kaksi lasta VAI kolme lasta?

Tyttö ja poika.

Hyvät puolet: no, on enemmän lapsia, enemmän elämää.

Huonot puolet: ks. edellinen vastaus

Meillä 2 tyttöä ja poika.

Kaikki lapset leikkivät tosi hyvin yhdessä. Lekit onnistuvat kolmestaan ja kahden tytön kesken ja tyttö-poika.

Ovat tosi hyviä kavereita. Yksi miinus puoli on se, että ovat niin hyviä kavereita, että eivät keipaa muita kavereita. Lapset siis ovat tyytyväisiä, mutta jotenkin ympäristö olettaa, että kaikilla pitää olla niitä omia kavereita.



Rutiinit sujuu lapsiperheen kaavalla, minusta siinä on sama onko lapsia kaksi vai kolme.

Kolmen kanssa on matkusteltukin ihan samalla tavalla, kun kahden kanssa. Normaali hotellihuone tai laivan hytti on toistaiseksi riittänyt.

Auto on isompi, mutta tiedän kolmilapsisia perheitä, jotka ajavat ihan normaalikokoisella henkilöautolla.

Vatteita voi hyvin kierrättää, meillä kolmas on eri sukupuolta kun kaksi ekaa, joten häbelle on tarvinut ostaa uuttakin, mutta tytöillä on kierrätetty kaikkea.

kolmas räjäyttää pankin. nim. väsynyt äiti

riippuu toki ikäeroista, jos isommat, ei ehkä ole niin rankkaa. meillä molemmissa väleissä 1,5v.

Irlantilaisten kolmosten äitinä suosittelen kahta.

Onko ihan oikeet irkut, paljonko ikäerot?

Kaksi:



- ei tarvitsisi enää olla koskaan raskaana

- "lopetetaan kun ollaan vielä voitolla", eli kun kaksi kertaa on ollut näin hyvä tuuri lasten suhteen, kannattaisiko olla olematta ahne ja tyytyä tähän?

- kun on sekä tyttö että poika, puntit ovat siltä osin tasan, kun taas jos meillä olisi toinen tyttö tai toinen poika, tuntisiko se yksi olonsa ulkopuoliseksi?

- asumme jo nyt aika ahtaasti, mutta kaksilapsisena perheenä pystymme silti vielä juuri ja juuri asumaan haluammallamme kalliinpuoleisella alueella

- olisiko lasten kanssa kulkeminen, matkustaminen jne. tosi hankalaa jos niitä olisi enemmän kuin aikuisia?



Kolme:



- rakastan näitä kahta niin hirveän paljon, että eikö olisi hienoa jos olisi vielä kolmaskin jota saisi rakastaa yhtä paljon?

- olisi mielenkiintoista nähdä minkälainen ihminen siitä tulisi

- vauvan- ja lapsenhoidon perustaidot, rutiinit ja tarvikkeet ovat jo koossa, joten kolmas menisi melkeinpä "kaupan päälle"

- saisi olla heittämättä ihania, muistoja täynnä olevia vauvanvaatteita vielä kierrätykseen

- ihan kamala ajatus ettei mulla olisi enää koskaan vauvaa!

En tiedä miten ne iät pitää oikeasti olla ollakseen irl. kolmoset. Meillä esikoisen ja kuopuksen ikäero on 2 vuotta. Ymmärtänette miksi suosittelin kahta lasta! :) 20

jos emmit niin tee kaksi

kai kolmoset sitten on kahden vuoden sisällä?

pitäisi kai kahden lapsen olla syntynyt samana vuonna eli kolmosissa varmaankin lasten väli aina alle vuoden, mielellään 9-10 kk...



http://fi.wikipedia.org/wiki/Irlantilaiset_kaksoset

hyviä ja huonoja puolia? tässä väännetään asiasta mihen kanssa kättä!

Minulla on kaksi lasta (4 v. ja 6 v.) ja näillä näkymin lisää ei tule. Järkisyyt eivät puolla, mutta salaa toivon, että tulisin (ehkäisystä huolimatta) raskaaksi.



Ja ne järkisyyt ovat: talouden kiristyminen, ei paljon lastenhoitoapua saatavilla, mukavuudenhalu, rajalliset voimavarat



Silti ehkä... tai sitten ei!

tarpeeksi työtä näissäkin.

Neljännenkin voisin ottaa

ja jos olisin tiennyt että lastenkin kanssa on niin että kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti olisin tyytynyt kahteen. Kun yksi on poissa leikit sujuu mutta yhdessä kun ollaan niin on pelkkää rähinää ja kaikki ovat poikia.

Niin meillä on kaksi, samaa sukupuolta.

En oo päättäny, saattaahan se olla että ei niin "montaa" raaskikaan. Mieskin nostaa lapsimäärää pikkuhiljaa. Alussa oli 2.



Kohta meillä 3 lasta.



Kahessa on paljon ihania puolia, niin paljon että kolmas oli ihana päätös, helppo. Oltiin ajateltu odottaa vähän pidempään pitää taukoa mutta se halu saada lapsi tuli molemmille nopeesti. Neljännestä haaveillaan jo kovasti. Jahka nyt saadaan ensin tämä yksi maailmaan!

kolmas veisi vararikkoon (isompi auto ja asunto) eikä olisi varaa jäädä enää kotiin hoitamaan, hoidin näitä kahta monta vuotta kotona . Olen myös tullut sen verran mukavuuden haluiseksi kun lapset on kasvaneet etten haluaisi enää aloittaa alusta.