Kohti uutta pettymystä

Opiskelen AMK:ssa ja työharjoittelussa tein sen virheen, että menin pariin kertaan kritisoimaan paria asiaa. En siis mitenkään kovaäänisesti vaan toin vain asiallisesti mielipiteeni julki. Ei ilmeisesti saisi vaan opiskelijana pitäisi niellä kiltisti kaikki. Millä sitä aikuisena 40-vuotiaana ihmisenä ja työelämässä jo olleena pystyy ottamaan sellaisen asenteen, että opiskelijana pitää vain kaikki hyväksyä?

Kyllä harjoittelu läpi meni, mutta tuli niin paska fiilis kun arviointiin kirjoitettu mun asenteesta ja näistä parista tapahtumasta keskusteltiin vielä arvioinnissa. Tein kuitenkin kaiken mitä annettiin työksi, olin oma-aloitteinen jne. Mä vain satuin kritisoimaan ja pohtimaan paria asiaa. Toki oli positiivistakin arvioinnissa, mutta ne negatiiviset sieltä jäi päällimmäisenä mieleen. Onneksi harjoittelut ovat vain hylätty/hyväksytty eikä tule numeroarviointia.

Arviointi oli alkuviikosta ja edelleen harmittaa todella paljon. Arviointikeskustelun lopussa aloin itkeä ja sekin hävettää, että aikuisena ihmisenä itken tuollaisen vuoksi. Onneksi tänään oli viimeinen harjoittelupäivä. Ei ole pelkoa, että menisin tuohon paikkaan enää töihin vaikka olisivat kuinka pulassa työvoimapulansa kanssa. Keikkalaisilta kyllä kuulin, että eipä heitäkään aina kohdella reilusti.