Lue keskustelun säännöt.
kaksi lasta VAI kolme lasta?
02.08.2008 |
On enemmän työtä kuin kahdessa mutta on hauskempaakin ja lapsilla ON paljon seuraa toisistaan jos ei ole liikaa ikäeroa!
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On enemmän työtä kuin kahdessa mutta on hauskempaakin ja lapsilla ON paljon seuraa toisistaan jos ei ole liikaa ikäeroa!
Meillä on kolme pienellä ikäerolla, ja juuri siitä johtuen jokainen päivä on täynnä älytöntä sisaruskateutta, nahistelua ja tappelua.
Heille kaikki on loputonta kilpailua sisarusten kanssa, ja aina jonkun mielestä joku muu sai jotain enemmän tai jotakin muuta sisarusta suositaan.
Ihan sietämätöntä riitelyä 24/7. En suosittele.
Kiitos rehellisestä vastauksesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mulla on kahdeksan ja koskaan ei ole tullut sellainen asia mieleen, että niiden takia rahat loppuisi, jokaisesta olen kiitollinen ja vaimon kanssa on puoliksi hoidettu, (molemmat tehdään kolme päivää viikossa työtä ja kolme lasten kanssa + yksi yhteinen) ja hyvin menee.
8 lasta? Oletteko uskovaisia?
Siinä ei montaa tonnia ole perintöä per lapsi!🥺
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen täyttää 7 hiukan toisen lapsen synnyttyä, eli ikäero on aika iso. Ollaan alettu kallistua siihen, että kolmas saisi tulla heti toisen jälkeen jos on tullakseen. Olisi sitten kaksi pienempää, kaverusta toisilleen.
Joo, eihän 0 ja 7-vuotiailla todella ole mitään yhteistä, nyt eikä nuorena, saati aikuisena! En ymmärrä tälläistä valtavaa ikäeroa🤔
Tottakai on yhteistä 🙂 Meidän lapsilla on viiden vuoden ikäero, ja noilla on ainakin hauskaa yhdessä. Kummallakin on lisäksi omat juttunsa ja kaverinsa. Sanoisin että enemmän se kuinka lapset tulee toimeen keskenään, riippuu luonteista enemmän kuin ikäerosta.
Mulla on omiin sisaruksiin noin 10 vuoden ikäero, ja ollaan aina oltu läheisiä. Olihan se erilaista silloin kun sisarukset oli jo aikuisia ja itse olin koululainen, mutta läheisiä oltiin silti. Ja ollaan nyt aikuisena edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen täyttää 7 hiukan toisen lapsen synnyttyä, eli ikäero on aika iso. Ollaan alettu kallistua siihen, että kolmas saisi tulla heti toisen jälkeen jos on tullakseen. Olisi sitten kaksi pienempää, kaverusta toisilleen.
Joo, eihän 0 ja 7-vuotiailla todella ole mitään yhteistä, nyt eikä nuorena, saati aikuisena! En ymmärrä tälläistä valtavaa ikäeroa🤔
Olen perheen kuopus ja minulla on Ikäeroa isoveljien 6-10 vuotta. Lapsena oli kiva kulkea veljien perässä. Muistan kuinka veljet veivät minut välillä rakentamaansa puumajaan metsässä. Tai kuskasivat minut mopon kyydissä näköalatornille ja yllyttivät kiipeämään katselupaikalle (tästä kiipeilystä äiti kyllä suuttui veljelleni). Myöhemmin muistan nauttineena kun veljet välillä ottivat pikkusiskon mukaan vaikka kauppareissulle. Oli kivaa istuskella auton takapenkillä ja kuunnella veljien valitsemaa musiikkia. Jne
Nyt aikuisena nähdään aika harvoin koska kaikilla perhettä, yrityksiä ym. Mutta useamman kerran vuodessa kyläillään toisillemme. Ja monesti soitellaan ja kysytään toisilta neuvoa ja vinkkejä oli sitten kyse rakentamisesta, auton ostosta, osakkeiden myynnistä, tietokoneongelmista jne. Autamme toisiamme.
Itse halusin lapset pienellä ikäerolla koska olin kyllä joskus yksinäinen koska olen ainut tyttö ja veljillä oli seuraa toisistaan. Mutta kyllä niistä sisaruksista kuitenkin on iloa vaikka ikäero onkin iso. Ei ehkä ihan leikki-iässä mutta sen jälkeen kyllä.
