Kuinka pian esitellä uusi kumppani 15-v. lapselle?
Kuinka pian voi esitellä uuden kumppanin 15-v. tytölleni?
Kyselen tätä, koska erosin vuosi sitten 25 v kestäneestä suhteesta. Ja tiedoksi: erosin väkivallan takia.
Kommentit (24)
Vuoden seurustelun jälkeen voi harkita.
Ei välttämättä ollenkaan ennenkuin lapsi on muuttanut pois
Sinua on hakattu 25 vuotta ja meni vain vuosi uuden saaliin löytämiseen?
jep jep
Sinä valitset kumppanit 15-vuotiaalle?
Vierailija kirjoitti:
Sinua on hakattu 25 vuotta ja meni vain vuosi uuden saaliin löytämiseen?
jep jep
Mitäs sulle sitten on käynyt kun sisälukutaito on noin luokattoman huono?
Ei liene tarpeen esitellä pitkään aikaa, eikä sittenkään alkaa majoittaa samoissa nurkissa tyttären kanssa. Jos on ollut väkivaltaa, lapsikin on siitä osansa saanut, eikä todennäköisesti luota keneenkään vieraaseen ihan pian. 15vuotiaan elämä on ilmankin ristiriitoja täynnä, ja tarvitsee varmuudella turvallisen kodin ja aikuisen, että selviää mahdollisimman ehjänä omaan elämäänsä.
Riippuu ihan sinun lapsesta, onko hän miten pelottava tms. sinun uudelle kumppanillesi? Sinun uusi rakas saattaa pelästyä sinun lastasi ja juoksee sitten karkuun. Ja taas uuden rakkaan etsiminen ja taas uusi esittely ja taas juoksee karkuun jne kierre jatkuu ja jatkuu...
odota vaaan pitkä pätkä, edellinen meni nii penkin alle että kyseenalaista kykysi arvioida ihmisiä ja kysy vaikka joltain läheiseltä joka on tilanteeseen tutustunut
Minä en ole esitellyt ollenkaan. Lapset 15 ja 17. Kärsivät jo ihan tarpeeksi isänsä uudesta suhteesta.
Itse odotin siihen kun lapsi täytti 18 eli kuusi vuotta. Olin päättänyt kun lapsi on eroon syytön niin en sekoita hänen elämää enempää ja deittailin hänen ollessa isällään ja aloin seurustella vasta tuolloin.
Hyvä niin, ei teinit halua mitään äidin miesystäviä tavata, saatika kotiin jotain outoa ihmistä vaikka tämä kohtelias olisikin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole esitellyt ollenkaan. Lapset 15 ja 17. Kärsivät jo ihan tarpeeksi isänsä uudesta suhteesta.
Jep, on siis tervettä ja hyväksi lapsille, että äiti salailee ja kenties jopa valehtelee noin isosta asiasta.
Kerro lapsellesi suhteesta. Hän kyllä osaa kertoa onko aika sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Itse odotin siihen kun lapsi täytti 18 eli kuusi vuotta. Olin päättänyt kun lapsi on eroon syytön niin en sekoita hänen elämää enempää ja deittailin hänen ollessa isällään ja aloin seurustella vasta tuolloin.
Hyvä niin, ei teinit halua mitään äidin miesystäviä tavata, saatika kotiin jotain outoa ihmistä vaikka tämä kohtelias olisikin.
Ei kai asian kertominen tarkoita, että pitää tavata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole esitellyt ollenkaan. Lapset 15 ja 17. Kärsivät jo ihan tarpeeksi isänsä uudesta suhteesta.
Jep, on siis tervettä ja hyväksi lapsille, että äiti salailee ja kenties jopa valehtelee noin isosta asiasta.
Tai sitten vaan elää aikuisen elämää. Eihän kaikki muutkaan elämän osa-alueet kuulu automaattisesti lapsille.
Kuuman yön jälkeen käytä partnerisi suihkun kautta ja pyydä vasta sitten aamupalalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole esitellyt ollenkaan. Lapset 15 ja 17. Kärsivät jo ihan tarpeeksi isänsä uudesta suhteesta.
Jep, on siis tervettä ja hyväksi lapsille, että äiti salailee ja kenties jopa valehtelee noin isosta asiasta.
Asenteesi ei ole terve. Lapset voivat hyvinkin tietää vanhempansa seurustelusta, mutta vaikka ei kumppania esittelisi kovinkaan pian, se ei vahingoittaisi lapsen kasvua ja kehitystä. Väitän, että päinvastoin. Sinä varmaan myisit myös huonekalut siltä varalta, että lapsi sairastuu?
Kun koet, että seurustelette. Keskustele toki ensin tyttäresi kanssa ennen kuin tapaatte.
Nuoruus on vaikeaa aikaa muutenkin ja ero on ollut suuri asia. En suosittele enempää suuria muutoksia nuorelle.
Voit ihan hyvin odottaa muutaman vuoden ja tavata toisianne vaikka harvakseltaan tuona aikana.
Kun olet seurustellut uuden kumppanin kanssa sen aikaa että koet suhteen vakiintuneeksi, satunnaisia treffailukumppaneita ei esitellä jälkikasvulle.
Ja pidä tilanne turvallisena, menkää yhdessä vaikka kahvilaan, syömään tai kävelylle, mihin tahansa tilanteeseen jossa teini ei tunne olevansa poispääsemättömissä kun on todennäköisesti turvaton olo kun on nähnyt perheväkivaltaa, toivottavasti ei pitkään.
Tsemppiä sinulle :)