Tunnetko elämäniloa
Itse herään joka amuuna täynnä elämäniloa ja kiitollisuutta että saan elä tällä ihanalla maapallolla. Olen olen elännyt hyvän elämän tähän asti 50v. Monella ihmisellä on niin vääristynyt kuva hyvästä elämästä, kopioidaan mainoselämää tai Facebookin glamouria. Tehkää elämästä oman näköisen ja unohtakaa kopioimisen.
Kommentit (19)
Tunnen, ja uteliaisuutta ja ihmetystä!
Mä herään eloon eloon eloon eloon
Eloon iloon elämään
Eloon eloon eloon eloon ja kyllä kestää kiittää
Eloon eloon eloon eloon
Mä herään eloon iloon elämään
Eloon eloon eloon eloon ja kyllä kestää kiittää
Tuli just radiosta. 😅
Jos yrittää kopioida muiden esim julkkisten elämää niin yleensä jää toiseksi. Oman polun kulkijoita on yllättävän vähän, ei se hieno tavara ketään onnelliseksi tee.
Joo, kun saan pari terävää ensin ja sitten hisukseen puuduttaa aivot viinalla, on niin traumaattinen elämä takana, päivä kerrallaan mennään
No se on vähän tämmöstä herkällä ihmisellä että ilo on suurta ja suru on suurta. Aika (todella) vaikea elämäntilanne koska sairaudet mutta joka päivä mä jollekin nauran ja on kyllä kova elämänhalu vaikka suurimmaks osaks onkin todella vaikeaa
Olen ihmetellyt kuin monet sijoittaa tulevaisuuteen eikö se elämä pitäisi elää nytt.
Ei kai kukaan kopioi toisen onnea itselleen. Jokaisella on omat näkemykset omaan onneen. Minun on ei on vaatimaton ja vapaa kaikesta. Tästä nautin.
Vai ei kopioida, esim naisten vaatteet ja kampaukset jälkeenpäin ihmettellään vanhoja valokuvia että oltiin tyhmän näköisiä.
Stringit hyvä esimerkki naru persessä.
Tuo biisi on kyllä mulle terapiaa. En ole oikein kehdannut voida hyvin vuosiin, ja huomaan että vaikka nyt alkaa olla tilanne ohi, mä edelleen ahdistelen itseäni ja mitätöin.
Mutta välillä leviää naamalle semmoinen 20 senttiä leveä hymy. Oikein karkaa esiin jostain.
Muumimukit toinen, rumat peikot kuviona ja maksetaan hirveät hinnat.
Yleensä kyllä. Koska olen innostuva ja utelias ihminen. Rakastan nimenomaan aamuja.
Joskus, kuten tänään, tuntuu että "sukset eivät luista ja joku on kannoilla"....
Näitä tällaisia päiviä on harvemmin.
Ei tavara, elämmänilo on henkistä.
Vielä reilu kuukausi sitten elämästä puuttui kaikki ilo ja tunsin itseni todella yksinäiseksi. Kirjoittelin tännekin, miten kurjalta olo ja elämä tuntui. Erittäin vaikea ihmissuhde päättyi syksyllä, ja se tuntui pitkään menetykseltä, vaikka samalla olo oli helpottunut. Nyt olen lopulta ymmärtänyt olevani turvassa ja vapaa kaikesta siitä sonnasta, mitä kyseinen ihminen elämääni toi. Olo on ollut tasaisen hyvä jo kuukauden päivät, enkä usko enää vajoavani synkkyyteen ainakaan samasta syystä. Elämä on juuri nyt niin hyvää, kuin se voi olla. Tuntuu, että minulla on kaikki, mitä oikeasti tarvitsen, ja se tuntuu hyvältä.
Silloin, kun on pitkään kovia kipuja, niin en. Neljännen kipuvuoden lopulla aloin jo kaivata täältä pois, vaikka miten itseäni tsemppasin. Nyt on ollut pitkästä aikaa viisi päivää ok, ja kyllähän se mieliala heti nousee.
Viime vuosi oli niin rankka että veti elämänilon aika minimiin. Ei ole vieläkään oikein palautunut siitä. Kuoli siis 2 perheenjäsentä kahden kk sisällä toisistaan, töissä oli vaikeaa ja niin pois päin.
En todellakaan. En tunne yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Silloin, kun on pitkään kovia kipuja, niin en. Neljännen kipuvuoden lopulla aloin jo kaivata täältä pois, vaikka miten itseäni tsemppasin. Nyt on ollut pitkästä aikaa viisi päivää ok, ja kyllähän se mieliala heti nousee.
Toivon voimia sulle ja että saisit olla mahdollisimman kivuton 🙏 Tiedän mitä toi on, ainakin tunnetasolla
Älä lässytä, ei kaikki pysty "tekemään elämästä omannäköistä". Tai sen omannäköinen voi juuri olla masentava ja ankea.