Meillä 3 pienellä ikäerolla. Valitettavasti kahdella vanhemmalla puhkesi sairauksia niihin aikoihin kun aloin odottamaan kolmatta. Odotusaika ja kolmannen vauvavuosi oli todella kaaottista aikaa. Mieskin oli välillä apuna kotona ja silti oltiin hätää kärsimässä. Välillä toinen oli keskimmäisen kanssa sairaalassa viikon ja sitten vaihdettiin vuoroa.
No hengissä selvittiin ja nyt meillä on kolme fiksua teiniä. Ja olen todella tyytyväinen meidän perheen nykyiseen tilanteeseen. Mutta kieltämättä jos olisin tiennyt kuinka rankkaa oli tulossa niin meidän lapsiluku olisi jäänyt kahteen. Mutta kun se rankkuus selkeni vasta sitten kun vauvaa jo odotettiin niin minkäs teet. Ja selvisihän tästäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen täyttää 7 hiukan toisen lapsen synnyttyä, eli ikäero on aika iso. Ollaan alettu kallistua siihen, että kolmas saisi tulla heti toisen jälkeen jos on tullakseen. Olisi sitten kaksi pienempää, kaverusta toisilleen.
Joo, eihän 0 ja 7-vuotiailla todella ole mitään yhteistä, nyt eikä nuorena, saati aikuisena! En ymmärrä tälläistä valtavaa ikäeroa🤔
Tottakai on yhteistä 🙂 Meidän lapsilla on viiden vuoden ikäero, ja noilla on ainakin hauskaa yhdessä. Kummallakin on lisäksi omat juttunsa ja kaverinsa. Sanoisin että enemmän se kuinka lapset tulee toimeen keskenään, riippuu luonteista enemmän kuin ikäerosta.
Mulla on omiin sisaruksiin noin 10 vuoden ikäero, ja ollaan aina oltu läheisiä. Olihan se erilaista silloin kun sisarukset oli jo aikuisia ja itse olin koululainen, mutta läheisiä oltiin silti. Ja ollaan nyt aikuisena edelleen.
Meillä lapsilla lähes viiden vuoden ikäero, ja toinen on tyttö ja toinen poika. Kyllä niillä on silti ihan sisarussuhde :) Riitelevät asioista, vahtivat kumpi saa jotain, riehuvat yhdessä ja joskus pienempi pääsee mukaan isompien ja kavereiden leikkeihin. Isompi auttaa pienempää (tai yrittää kasvattaa!) ja pienempi ihailee isompaa kovasti. Tietenkin sisarussuhde on erilainen kuin jos olisi 1,5-2 vuotta ikäeroa, mutta ei vähäisempi.
Itselläni on sisko 1,5 vuoden ikäerolla, mutta olemme hyvin eri luonteisia. Meillä oli pienestä pitäen eri kaverit ja erilaiset mielenkiinnon kohteet. Tulemme silti hyvin toimeen, ja leikimme me lapsena joskus yhdessäkin, ei tässä ollut ongelmaa! Mutta ei se pieni ikäero mitään paita ja peppu-asetelmaa takaa.
Meille ei tule kolmatta, kun olemme miehen kanssa niin itsekeskeisiä ja mukavuudenhaluisia. Vauvavuodet ja pikkulapsiajat ovat raskaita meille. Kolmas olisi voinut tulla, jos lastenteko olisi aloitettu 10 vuotta aiemmin, eli jos aina ehtisi hengähtää välissä kunnolla (ja antaa ajan kullata muistot). Raskauksissa on ollut ongelmia. Nyt tulee ikä ja terveys vastaan.
Ehkä tuota pohtikin 2008 kun ketju on aloitettu.
Mutta nyt kun elämme lopun aikaa ei lapsia enää tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme on meille hyvä!
Alkuvuodet rankkoja pienten ikäerojen vuoksi. Muita miinuksia toki rahanmeno, jokaisen elättäminen maksaa ja lasten vaatteiden kierrätys on kuin pieru Saharassa kun summataan siihen kokonaisuuteen mitä noin 20 vuoden aikana lapseen menee rahaa.
Kotityöt lisääntyvät huomattavasti. Meteliä, riitaa, tappelua jne riittää pienten lasten kanssa. Kaikki on ja hankalampaa mitä enemmän on ihmisiä mukana.
Mutta, en ikinä vaihtaisi mitään tästä pois! Aivan mahtavaa seurata miten kolme erilaista persoonaa kasvaa ja kehittyy. Jokaisesta on tullut omanlaisensa ihminen jolla on omat ajatukset ja oma suunta elämässä. Jokaisen kohdalla vanhemmuus on ollut erilaista, toisten kanssa helpompaa ja toisten kanssa vaikeampaa. Kolmen lapsen vanhemmuus on ollut niiiin kasvattava ja mahtava kokemus että en usko että esim yhden lapsen kanssa olisin lainkaan se ihminen mitä nyt olen.
