keskipisteeksi jota kaikki ihailevat. Hyvänä esimerkkinä Ayla Untinen-Auelin kirjoisa.

Poliisina hän on nokkelampi kuin mieskollegansa. Kaikki fiksut ajatukset tulevat häneltä, ruuaksi vain pizzaa. Menee yksin jokapaikkaan vaikka se taitaa olla kiellettyä joka poliisipiirissä vai mitä ne nyt on. On juossut 10maratonia paremmalla ajalla kuin mieskollega ja ampuu hiirtä silmään...

Dekkareissa, niin suomalaisissa kuin ulkomaisissa, päähenkilö poliisi menee yksin lopputaisteluun , kuten kerroitkin. Poliisi on "oman tien kulkija", hankala, yksityiselämä pielessä.

Lisäksi haittaa kun joku selvittää murhia jotka tapahtuvat hänen tuttavapiirissään ja juhlissa joissa hän on ollut.

Oikeesti kai ei voisi tutkia exän nyxän tekemää tappoa , mutta sen jotenkin kirjassa kestää kun ei takerru tuohon.