Suurinosa ihmisistä PELKÄÄ toisen ihmisen henkistä kasvua. Jostain kumman syystä tämä pelottaa monia, he tekevät kaikkensa vetääkseen sen toisen ihmisen takaisin sinne mistä se lähtikin. Se on minusta outoa.

Vierailija kirjoitti:

Se mikä ihmisestä itsestään tuntuu henkiseltä kasvulta näyttää usein muiden mielestä negatiiviselta muutokselta.

Kysymys: Kasvavatko vain naiset henkisesti? Miehet eivät ainakaan koskaan puhu henkisestä kasvusta.

Onhan miehiä somessa, heillä on hyvät olot guruina naisvaltaisissa porukoissa.

Onko ilkeää todeta, moni on henkisesti kasvanut eroo alkoholismista tai huumeista ja siirtynyt valon lapsiksi. ( Itse raakana realistina sanoisin pää pehmentynyt ja työelämä mennyt ohi nautintavuosina. )

Poikani tutustui yhteen mieheen ja lienee käynytkin hänen kursseillaan. Sitten lopetti kun äijälle tulikin psykoosit päälle ja kuuli että on mt-ongelmien takia jo eläköitynyt nuorena huolimatta hyvästä koulutuksestaan

Vierailija kirjoitti:

Se mikä ihmisestä itsestään tuntuu henkiseltä kasvulta näyttää usein muiden mielestä negatiiviselta muutokselta.

Kysymys: Kasvavatko vain naiset henkisesti? Miehet eivät ainakaan koskaan puhu henkisestä kasvusta.

Henkisesti "kasvanut" ex -mieheni oli oikea v-maisuuden huipentuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan psykopaatit tekee tota, ei terveet ihmiset.

Ei, kyllä tämä näkyy ihan tavallisissa ihmisissä.

Mies halusi aikoinaan lopettaa tupakanpolton, mutta työpaikalla siitä ei voinut mainita, koska sen jälkeen , jos oli sanonut, että yrittää lopettaa tupakan tarjoajia oli koko ajan ja tultiin ihan viereen polttamaan ja puhaltelemaan savua toisen naamalle, että varmasti sortuisi. Eli eihaluttu, että joku "pelastuisi" tupakan ikeestä.

Sama jos joku yrittää raitistua, niin ryyppyporukka kyllä tekee kaikkensa, että toinen ei pääsisi raitistumaan, koska silloin se harmittaa, että joku on päässyt viinasa eroon, huumeissa varmaan vähän sama, mielellään tyrkytetään aineita, jos joku haluaisi eroon.

Ja tämä näkyy myös siinä, kun joku lopettaa lihansyönnin. Siinä vasta "pahan" virheen tekee. Ei kyllä ymmärräystä löydy. Jokaisen pitäisi syödä lihaa, että aina vaan enemmän ja enemmän saataisiin eläimiä tehotuottettua ja lahtipenkkiin ja jaloistaan kattoon roikkumaan , että saadaan vedettyä kurkut auki.

Kyllä ap on tässä ihan oikeassa, toisten ihmisten henkinen kasvu ärsyttää monia.  Ja varsinkin niitä, jotka tietää, etteivät itse pysty samaan, kuin tuo toinen.

En katsoisi tupakoinnin tai alkoholin lopettamista henkiseksi kasvuksi vaan terveydelliseksi. Esim. sukulaisistani moni poltti ja joi 80-luvulla, nyt ei kukaan, en tunne tupakoivia ihmisiä. Eivät he silti polta suitsukkeita, hymise mantroja, puhu sekavia vaan ihan tavallisia terveydestään huolehtivia ihmisiä ilman henkisyyttä.

Samaan aikaan kun mieheni lopetti tupakoinnin myös suurin osa työtovereistaan lopetti. Se on vähän kakaroitten hommas turkuttaa tupakkaa tai kaljaa haluttomalle.