Olen itse todella kiitollinen että sain toivomani kolme lasta, toivottavasti jokainen löytää itselleen ja perheelleen sopivan lapsiluvun ja tämä toive toteutuu.
Niin monta kuin haluatte, jos paksu lompakko.
Se ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuota pohtikin 2008 kun ketju on aloitettu.
Mutta nyt kun elämme lopun aikaa ei lapsia enää tänne.
Provot pois kiitos
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuota pohtikin 2008 kun ketju on aloitettu.
Mutta nyt kun elämme lopun aikaa ei lapsia enää tänne.
Mitä tässä 13 vuoden aikana oikein on tapahtunut? Meillä on kaksi lasta ja kuopus on syntynyt 2008. Niihin aikoihin oli Suomessa vauvabuumi ja tuttavapiirissä tuntui kolme lasta olevan jo normi. Itsekin kolmannesta josus vähän haaveilin, mutta lapsiluku jäi kahteen. Mieheni ei enää kolmatta halunnut. Nyt kun lapset on fiksuja teinejä, ihan hyvä näin.
Mutta mitä tapahtui, että vauvabuumista tuli kymmenessä vuodessa vauvakato?
Turha syyttää ilmastonmuutosta tai muuta. Yhtälailla siitä puhuttiin reilu kymmenen vuotta sitten. Mekin kestovaippailtiin ja oltiin ekologinen autoton perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolme on meille hyvä!
Alkuvuodet rankkoja pienten ikäerojen vuoksi. Muita miinuksia toki rahanmeno, jokaisen elättäminen maksaa ja lasten vaatteiden kierrätys on kuin pieru Saharassa kun summataan siihen kokonaisuuteen mitä noin 20 vuoden aikana lapseen menee rahaa.
Kotityöt lisääntyvät huomattavasti. Meteliä, riitaa, tappelua jne riittää pienten lasten kanssa. Kaikki on ja hankalampaa mitä enemmän on ihmisiä mukana.Mutta, en ikinä vaihtaisi mitään tästä pois! Aivan mahtavaa seurata miten kolme erilaista persoonaa kasvaa ja kehittyy. Jokaisesta on tullut omanlaisensa ihminen jolla on omat ajatukset ja oma suunta elämässä. Jokaisen kohdalla vanhemmuus on ollut erilaista, toisten kanssa helpompaa ja toisten kanssa vaikeampaa. Kolmen lapsen vanhemmuus on ollut niiiin kasvattava ja mahtava kokemus että en usko että esim yhden lapsen kanssa olisin lainkaan se ihminen mitä nyt olen.
Olen itse todella kiitollinen että sain toivomani kolme lasta, toivottavasti jokainen löytää itselleen ja perheelleen sopivan lapsiluvun ja tämä toive toteutuu.
”Et vaihtaisi mitään pois”
Niin, harvempi joka on kolmeen päätynyt, ja on aivan poikki sekä rahat loppu, nyt voi ääneen tunnustaa/ sanoa että vaihtaisi yhden lapsistaan pois🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen täyttää 7 hiukan toisen lapsen synnyttyä, eli ikäero on aika iso. Ollaan alettu kallistua siihen, että kolmas saisi tulla heti toisen jälkeen jos on tullakseen. Olisi sitten kaksi pienempää, kaverusta toisilleen.
Joo, eihän 0 ja 7-vuotiailla todella ole mitään yhteistä, nyt eikä nuorena, saati aikuisena! En ymmärrä tälläistä valtavaa ikäeroa🤔
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Eikä sinun tarvitse ymmärtää yhtään mitään, isoon ikäeroon voi olla vaikka mitä syitä, meidän tapauksessa oma sairastumiseni, joka ei sallinut uutta vauvahaavetta vuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen täyttää 7 hiukan toisen lapsen synnyttyä, eli ikäero on aika iso. Ollaan alettu kallistua siihen, että kolmas saisi tulla heti toisen jälkeen jos on tullakseen. Olisi sitten kaksi pienempää, kaverusta toisilleen.
Joo, eihän 0 ja 7-vuotiailla todella ole mitään yhteistä, nyt eikä nuorena, saati aikuisena! En ymmärrä tälläistä valtavaa ikäeroa🤔
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Eikä sinun tarvitse ymmärtää yhtään mitään, isoon ikäeroon voi olla vaikka mitä syitä, meidän tapauksessa oma sairastumiseni, joka ei sallinut uutta vauvahaavetta vuosiin.
Pahoittelut sairastumisen takia! Se on todella ikävää!
