Minulle on tehty pelkosektio
Sinä normaalisti alakautta synnyttänyt et voi ymmärtää millaiset traumat pilalle mennyt synnytys voi aiheuttaa.
Lähdin synnyttämään esikoistani normaalisti kun supistukset kotona vihdoin alkoivat. Pääsin melkein heti synnytyssaliin ja odottelimme paikkojen avautumista joka yllättäen kesti ja kesti.
Minulla oli säännöllisiä supistuksia 23h putkeen+kotona oltu aika n.1h ennen sairaalaan lähtöä.
Voimat alkoivat loppua vaikka olinkin epiduuraleja saanut muutamat. Juuri kun alkoi ponnistuttamaan niin huomattiin etten vieläkään ole auki tarpeeksi ja vauvan sydänäänet alkoivat heiketä. Paikalle kutsuttiin äkkiä lastenlääkäri joka totesi vauvan tarjoavan vain otsaa joten ei päässyt laskeutumaan ja jäi jumiin.
10minuutissa olin leikkaussalissa ja vauva jouduttiin vetämään imukupilla pois leikkaushaavan kautta koska oli niin jumissa.
Toivuin sektiosta erittäin nopeasti ilman pahempia kipuja ja sektiosta jäi positiivinen muisto,synnytyksestä kokonaisuudessa kamala muisto!
Kun aloin odottamaan toista lastani oli heti selvää että haluan sektion. Pelotti niin paljon se koko tilanne että pelkkä ajatuskin itketti. Kun kävin pelkopolilla juttelemassa kätilön kanssa ennen synnytystä hän sanoi ymmärtävänsä täysin valintani ja sanoi ettei kukaan muu tule arvostelemaan minua asiasta kuin alateitse synnyttäneet muut naiset.
Hän myös sanoi ettei normaalin alatiesynnytyksen kokenut äiti voi mitenkään käsittää mikä pelottaa kun kaikki menee pieleen.
Suunniteltu sektio tehtiin ja paranin vielä nopeammin enkä ole katunut kertaakaan.
Sanottakoon lopuksi että kun menin synnytämään esikoistani pelkäsin aluksi kuollakseni sektiota.
Kommentit (22)
sitähän sanotaan etä lapsen on aina parempi syntyä alakautta, mutta olisi se tässä ap:n tapauksessa suunniteltu sektio säästänyt paljon äitiä ja lasta. Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin ja molemmat terveitä?
Ensinnäkin, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu kun lähtee synnyttämään. Sinulla se meni noin. Jos kovin pahat traumat jää synnytyksestä, kannattaa käydä puhumassa jonkun kanssa.
Minua ei saisi vapaaehtoisesti leikkaukseen, vaikka esikoisen synnytys kauhea olikin. Lähdin uudestaan synnyttämään alakautta ja kaikki menikin hyvin. Ei mitään ongelmia. Jokainen synnytys on erilainen.
Turhaa touhua verrata omia tuntemuksia toisen tuntemuksiin. Tai verrata synnytyksiä.
ja siinä tilanteessa olisi epäinhimillistä pakottaa äiti siihen etenkin jos taustalla noinkin paha kokemus....ei aja pakottaminen kenenkään etua.
pelkään synnytystä kauheasti. En ole vielä raskaana, enkä tiedä uskallanko edes tulla raskaaksi, sillä pelkään että en saa suunniteltua sektiota, minulla kun ei ole synnytyksestä mitään kokemusta. Olen kuullut että sektiota ei saa vaikka haluaisi ja vaikka pelkäisi ja ettei "lupausta" pelkopotilaskaan saa kuin vasta ihan raskauden lopussa.
pelkään synnytystä kauheasti. En ole vielä raskaana, enkä tiedä uskallanko edes tulla raskaaksi, sillä pelkään että en saa suunniteltua sektiota, minulla kun ei ole synnytyksestä mitään kokemusta. Olen kuullut että sektiota ei saa vaikka haluaisi ja vaikka pelkäisi ja ettei "lupausta" pelkopotilaskaan saa kuin vasta ihan raskauden lopussa.
mielesi/asenteesi muuttuu raskauden myötä ja oman kivun pelkääminen saattaa jäädä taustalle, kun tärkeämpänä pitää lapsen terveenä saamista.
sitähän sanotaan etä lapsen on aina parempi syntyä alakautta, mutta olisi se tässä ap:n tapauksessa suunniteltu sektio säästänyt paljon äitiä ja lasta. Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin ja molemmat terveitä?
molemmat onneksi selvittiin ilman ongelmia tuosta. Lapsella oli vain pää kipeä vähän aikaa ja naama aivan turvoksissa paineen takia.
ap
Ensinnäkin, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu kun lähtee synnyttämään. Sinulla se meni noin. Jos kovin pahat traumat jää synnytyksestä, kannattaa käydä puhumassa jonkun kanssa.