Tupakoinnin lopettaminen on yksi parhaita esimerkkejä henkisestä kasvusta, koska siinä pitää ottaa itseään niskasta kiinni, ja opeteltava ihan uusi tapa olla, pitää pysyä tiukkana. Siinä pitää kohdata omat heikkoutensa. Toki tupakoitsijakin voi olla muilla tavoilla viisas (ja viisastuminen on yhtä kuin henkinen kasvu). Suitsukkeet eivät liity mitenkään ihmisenä kasvamiseen. Huolestuttavaa jos kuvittelet niin.

Ja masennus paranee ottamalla itseään niskasta kiinni. Näin kuulin sanottavan jo 1950-luvulta toimineessa "henkisen kasvun" ryhmässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan psykopaatit tekee tota, ei terveet ihmiset.

Ei, kyllä tämä näkyy ihan tavallisissa ihmisissä.

Mies halusi aikoinaan lopettaa tupakanpolton, mutta työpaikalla siitä ei voinut mainita, koska sen jälkeen , jos oli sanonut, että yrittää lopettaa tupakan tarjoajia oli koko ajan ja tultiin ihan viereen polttamaan ja puhaltelemaan savua toisen naamalle, että varmasti sortuisi. Eli eihaluttu, että joku "pelastuisi" tupakan ikeestä.

Sama jos joku yrittää raitistua, niin ryyppyporukka kyllä tekee kaikkensa, että toinen ei pääsisi raitistumaan, koska silloin se harmittaa, että joku on päässyt viinasa eroon, huumeissa varmaan vähän sama, mielellään tyrkytetään aineita, jos joku haluaisi eroon.

Ja tämä näkyy myös siinä, kun joku lopettaa lihansyönnin. Siinä vasta "pahan" virheen tekee. Ei kyllä ymmärräystä löydy. Jokaisen pitäisi syödä lihaa, että aina vaan enemmän ja enemmän saataisiin eläimiä tehotuottettua ja lahtipenkkiin ja jaloistaan kattoon roikkumaan , että saadaan vedettyä kurkut auki.

Kyllä ap on tässä ihan oikeassa, toisten ihmisten henkinen kasvu ärsyttää monia.  Ja varsinkin niitä, jotka tietää, etteivät itse pysty samaan, kuin tuo toinen.

En katsoisi tupakoinnin tai alkoholin lopettamista henkiseksi kasvuksi vaan terveydelliseksi. Esim. sukulaisistani moni poltti ja joi 80-luvulla, nyt ei kukaan, en tunne tupakoivia ihmisiä. Eivät he silti polta suitsukkeita, hymise mantroja, puhu sekavia vaan ihan tavallisia terveydestään huolehtivia ihmisiä ilman henkisyyttä.

Samaan aikaan kun mieheni lopetti tupakoinnin myös suurin osa työtovereistaan lopetti. Se on vähän kakaroitten hommas turkuttaa tupakkaa tai kaljaa haluttomalle.

Tupakoinnin lopettaminen on yksi parhaita esimerkkejä henkisestä kasvusta, koska siinä pitää ottaa itseään niskasta kiinni, ja opeteltava ihan uusi tapa olla, pitää pysyä tiukkana. Siinä pitää kohdata omat heikkoutensa. Toki tupakoitsijakin voi olla muilla tavoilla viisas (ja viisastuminen on yhtä kuin henkinen kasvu). Suitsukkeet eivät liity mitenkään ihmisenä kasvamiseen. Huolestuttavaa jos kuvittelet niin.

Meidän suvussa, niin mieheni kuin muut, ovat tupakoinnin ja alkon liikakäytön lopettaneet terveydellisidtä syistä. Eivät minkään henkisen kasvun tuloksena vaan valistksrn ja järjen. Ei minkään aatteellisuuden vuoksi.

En yhdistä sitä suitsukkeiden polttoon.

Mutta eniten henkistyneet kasvajat ovat aatteellisia hörhöjä ja sitten tilalle suitsukkaita ja voimakiviä.