No, ei ihan, mutta melkein. 7 vuotta on NIIN iso ikäero! Toinen jo koulussa kun toinen vasta syntyy ☹️ toinen lukiossa kun toinen pikkulapsi 😩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme on meille hyvä!
Alkuvuodet rankkoja pienten ikäerojen vuoksi. Muita miinuksia toki rahanmeno, jokaisen elättäminen maksaa ja lasten vaatteiden kierrätys on kuin pieru Saharassa kun summataan siihen kokonaisuuteen mitä noin 20 vuoden aikana lapseen menee rahaa.
Kotityöt lisääntyvät huomattavasti. Meteliä, riitaa, tappelua jne riittää pienten lasten kanssa. Kaikki on ja hankalampaa mitä enemmän on ihmisiä mukana.Mutta, en ikinä vaihtaisi mitään tästä pois! Aivan mahtavaa seurata miten kolme erilaista persoonaa kasvaa ja kehittyy. Jokaisesta on tullut omanlaisensa ihminen jolla on omat ajatukset ja oma suunta elämässä. Jokaisen kohdalla vanhemmuus on ollut erilaista, toisten kanssa helpompaa ja toisten kanssa vaikeampaa. Kolmen lapsen vanhemmuus on ollut niiiin kasvattava ja mahtava kokemus että en usko että esim yhden lapsen kanssa olisin lainkaan se ihminen mitä nyt olen.
Olen itse todella kiitollinen että sain toivomani kolme lasta, toivottavasti jokainen löytää itselleen ja perheelleen sopivan lapsiluvun ja tämä toive toteutuu.
”Et vaihtaisi mitään pois”
Niin, harvempi joka on kolmeen päätynyt, ja on aivan poikki sekä rahat loppu, nyt voi ääneen tunnustaa/ sanoa että vaihtaisi yhden lapsistaan pois🤭
En osaa muiden puolesta puhua, mutta itse en ole poikki ja rahatilannekin on ihan hyvä.
Elämä on varsin mukavaa ja kaikki on ihan mallillaan, lapset (teinejä nyt) voivat hyvin, samoin me aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen täyttää 7 hiukan toisen lapsen synnyttyä, eli ikäero on aika iso. Ollaan alettu kallistua siihen, että kolmas saisi tulla heti toisen jälkeen jos on tullakseen. Olisi sitten kaksi pienempää, kaverusta toisilleen.
Joo, eihän 0 ja 7-vuotiailla todella ole mitään yhteistä, nyt eikä nuorena, saati aikuisena! En ymmärrä tälläistä valtavaa ikäeroa🤔
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Eikä sinun tarvitse ymmärtää yhtään mitään, isoon ikäeroon voi olla vaikka mitä syitä, meidän tapauksessa oma sairastumiseni, joka ei sallinut uutta vauvahaavetta vuosiin.
Pahoittelut sairastumisen takia! Se on todella ikävää!
No, ei ihan, mutta melkein. 7 vuotta on NIIN iso ikäero! Toinen jo koulussa kun toinen vasta syntyy ☹️ toinen lukiossa kun toinen pikkulapsi 😩
No mutta mitä sitten? 🙂 Mikä tuossa on kamalaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen täyttää 7 hiukan toisen lapsen synnyttyä, eli ikäero on aika iso. Ollaan alettu kallistua siihen, että kolmas saisi tulla heti toisen jälkeen jos on tullakseen. Olisi sitten kaksi pienempää, kaverusta toisilleen.
Joo, eihän 0 ja 7-vuotiailla todella ole mitään yhteistä, nyt eikä nuorena, saati aikuisena! En ymmärrä tälläistä valtavaa ikäeroa🤔
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Eikä sinun tarvitse ymmärtää yhtään mitään, isoon ikäeroon voi olla vaikka mitä syitä, meidän tapauksessa oma sairastumiseni, joka ei sallinut uutta vauvahaavetta vuosiin.
Pahoittelut sairastumisen takia! Se on todella ikävää!
No, ei ihan, mutta melkein. 7 vuotta on NIIN iso ikäero! Toinen jo koulussa kun toinen vasta syntyy ☹️ toinen lukiossa kun toinen pikkulapsi 😩
No mutta mitä sitten? 🙂 Mikä tuossa on kamalaa?[/quote
4v ikäero on jo liikaa
mulla on kahdeksan ja koskaan ei ole tullut sellainen asia mieleen, että niiden takia rahat loppuisi, jokaisesta olen kiitollinen ja vaimon kanssa on puoliksi hoidettu, (molemmat tehdään kolme päivää viikossa työtä ja kolme lasten kanssa + yksi yhteinen) ja hyvin menee.