kaksi lasta VAI kolme lasta?
On enemmän työtä kuin kahdessa mutta on hauskempaakin ja lapsilla ON paljon seuraa toisistaan jos ei ole liikaa ikäeroa!
Kommentit (71)
Neljännen kohdalla alkaa vasta tulla logistisia haasteita, kun auton takapenkille ei mahdu kuin kolme, mutta kahden auton kanssa tämäkään ei ole ongelma.
Vähän näitä lukiessa tulee mieleen, että olisko pitänyt tehdä vielä se kolmas...Tai luulen, että sitten olis tullut kaksoset ja nyt olisi neljä teiniä:) Jos olisivat vielä poikia, niin voi sitä ruokalaskua...
Ihmiset ei vaan tajua lasten ollessa vauvoja, miten hirveästi heihin menee rahaa ennen 18-vuotispäivää, eikä se elättäminen yleensä siihen vielä lopu.
Up lisää asiallisia kokemuksia!
Ajankohtainen aihe edelleen ☺️
Ehdottomasti kaksi!
Kaksilapsiset perheet on kaikista onnellisimpia❤️🤗
Pahimmassa tilanteessa ovat naiset, joilla on kaksi poikaa, ja joutuvat tehdä 3. Lapsen sen takia kun yrittävät tyttöä. (Sit tuleekin taas poika)
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kaksi!
Kaksilapsiset perheet on kaikista onnellisimpia❤️🤗
Pahimmassa tilanteessa ovat naiset, joilla on kaksi poikaa, ja joutuvat tehdä 3. Lapsen sen takia kun yrittävät tyttöä. (Sit tuleekin taas poika)
Joo siis tämä olisi aika paha tilanne🙊🙊🙊
Onneksi meillä poika ja tytär 💓💓💓
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kaksi!
Kaksilapsiset perheet on kaikista onnellisimpia❤️🤗
Pahimmassa tilanteessa ovat naiset, joilla on kaksi poikaa, ja joutuvat tehdä 3. Lapsen sen takia kun yrittävät tyttöä. (Sit tuleekin taas poika)
Joo siis tämä olisi aika paha tilanne🙊🙊🙊
Onneksi meillä poika ja tytär 💓💓💓
Tää on niin totta!!
Ihan elämäntilanteen ja mielen mukaan.
Ei tämä elämä varsinkaan näissä perheasioissa mene suunnitelmien mukaan, aina ei saa sitä, mitä tilaa.
Suunnitelmissamme oli 2 lasta.
Saatiin terve, lapsi, niin luultiin.
Päätettiin hankkia hänelle kaveri.
Pamahti kaksoset.
Olo oli ensijärkytyksen jälkeen riemukas.
Liityimme monikk0perheet ry:hyn jne...
Pilleri petti.
Ihan tosi, se voi pettää...
No, ei aborttia kevein perustein tehdä, kyllä meille mahtuu...
Esikoisen puheen kehitys oli hidasta, alkoi terapia- ja tutkimusrumba.
Kaksosista toinen osoittautui vaikeaksi, asiat ovat pahemman kerran pielessä.
Esikoinen jäi kehityksessä jälkeen enemmän ja enemmän.
Esikoinen ja toinen kaksosista saivat samana vuonna kehitysvamma- ja autismidiagnoosit.
Elämä oli neljän lapsen, joista 2 erityistä, kanssa aivan sekaisin, pikkulapsivuosiin liittyi ammstin vaihto, sairastettu syöpä, yhden isovanhemman kuolema ja toisen psykoosi.
Ehkäisy petti toisen kerran, nyt oli jo huolimattomuutta mukana otteen lipsuessa elämänhallinnasta.
Konsultoimme perinnöllisyyslääkäriä, joka ei oikein osannut sanoa juuta eikä jaata, aika meni myös niin pitkälle, että abortti olisi ollut brutaali juttu.
Viides lapsi siis.
Terveeksi luulimme, mutta epilepsia, lukihäiriö, asperger ja add ilmenivät kouluiässä.
Nyt puhkesi myös epilepsia lukion 1. luokkaa käyvällä lapsella.
Edellämainitusta huolimatta:
Lapsemme ovat meille ja toisilleen erittäin rakkaita.
Porukka nostaa jotain ikivanhoja ketjuja. Miksi?