Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö sukunimestäsi?
07.02.2023 |
Maailmaan mahtuu mitä karmeampia sukunimiä. Äsken tuli uutisia lukiessani taas yksi sellainen vastaan ja ajattelin mielessäni, kuinka onnekas olenkaan, kun olen syntynyt sukuun, jolla on kaunis luontoaiheinen nimi. En halua tässä alkaa mollata kenenkään sukunimeä (enkä halua sitä kommetoijiltakaan), mutta aloin miettiä, kuinka paljon sukunimi ylipäänsä mahtaa merkitä kantajalleen tai miten siihen suhtautuu, jos se on kovin erikoinen, toisten rumana pitämä, tms. Itse tykkään omastani kovassti enkä ikinä vaihtaisi sitä toiseen, edes avioliiton yhteydessä. Olen siis nainen.
Kommentit (60)
Minulla on ruma sukunimi. Häpesin sitä lapsena ja teininä, sillä se oli harvinainen kotipaikkakunnallani ja sain aina olla tavaamassa sitä. Pahimmillaan aikuiset väittivät minulle vastaan, että ei se ole noin vaan näin. Parikymppisenä totuin nimeeni vaikka se edelleen oli minusta ruma. En vaihtanut nimeäni naimisiin mennessä, mutta lapset saivat isänsä nimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän kyllä. Jos olisin mennyt naimisiin, en ehkä olisi halunnut vaihtaa sitä, varsinkaan siksi, että nimi on lapsellani myös ( hänen isänsä kuoli, kun olin raskaana ja tuntui helpommalta, että meillä on sama sukunimi, vaikka lapsen isyys kyllä vahvistettiin oikeusteitse)
Mulla on ihan tavallinen nen-päätteinen sukunimi, ei herätä itsessäni oikein mitään ajatuksia. En kuitenkaan vaihtaisi, koska en näe syytä muuttaa nimeäni missään tilanteessa.
Pidän tosi paljon sukunimestäni, joka ei ole ihan tavallinen mutta kuitenkin selkeä ja ymmärrettävä, ei liian erikoinen. Meitä on reilu 200 Suomessa. Pidän sukunimeni kun mennään naimisiin, miehen sukunimestä en niin pidä, se on enemmän tavallinen ja yleinen, ihan hyvä perus sukunimi.
En pidä nimen merkityksen takia. Menin naimisiin aikana, jolloin vaihtoehtoina oli miehen nimi tai kaksoisnimi, ja otin miehen nimen, vaikka inhoankin sitä. Aikuiset lapsemme ovat vaihtaneet sukunimensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukunimeni on lyhyt ja luontoaiheinen, eli pidän kyllä.
En oo koskaan pitänyt. Avokilla on kaunis luontoaiheinen sukunimi ja mulle on ihan itsestäänselvää, että lapset tulevat saamaan hänen sukunimensä eivätkä minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliiton myötä sukunimeni on yksi Suomen yleisimmistä. Tämä on aina tuntunut jopa enemmän omaltani kuin tyttönimeni. Pidän siis, vaikka onkin yleinen. Ainoa miinus, että esim. lääkärinvastaanotolla saattaa olla samaan aikaan muitakin samalla sukunimellä ja voi aiheuttaa sekaannuksia 😄 Ja no esim lentolipussa kirjoitusasu aina hassu, koska ääkköset.
Vaihdoin naimisiin mennessäni tuikitavallisen -nen-päätteisen sukunimeni puolison kauniiksi nimeksi ja pidän siitä kovasti. Lapsuuteni sukunimi ei ollut ruma mutta tylsempi kuin nykyinen. Olen tyytyväinen koko nimeeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on itse keksimäni nimi.
Väestörekisterissä muutettu.
Vaihdoin tylsän oman sukunimeni puolison yhtä tylsään sukunimeen. Nimi itsessään ei herätä tunteita mihinkään suuntaan, mutta tykkään siitä että koko perheellä on sama sukunimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukunimeni on melko harvinainen ja monesti kiinnittänyt huomiota. Vanhemmiten olen alkanut pitämään siitä, enkä luultavasti aio muuttaa nimeä, vaikka menisin naimisiin. Yksi syy on myös se, että haluan pitää sukuni nimeä yllä, koska suku on pieni ja montaa samannimistä ei enää ole.
En pidä, mutta en ole jaksanut vaihtaa. Nuorempana hävetti itseni esittely, mutta sittemmin tottunut. Voisi tuon toisaalta vaihtaakin, kun vaan saisi aikaiseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän nimestäni, on siis mieheni sukunimi. Eikä meitä ole kuin 12.
Minulla on 'nen' loppuinen mutta silti melko harvinainen sukunimi.
Pidän. Sukunimi on harvinainen ja kaunis.
Suomen yleisimpiä nimiä, joten kaimoja ja kavereita tulee koko ajan vastaan. Tykkään kyllä nimestäni!
En todellakaan. Vaihdan heti, jos naimisiin päädyn!
Pidä koko nimestäni sukunimi mukaan lukien,ei mitään hävettävää.