Jos olet sukusi ensimmäinen akateemisen koulutuksen hankkinut, niin ymmärretäänkö sitä vai halveksutaanko?
Meillä on aika matalasti kouluttautunut wt-suku. Ainoa tavoite elämässsä on näiden mielestä olla naimisissa ja perheellinen. Muusta viis. Itse olen maisteri ja virkamiesuralla valtiolla. Tämä on monelle vanhemmalle sukulaisille jokin punainen vaate tai halveksunnan aihe. Itse kun olen erittäin kunnianhimoinen ja tähtään urallani korkealle.
Sellaiset 60-70 vuotiaat eivät todellakaan ymmärrä nykypäivää tässä mielessä. Meidän suvussa ei ole ollut muita edes amk-tutkinnon suorittaneita. Suurin osa 60-70 vuotiasta on käynyt max kansakoulun, muutama lukion käynyt.
Jotenkin näillä vanhoilla se eriarvoisuus ennen vanhaan näkyy. Joissakin suvuissa koulutusta arvostetaan ja ollaan suhteellisen vapaamielisiä. Meillä sitä ei arvosteta, kun sellainen akateeminen maailma on niin vieras monelle.
Kommentit (35)
Kaikki ovat tietenkin ylpeitä kun meidänkin suvussa on maisteri.
Meillä lapseni halveksivat ihan avoimesti valtiolle työllistynyttä äitiään eli miksi ihmeessä "luoda uraa" pienellä palkalla, kun se korkealle tähtääminen on loppupelissä aika lailla simppeliä rutiinihommaa ilman erityistä aivotoimintaa.
Meillä arvostetaan enemmän osaamista ja tekemistä sekä niihin perustuvaa palkkausta kuin tiettyä tutkintoa. Se on pelkkä avain oveen, sen jälkeen pitää ymmärtää, millainen ovi kannattaa avata.
Taitaa aloittaja olla itse aikamoinen pölvästi. Jos heti ensimmäisessä lauseessa hän käyttää wt-ilmaisua joka on aina merkki vähä-älyisyydestä.
En tiedä, en ole koulutustani suvulle enkä missään muuallakaan mainostanut. Olen FK vuodelta 1985. Ikää on 63 vuotta ja kyllä kaikki mun ikäiset kävi vähintään peruskoulun loppuun.
Palkkakuittia heiluttamalla vaikenevat.
Ovat mielissään, kun suvussa on oikein tohtori. Arvostavat sitä kovaa työtä, mitä väitöskirjan tekeminen vaatii.
Meidän suvussa eivät halveksi, mutta eivät myöskään oikein ymmärrä. Mm. sain onnitteluja kun sain lapsen, mutta en kun väitteli tohtoriksi :). Omasta mielestäni väitöskirjan teko oli kuitenkin paljon vaativampaa ja kesti kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ovat mielissään, kun suvussa on oikein tohtori. Arvostavat sitä kovaa työtä, mitä väitöskirjan tekeminen vaatii.
Minun suku ei arvostanut. Väitöstilaisuuteen saapui vain yksi iäkäs sukulainen, ei kukaan muu. Eikä kukaan edes onnitellut. Eikä muutenkaan halua olla tekemisissä. Olenkin joskus miettinyt, että joku väkivaltarikollinenkin on varmaan hyväksytympi sukulaistensa silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvussa eivät halveksi, mutta eivät myöskään oikein ymmärrä. Mm. sain onnitteluja kun sain lapsen, mutta en kun väitteli tohtoriksi :). Omasta mielestäni väitöskirjan teko oli kuitenkin paljon vaativampaa ja kesti kauemmin.
On niin vieras asia heille, etteivät oikein ymmärrä. Tuolloin heidän nuoruudessaan koulutus oli paljon harvinaisempaa ja tohtorin tutkinto vielä harvinaisempaa.
Koulutus oli vahvasti sukuorientoitunutta. Ts. oli selkeä luokkajako: parempi väki ja köyhät.
Vanha kansakoulujärjestelmä kun vielä eriarvoisti ihmisiä ja olen kuullut, että vielä lukiossakin 50 ja 60-luvuilla saatettiin halveksua köyhien lapsia.
Mä olen sukuni ensimmäinen ei akateeminen . Mut ihan hyvin olen pärjännyt .
Oli tosi iso asia vanhemmille ja isovanhemmilleni, kun minusta tuli suvun ensimmäinen akateeminen.
Meillä on osa kouluttautunut akateemisesti, osa ei, mutta sen verran sivistyneitä on kaikki, ettei mistään t wt-jupinoista kukaan puhu vaan kaikkia arvostetaan.
Mun vanhemmat ovat ylpeitä opiskeluistani, mutta muistuttivat kuitenkin, ettei tästä (kuitenkin vain maisteri) puhuta muille, ettei pikkusiskoni pahoita mieltään.
En ole itse jaksanut kouluttautumisestani höpistä, tuon jälkeen edes vanhemmilleni.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat ovat ylpeitä opiskeluistani, mutta muistuttivat kuitenkin, ettei tästä (kuitenkin vain maisteri) puhuta muille, ettei pikkusiskoni pahoita mieltään.
En ole itse jaksanut kouluttautumisestani höpistä, tuon jälkeen edes vanhemmilleni.
Täh? Mikä ongelma sun siskolla on?
Sukuni on normaaliälyinen, joten koulutuksen asteella ei ole heille merkitystä.
Meidän suvussa osalla vanhusten elämä on muuttunut niin pieneksi, että kyllä siinä kysellään meidän nuorempien elämästä ummet ja lammet. Kovasti ihmettelevät sellaista yksin elämistä.
Suvun miehet ovat aika sovinistisia ja heille miehen perheellisyys on tärkein arvo elämässä.
Eivät todellakaan ymmärrä kunnianhimoisuutta ja akateemisuutta maailmaa väitöskirjasta puhumattakaan.
Vi har en intressant konstellation där en stor del nog är akademiskt utbildade och har välbetalda jobb. Nu råkar vi vara släktens högstutbildade och på vägen lite längre upp. De som är vana vid att vara självklara ledare får en utmaning av sina barn och det är något som inte faller dem i smaken. De känner någon pervers rivalitet från sina barn fast de borde vara stolta.
Menetin minut jo siinä vaiheessa kun kirjoitinät muiden olevan wt. Eli valkoista roskaa..
Vierailija kirjoitti:
Oli tosi iso asia vanhemmille ja isovanhemmilleni, kun minusta tuli suvun ensimmäinen akateeminen.
Grattis och lycka till. Man förstår dina föräldrar väl då man har jobbat på fabriksgolvet i sina yngsta arbetsår och bekantat sig med tankarna i de kretsarna. Inget fel på de tankarna men utrymmet för personligt avancemang var nog väldigt begränsat.
Meidän suku on jo käytännössä kuollut, korkeintaan amispohjalta olivat työelämässä. Akateemisia pelättiin, paitsi omalla kohdallani, kun tunsivat lapsuudesta lähtien.