Suurinosa ihmisistä PELKÄÄ toisen ihmisen henkistä kasvua. Jostain kumman syystä tämä pelottaa monia, he tekevät kaikkensa vetääkseen sen toisen ihmisen takaisin sinne mistä se lähtikin. Se on minusta outoa.

Miten se tulee ilmi?

Jos "henkinen kasvu" tarkoittaa hurahtamista salaliittoteorioihin, se pelottaa syystäkin.

Vaan psykopaatit tekee tota, ei terveet ihmiset.

Voisit vähän henkisesti kasvaa ja olla änkeämättä kaikkea otsikkoon.

Henkinen kasvu on hieno asia. Kaikki, mitä henkilö itse pitää henkisenä kasvuna ei ole henkistä kasvua. Jos läheisesi ilmaisevat huolensa henkisestä kasvustasi, on sitä luultavasti syytä tarkastella kriittisesti. Ei välttämättä automaattisesti hylätä, mutta arvioida uudelleen ja tutustua eri mieltä olevien argumentteihin.

Mikä muuten on tämä fb-ryhmä, kun sinne ei pääse? Olen kahdesti yrittänyt, vastannut kysymyksiin asiallisesti, pyyntö jätetään roikkumaan ja sitten se on hylätty. Mikä ihmeen "henkinen"  ryhmä on näin "kohtelias", vai onko vain joku stadilaisten leuhka sisäpiirijuttu?

Henkinen kasvu | Facebook

Vierailija kirjoitti:

Voisit vähän henkisesti kasvaa ja olla änkeämättä kaikkea otsikkoon.

Palstalla pitäisi otsikon pituutta selvästi rajoittaa. Se vähentäisi trollausta otsikoilla ja opettaisi ihmiset laatimaan viestilleen sitä kuvaavan otsikon.

Kyllä nyt oli taas niin ylimalakinen aloitus ettei tuohon voi edes järkevästi vastata. Eikä ap tule enää kommentoimaan, sehän nakkelee tänne näitä pitkiä muka viisaita otsikoita ja alkaa samantien miettiä uutta. Siinä jouda vastailemaan enää.

Mitä on "henkinen kasvu"?

Henkinen kasvu on hidas ja elämänmittainen prosessi, se ei tapahdu niin nopeasti eikä yllättäen, että läheiset sitä pelästyisivät. 

Sen sijaan hurahtaminen kristalleihin, kaksoisliekkeihin, new age -kursseihin ja guruihin säikäyttää kyllä läheiset, ja ihan syystä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä muuten on tämä fb-ryhmä, kun sinne ei pääse? Olen kahdesti yrittänyt, vastannut kysymyksiin asiallisesti, pyyntö jätetään roikkumaan ja sitten se on hylätty. Mikä ihmeen "henkinen"  ryhmä on näin "kohtelias", vai onko vain joku stadilaisten leuhka sisäpiirijuttu?

Henkinen kasvu | Facebook

Parempi että pysyt poissa, sinua yritetään kalastaa jonnekin, joka ei olekaan sitä, miltä näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Henkinen kasvu on hidas ja elämänmittainen prosessi, se ei tapahdu niin nopeasti eikä yllättäen, että läheiset sitä pelästyisivät. 

Sen sijaan hurahtaminen kristalleihin, kaksoisliekkeihin, new age -kursseihin ja guruihin säikäyttää kyllä läheiset, ja ihan syystä.

Tämä.

Minusta näillä henkisillä ei ome ihan kaikki henget vintillä. Elämä ei oo plörinää astrologiasta, numrelogia huuhaata ja mystiset keijunkuvat ja henkistyneet feikki-ilmeet teatteria.

Silti maistuu viinakin ja irtosuhteet ja mari joia en itse pidä uskovaisille enkä valon nähneille , heidän pitäisi olla yläpuolella jo maallisten.

Henkinen kasvu tarkoittaa useimmille hurahtamista erilaisiin uskomuksiin, jotka vallatessaan alaa pienestä mielestä, voivat kasvaa hallitsemattomiin mittasuhteisiin.

