Kuinka iso pettymys akateemisesti koulutetulle ja hyvissä töissä olleelle vanhemmalle
on jos lapsi, jolla olisi ollut älyn puolesta kaikki edellytykset vaikka mimmoiseen uraan valitsi kotiäitiyden, amiskoultuksen tai ei lainkaan koulutusta tai lähti maailmanympärysmatkalle vuosiksi hanttihommiia tekemään eikä koskaan opiskellut myöhemminkään mitään? "Ura" on matalapalkkahommissa lopun elämää.
Kokemuksia?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse korkeakouluihin vaikka haluaisi
Jos on älykäs niin pääsee.
Pahempiakin vaihtoehtoja on.
Mutta tietysti jos vanhemmat arvostavat pelkkää materiaa ja "asemaa", niin pettymys on varmasti musertava.
Jos olisi tyytyväinen raskaaseen työhön ja matalaan elintasoon jne. niin mikäpä siinä. Jos kuitenkin oikeasti vain märisisi ja pummaisi rahaa, niin olisin hyvin pettynyt.
tai avaa onlyfans tilin. siinä on isä epäonnistunu
Jos vanhemmat ovat täysipäisiä, ovat onnellisia siitä, että lapsi uskaltaa elää omannäköistään elämää.
Luulen että on tyytyväinen, jos oma lapsi hankkii lapsia. Moni äiti kokee epäonnistumista ja suurta häpeää, kun oma lapsi jää lapsettomaksi.
Ei yliopistotutkinto ja kotiäitiys ole toisiaan poissulkevia. Kun eläkeikä on 70 vuotta, niin kyllä siinä ajassa ehtii tehdä maisteritutkinnon, olla kotiäitinä, käydä töissä ja tehdä uraa, jos haluaa.
Se on pettymys, jos lapsi jättää lahjansa käyttämättä. Mutta jos kykyä ei ole muuhun niin on oltava tyytyväinen siihen mitä on.
Itse olen töissä yliopistolla, mutta toivon, että lapseni valitsee alan, joka häntä aidosti kiinnostaa. Ei mitään väliä onko se ammattikoulu vai korkeakoulupohjainen ala.
Onhan vanhan rahan suvussa paljon sellaisia, jotka tekevät hanttihommia osa-aikaisesti ja käyttää muu ajan kulttuuriin. Ei ole pulaa rahasta.
Vierailija kirjoitti:
tai avaa onlyfans tilin. siinä on isä epäonnistunu
Mutta äiti on onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että on tyytyväinen, jos oma lapsi hankkii lapsia. Moni äiti kokee epäonnistumista ja suurta häpeää, kun oma lapsi jää lapsettomaksi.
Nyt puhut kyllä soopaa. Mulle on ihan sama hankkiiko lapseni lapsia vai ei. Ihan kuten HÄN haluaa, mun takia ei lapsia tartte tehdä
Vierailija kirjoitti:
Onhan vanhan rahan suvussa paljon sellaisia, jotka tekevät hanttihommia osa-aikaisesti ja käyttää muu ajan kulttuuriin. Ei ole pulaa rahasta.
Nyt ei ollut kyse vanhan suvun rahoista.
Ei kaikki dorkat voi mennä opetusministeriöön töihin keksimään pellehommia opettajille.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että on tyytyväinen, jos oma lapsi hankkii lapsia. Moni äiti kokee epäonnistumista ja suurta häpeää, kun oma lapsi jää lapsettomaksi.
No ei kyllä moni koe. Aika sairas pitää olla mieleltään, jos kokee häpeää siitä, että lapsi toimii oman mielensä mukaan. Puhumattakaan, jos häpeää sitä, että lapsi ei esim. sairauden vuoksi voi saada lapsia. Lapsia kun ei tuosta vaan hankita, vaikka haluaisikin.
Ainakin minun akateeminen äitini oli tyrmistynyt, kun en pärjännyt kirjoituksissa, enkä päässyt yliopistoon. Se jaksoi harmitella asiaa ainakin vuosikymmenen. Oli varmaan jo etukäteen retostellut asialla muille akateemisille tuttavilleen.
Nyt se on jo onneksi rauhoittunut, kun olen menestynyt työelämässä paljon paremmin kuin hän, akateeminen sisareni tai akateeminen vaimoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse korkeakouluihin vaikka haluaisi
Jos on älykäs niin pääsee.
En päässyt. ÄO 121. Olisi varmaan pitänyt lukea niihin pääsykokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse korkeakouluihin vaikka haluaisi
Jos on älykäs niin pääsee.
En päässyt. ÄO 121. Olisi varmaan pitänyt lukea niihin pääsykokeisiin.
Eli olisit päässyt jos olisit lukenut. Olit laiska.
Jos lapsi on onnellinen, niin mäkin oon.
Kaikki ei pääse korkeakouluihin vaikka haluaisi