Pyöräilin taas koirankakkaan - nyt riittää

Aina eräällä samalla alueella pyöräilen koiranpaskaan. Pitkä tie on kuorrutettu sonnalla ja sitä on keskellä tietä, tien reunassa, ihan kaikkialla.
Lähiön kaikki asukkaat omistavat koiran ja käyttävät koirat ulkona saman tien varrella, joten siitä on tullut julkinen nelijalkaisten käymälä.

Tänään koko pökäle tarttui eturenkaaseen ja rengas myllytti sen niin että se roiskui pitkin pyörää ja housujani. Oranssi pökäle tarttui vieläpä kiinni pyörän runkoon ja piti kaapia siitä irti. Mutta eihän siitä mitään tule kun tuore paska on niin tahmeaa että se vaan leviää ympäriinsä.
Kiva oli mennä töihin kun farkut on jonkun toisen koiran paskassa.
Kaikki vain siksi että koiranomistajat ovat narsisteja. Koronan aikana oli pakko ottaa lohtukoira mutta harvalla on itsekuria vastuulliseen koiran omistamiseen eli pidettäisiin huolta ettei se hauku kerrostalossa ja pasko ihmisten ilmoille. Mutta ei, koiranomistajaa ei kiinnosta: "Se on vain kakkaa, lopeta valitus". Tai sitten toinen kova comeback on "no mitäs ajoit siihen läjään."
Huhhuh. Narsismi Suomessa kasvaa hurjaa vauhtia.

Todellisuus on nyt kuitenkin se, että tulen saamaan tähän ketjuun ulinaa, vikinää ja alapeukkuja. Mutta minä alan toden teolla kyllästyä kuuraamaan teidän koiranne paskaa. Ottakaa vastuu teoistanne. Seuraavan kerran pistän raivokohtauksen pystyyn kun näen että joku paskattaa koiraansa eikä kerää ulostetta pussiin kuten laki määrää. Tai sitten minä otan itse sen paskan ja kannan sen koiranomistajan kotiovelle ja lääsään pitkin ovea. "Sehän on vaan kakkaa", vai mitä hä?