Seurauksena rahojen syytäminen yksisarvishoitoihin, kristallien parantavaan voimaan, keskustellaan enkelien (mielikuvitusystävien) kanssa, larpataan jälleensyntymän kanssa, uskotellaan itselle ja muille kuin ollaan entisessä elämässä oltu intiaaneja, egyptin kuninkaallisia, mutta ei koskaan Berliinin rautatieasemalla elänyt hintukka, joka myy bebaansa alihintaan tai Isisin jäsen, katkaisemassa kauloja vääräuskoisilta.

Kaikenkaikkiaan siis paneudutaan pään sisäisiin sfääreihin, jätetään se reaalielämä elämättä ja pahimmassa tapauksessa rahojen menettämisen jälkeen herätään piirimielisairaalan suljetulta lepositeissä.

Vain sellainen joka on kokenut saman tai tietää esimerkiksi ammattinsa puolesta ei ihmettele tyyliin,että mikä sille on tullut.

Vierailija kirjoitti:

Jos "henkinen kasvu" tarkoittaa hurahtamista salaliittoteorioihin, se pelottaa syystäkin.

Voihan se "henkinen kasvu" tarkoittaa myös liittymistä Kristalli-puolueeseen, vegaanistista heräämistä tai jotain muuta hörhöä.

Suomalaiset nyt on lähtökohtaisesti kateellisia perusnegatiivisia valittajia. Jos joku meinaa astua tuosta muotista ulos, ja jopa alkaa voimaan henkisesti paremmin, niin kyllä tulee aika pian joku "laittamaan ruotuun", jos ei käyttäydy normin mukaisesti. Itsellä tämä ruotuun laittaja on valitettavasti omat perheenjäsenet, ainoa keino voida hyvin olisi laittaa kokonaan välit poikki ja keskittyä pelkästään omaan hyvinvointiin, mutta vielä en ole siihen kyennyt.

Vierailija kirjoitti:

Henkinen kasvu on hidas ja elämänmittainen prosessi, se ei tapahdu niin nopeasti eikä yllättäen, että läheiset sitä pelästyisivät. 

Sen sijaan hurahtaminen kristalleihin, kaksoisliekkeihin, new age -kursseihin ja guruihin säikäyttää kyllä läheiset, ja ihan syystä.

Kyllä. Juurikin nämä kristallit, kaksoiliekit yms. irrottavat todellisuudesta ja saavat etsimään kaikelle merkitystä ja tarkoitusta jostakin suuremmasta henkisestä päämäärästä. Esimerkiksi se mitä henkisellä puolelle kuvataan kaksoiliekkisuhteena, kuulostaa korvaani ennemminkin epätasapainoiselta ja henkistä väkivaltaa täynnä olevalta parisuhteelta.

Unohtuu se elämän eläminen, kun henkinen tiimi ja enkelit mukamas ovat niin kovin läsnä. Ja ei sillä etteikö saisi uskoa näihinkin, mutta mielestäni on tiimejä ja läsnäoloa, joilla on huomattavasti enemmän merkitystä, kuin tuonpuoleisella tai henkimaailmaan luottamisella.

Jokainen uskokoon mihin uskoo, mutta kriittisyys etenkin silloin, jos henkinen "opettaja" on tarjoamassa neuvoja ja selityksiä elämän tapahtumille, on paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos "henkinen kasvu" tarkoittaa hurahtamista salaliittoteorioihin, se pelottaa syystäkin.

Niin, totuus yleensä pelottaa ihmisiä.

Minä ymmärrän aloittajan pointin, koska minulle kävi niin. Elimme puolisoni kanssa melko hälläväliä elämää, kun lopulta hän otti itseään niskasta kiinni ja "aikuistui" eli työsti henkistä kasvua. Alkoi kiinnittää huomiota elämän laatuun, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tämä teki minulle alkuun tiukkaa, koska koin elämän olevan nykytyylillä helpompaa. Tein lopulta itse myös valinnan lähteä samalle polulle, jotta voimme jatkaa yhteistä matkaa. Alkuun kuitenkin tein väärin ja koitin houkutella puolisoa lipumaan takaisin vanhoille raiteille. Onneksi puolisolla oli selkärankaa pysyä uusilla urilla, jonka seurauksena myös minä pakotin itseni pohtimaan merkityksellisempää elämää ja kasvamaan siihen.