Sitten jos puhutaan aikuistumisesta, kasvamisesta kypsemmäksi ihmiseksi sillä ei ole mitään tekemistä näiden henkisen kasvun kurssien kanssa. Joissa naistenkin pitää eteerinen tuijotfava katse silmissään johonkin kaapuun , kuitenkin seksikkääseen, mainostaa kurssejaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mikä ihmisestä itsestään tuntuu henkiseltä kasvulta näyttää usein muiden mielestä negatiiviselta muutokselta.

Kysymys: Kasvavatko vain naiset henkisesti? Miehet eivät ainakaan koskaan puhu henkisestä kasvusta.

Henkisesti "kasvanut" ex -mieheni oli oikea v-maisuuden huipentuma.

:-) :-)

Samanlainen on oma sisareni.

Sen touhuja katsellessa oikein ihmetyttää kuinka hyvän näyttelijän maailma hänessä menetti.

Löysi henkisen kasvunsa uskonnon kautta.

Tekopyhin ja v t tumaisin ihminen minkä tiedän.

Vieraille täynnä iloa ja onnea, kristuksen rakkautta, mutta läheisilleen täynnä kusta ja etikkaa, tuomiota ja helvetin lieskoja.

Välit poikki jo viidettä vuotta, sillä hänen henkinen kasvunsa myrkytti liikaa omaa parisuhdettani.

Vastaus on, että kyllä, ihmiset ovat usein itse hyvinkin vajavaisia eivätkä välttämättä osaa itse kehittää itseään ja sitten kun joku muu kertoo kuinka hän on kehittänyt itseään, niin ärsyttäähän se.

Kehittyvä ihminen on kuin apina joka pyrkii puuhun kiivetessään yhä ylemmäs ja nämä kehittymättömät, jämähtäneet yksilöt pyrkivät vetämään hännästä tämän kehittyvän yksilön seuraansa, koska heidän psyykeensä ei kestä nähdä muiden paremmuutta.

Kaiki pystyvät kehittämään itseänsä.

Hyvää viikonloppua kaikille <3

Vetämällä voi olla vaikea saada ihmistä sille tasolle mistä tämä lähti. Voi kysyä jos joku siellä ylemmällä tasolla auttaisi vähän työntämällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mikä ihmisestä itsestään tuntuu henkiseltä kasvulta näyttää usein muiden mielestä negatiiviselta muutokselta.

Kysymys: Kasvavatko vain naiset henkisesti? Miehet eivät ainakaan koskaan puhu henkisestä kasvusta.

Henkisesti "kasvanut" ex -mieheni oli oikea v-maisuuden huipentuma.

:-) :-)

Samanlainen on oma sisareni.

Sen touhuja katsellessa oikein ihmetyttää kuinka hyvän näyttelijän maailma hänessä menetti.

Löysi henkisen kasvunsa uskonnon kautta.

Tekopyhin ja v t tumaisin ihminen minkä tiedän.

Vieraille täynnä iloa ja onnea, kristuksen rakkautta, mutta läheisilleen täynnä kusta ja etikkaa, tuomiota ja helvetin lieskoja.

Välit poikki jo viidettä vuotta, sillä hänen henkinen kasvunsa myrkytti liikaa omaa parisuhdettani.

Ei liity Kristukseen eikä Raamattuun mitenkään. Sen kirjan (ja monen mielestä myös arkijärjen mukaan) omalla kasvulla ei kehuta. Eikäpä kulisseihinkaan kehoteta.

Onko henkinen kasvu joku naisten villit vuodet vai?

Eiköhän tämä ketju kerro jo ihan riittävästi näistä toistensa ulosteissa rypevistä sioista, jpota toisinaan myös ihmisiksi kutsutaan. Suurimman luokan henkisyyttä on kuitenkin toivoa teillekin vain kaikkea hyvää kun tuskin teette niin pahaa muille kuin itsellenne. Jos kehittymiskykyistä jälkikasvua on putkahdellut niin osaavat kyllä ottaa varoitusmerkkinä ja tehdä tarvittavan.

Onko tää joku kristallipuolueen juttu?