Minua ei saisi vapaaehtoisesti leikkaukseen, vaikka esikoisen synnytys kauhea olikin. Lähdin uudestaan synnyttämään alakautta ja kaikki menikin hyvin. Ei mitään ongelmia. Jokainen synnytys on erilainen.Turhaa touhua verrata omia tuntemuksia toisen tuntemuksiin. Tai verrata synnytyksiä.
että vaikka sinulla on ollut kamala synnytys niin olet lapsesi ulos saanut kumminkin. Minulla se ei päässyt mitenkään tulemaan ja sehän siinä pelottavinta olikin.
ap
pelkään synnytystä kauheasti. En ole vielä raskaana, enkä tiedä uskallanko edes tulla raskaaksi, sillä pelkään että en saa suunniteltua sektiota, minulla kun ei ole synnytyksestä mitään kokemusta. Olen kuullut että sektiota ei saa vaikka haluaisi ja vaikka pelkäisi ja ettei "lupausta" pelkopotilaskaan saa kuin vasta ihan raskauden lopussa.
mielesi/asenteesi muuttuu raskauden myötä ja oman kivun pelkääminen saattaa jäädä taustalle, kun tärkeämpänä pitää lapsen terveenä saamista.
Pelkään että lapsi juuttuu eikä saa happea tai vammautuu synnytyksessä fyysisesti tai saa aivovamman ja pelkään että repeän pahasti ja saan hermovaurioita synnytyksestä. Kipu on toissijainen pelko näiden rinnalla.
synnytyksestä niin kauheat traumat että heti kun tein positiivisen testin kakkosesta hän kysyi "kai haluat sektion??" ja oli tyytyväinen kun halusin.
ap.
pelkään synnytystä kauheasti. En ole vielä raskaana, enkä tiedä uskallanko edes tulla raskaaksi, sillä pelkään että en saa suunniteltua sektiota, minulla kun ei ole synnytyksestä mitään kokemusta. Olen kuullut että sektiota ei saa vaikka haluaisi ja vaikka pelkäisi ja ettei "lupausta" pelkopotilaskaan saa kuin vasta ihan raskauden lopussa.
mielesi/asenteesi muuttuu raskauden myötä ja oman kivun pelkääminen saattaa jäädä taustalle, kun tärkeämpänä pitää lapsen terveenä saamista.
Pelkään että lapsi juuttuu eikä saa happea tai vammautuu synnytyksessä fyysisesti tai saa aivovamman ja pelkään että repeän pahasti ja saan hermovaurioita synnytyksestä. Kipu on toissijainen pelko näiden rinnalla.
kuuluu asiaan ja sitä myötä kasvat äidiksi. Valitettavasti tämä ei paljon lohduta.
synnytyksestä niin kauheat traumat että heti kun tein positiivisen testin kakkosesta hän kysyi "kai haluat sektion??" ja oli tyytyväinen kun halusin.
ap.
Eka synnytys oli kammottava kokemus. Toiseen vaadin/halusin sektion. Perustelin asiani niin hyvin, etten mennyt edes pelkopolille kenenkään aikaa hukkaamaan.
Päätös oli vankkumaton. Ei keskustelut olisi lantiota venyttäneet!
(ekan synnytyksen jälkeen kävelin sauvojen kanssa takaperin...)
synnytyksestä niin kauheat traumat että heti kun tein positiivisen testin kakkosesta hän kysyi "kai haluat sektion??" ja oli tyytyväinen kun halusin. ap.
Toivottavasti ette traumatisoidu myöhemmin lisää.
Ja ovatko isät nyt jotenkin jääneet sitten kasvamatta isäksi, kun eivät ole synnyttäneet?
pelkään synnytystä kauheasti. En ole vielä raskaana, enkä tiedä uskallanko edes tulla raskaaksi, sillä pelkään että en saa suunniteltua sektiota, minulla kun ei ole synnytyksestä mitään kokemusta. Olen kuullut että sektiota ei saa vaikka haluaisi ja vaikka pelkäisi ja ettei "lupausta" pelkopotilaskaan saa kuin vasta ihan raskauden lopussa.
mielesi/asenteesi muuttuu raskauden myötä ja oman kivun pelkääminen saattaa jäädä taustalle, kun tärkeämpänä pitää lapsen terveenä saamista.
Pelkään että lapsi juuttuu eikä saa happea tai vammautuu synnytyksessä fyysisesti tai saa aivovamman ja pelkään että repeän pahasti ja saan hermovaurioita synnytyksestä. Kipu on toissijainen pelko näiden rinnalla.
kuuluu asiaan ja sitä myötä kasvat äidiksi. Valitettavasti tämä ei paljon lohduta.
totea otsatarjontaa. Vain kätilöt ja gynet tekee sisätutkimuksia
vaan on ollut käsitys, ettei Suomessa yksinkertaisesti saa sektiota, jos niin haluaa. Olen aina luullut, että pakko synnyttää alakautta.
ei kuulema ketään voi pakottaa synnyttää alakautta,mulle sanottiin näin kun olin tosi ahdistunut ja itkuinen koko raskauden kun pelkäsin synnytystä.On kokemusta myös alatiesynnytyksistä...
Sain pelkosektion mutta silti iski synn.jälk masennus.Älkää syyllistäkö ketään,synnytystavan tai minkään muunkaan takia:/ minulla lähti mies kun masennuin koska hän ei vaan jaksanu ymmärtää kun olen itkuinen,mustasukkainen ja ties mitä.Ja löi vielä lähtiessään...että ollaan ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan...Minullakaan ei ystäviä ole.Psyk.polilla käyn.
Meillä esikoinen syntyi hätäsektiolla ja toinen alateitse. Ennen toisen lapsen syntymää minulla oli todettu ahdas lantio, mutta lääkäri sanoi, että kyllä se sieltä mahtuu tulemaan ja lisäsi, että jos ei alatiesynnytys suju niin sitten tehdään sektio kuten esikoisen kohdalla. No synnytys sujui alkuun hyvin, mutta sitten tuli ongelmia ja lupauksesta huolimatta ei tehty sektiota vaan pakkosynnytin alateitse ja tämän takia lapsemme vammautui.
Nyt odotan kolmatta lastamme ja taistelen, jotta saan sektion, en suostu synnyttämään alateitse, koska toinen lapsi painoi vain 2,4kg eikä meinannut mahtua ja tämän kolmannen painoarvio oli viimeksi 2,7kg.
Hienoa ap, että sinä sait sektion ongelmitta, mutta ei se aina ole niin helppoa, valitettavasti.
ei kuulema ketään voi pakottaa synnyttää alakautta,mulle sanottiin näin kun olin tosi ahdistunut ja itkuinen koko raskauden kun pelkäsin synnytystä.On kokemusta myös alatiesynnytyksistä...
Sain pelkosektion mutta silti iski synn.jälk masennus.Älkää syyllistäkö ketään,synnytystavan tai minkään muunkaan takia:/ minulla lähti mies kun masennuin koska hän ei vaan jaksanu ymmärtää kun olen itkuinen,mustasukkainen ja ties mitä.Ja löi vielä lähtiessään...että ollaan ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan...Minullakaan ei ystäviä ole.Psyk.polilla käyn.
Mutta toinen kerta meni todella hyvin! Kuin unelmasynnytys. Ihan turhaan sitä pelkää niin kauheasti, suurella todennäköisyydella toka kerta on aina helpompi. Ainakin kaikilla tutuilla on näin ollut. Monella oli kauhea eka kerta mutta seuraavat lapset tulivat ihan helposti sitten.
Tietysti jos on joku paha rakenteellinen vika niin eihän se sitten siinä parane mutta muuten yleensä näin.
Olen alateitse synnyttänyt, enkä arvostele sinua tai ketään muutakaan pelko/sektiosta. Perusteet sektiolle pystyy määrittelemään vain hoitava lääkäri, ei omasta pahasta olostaan johtuvia myrkkynuolia joka suuntaan viskelevä turhautunut av-mamma.