Osituksen teosta kokemusta tai oikeaa tietoa kenellä

Jos ei ole avioehtoa eikä mies ole saanut omaisuudestaan mitään perintönä tai lahjana niin, että testamentissa tai lahjakirjassa puolison avio-oikeus olisi suljettu pois, menee ositus seuraavasti:

Miehen omaisuus:

Asunto ? euroa, lasken nyt esimerkkinä sen mukaan, että asunnon arvo olisi 150 000 euroa.

Pankkitalletukset 10 000 euroa

Vaimon omaisuus

0 euroa.

Miehen ja vaimon osuus yhteensä 160 000 euroa. Olen olettanut, että kummallakaan ei ole mitään muuta omaisuutta tai velkoja.

Jos mies kuolee ensin, saa vaimo tasinkoa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 80 000 euroa. On sopimuskysymys, miten tämä jaetaan asunnon ja talletusten kesken, mutta esimerkiksi leski voi saada 10 000 euroa pankkitalletuksia ja 70 000 euron arvoisen osuuden asunnosta eli asunnosta 7/15 osaa.

Loppuosa 8/15 asunnosta menisi siinä tapauksessa lapsille. Jos muut sisarukset eivät vaadi lakiosaansa, saa tuo yksi, jonka hyväksi testamentti on tehty, koko 8/15.

1 jatkaa. Jos taas muut lapset vaativat lakiosaansa, saavat nämä kolme asunnosta kukin 1/15 ja se yksi (jonka hyväksi on testamentti) 5/15.

Asunnon omistussuhteista riippumatta leskellä on oikeus jäädä siihen asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole avioehtoa eikä mies ole saanut omaisuudestaan mitään perintönä tai lahjana niin, että testamentissa tai lahjakirjassa puolison avio-oikeus olisi suljettu pois, menee ositus seuraavasti:

Miehen omaisuus:

Asunto ? euroa, lasken nyt esimerkkinä sen mukaan, että asunnon arvo olisi 150 000 euroa.

Pankkitalletukset 10 000 euroa

Vaimon omaisuus

0 euroa.

Miehen ja vaimon osuus yhteensä 160 000 euroa. Olen olettanut, että kummallakaan ei ole mitään muuta omaisuutta tai velkoja.

Jos mies kuolee ensin, saa vaimo tasinkoa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 80 000 euroa. On sopimuskysymys, miten tämä jaetaan asunnon ja talletusten kesken, mutta esimerkiksi leski voi saada 10 000 euroa pankkitalletuksia ja 70 000 euron arvoisen osuuden asunnosta eli asunnosta 7/15 osaa.

Loppuosa 8/15 asunnosta menisi siinä tapauksessa lapsille. Jos muut sisarukset eivät vaadi lakiosaansa, saa tuo yksi, jonka hyväksi testamentti on tehty, koko 8/15.

Käytännössä kuulostaa hankalalta, mutta mikäli kukaan lapsista ei mitään vaadi naisen eläessä onko helpointa toimia niin eli jakamaton kuolinpesä?

Ja joo ei ole velkoja eikä muuta ihmeempää omaisuutta.

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole avioehtoa eikä mies ole saanut omaisuudestaan mitään perintönä tai lahjana niin, että testamentissa tai lahjakirjassa puolison avio-oikeus olisi suljettu pois, menee ositus seuraavasti:

Miehen omaisuus:

Asunto ? euroa, lasken nyt esimerkkinä sen mukaan, että asunnon arvo olisi 150 000 euroa.

Pankkitalletukset 10 000 euroa

Vaimon omaisuus

0 euroa.

Miehen ja vaimon osuus yhteensä 160 000 euroa. Olen olettanut, että kummallakaan ei ole mitään muuta omaisuutta tai velkoja.

Jos mies kuolee ensin, saa vaimo tasinkoa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 80 000 euroa. On sopimuskysymys, miten tämä jaetaan asunnon ja talletusten kesken, mutta esimerkiksi leski voi saada 10 000 euroa pankkitalletuksia ja 70 000 euron arvoisen osuuden asunnosta eli asunnosta 7/15 osaa.

Loppuosa 8/15 asunnosta menisi siinä tapauksessa lapsille. Jos muut sisarukset eivät vaadi lakiosaansa, saa tuo yksi, jonka hyväksi testamentti on tehty, koko 8/15.

Käytännössä kuulostaa hankalalta, mutta mikäli kukaan lapsista ei mitään vaadi naisen eläessä onko helpointa toimia niin eli jakamaton kuolinpesä?

Ja joo ei ole velkoja eikä muuta ihmeempää omaisuutta.

Käytännön asioiden hoidon kannalta ei ole välttämättä paljonkaan eroa sillä, onko asunnon omistajana jakamaton kuolinpesä vai onko asunnolla monta omistajaa erisuuruisilla osuuksilla. Jos joku perillisistä saa sosiaalitukia, joihin omaisuus vaikuttaa, niin yleensä osuutta jakamattomassa kuolinpesässä ei oteta tässä huomioon, mutta suora omistusosuus asunnosta vaikuttaa asiaan.

Jos muut lapset haluavat vaatia lakiosaansa, niin heidän pitää tehdä se määräajassa ensimmäisen vanhemman kuoleman (oikeastaan testamentin tiedoksisaannin) jälkeen. Se, että kuolinpesä jätetään jakamatta, ei pidennä määräaikaa.

Lesken ikä ja se, kuinka kauan leski todennäköisesti vielä elää, voi vaikuttaa siihen, kannattaako kuolinpesää jakaa. Yleensä jakamattomien kuolinpesien asiat mutkistuvat vuosien kuluessa. Suosittelisin kuolinpesän jakamista ainakin silloin, jos on odotettavissa, että leski elää vielä yli viisi vuotta.

Kannattaa muistaa, että perintöverot tulevat joka tapauksessa maksettaviksi 1-1,5 vuotta kuoleman jälkeen, vaikka kuolinpesä jätettäisiin jakamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.

Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.

Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.
Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.

Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Se jaetaan silloin vain "paperilla" eli perijä/perijät omistavat siitä tietyt osuudet ja leski tietyn osuuden. Kyllä sillä talolla voi olla monta omistajaa samaan aikaan. Sitten kun talo joskus myydään niin raha jaetaan omistusoikeuksien suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.

Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.
Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Mikä saa sinut olettamaan että he eivät vaatisi lakiosaansa? Mutta jos eivät niin eihän se talo silloin näille kolmelle mitenkään kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.

Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.

Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin menee lakiosankin yli ja testamentin. Näin ollen perilliset saavat maksaa perintöverot isänsä kuoltua mutta käteen he eivät saa mitään. Jos taas leski ei asu enää talossa huonokuntoisuuden vuoksi, voi yksikin osakas pyytää perinnönjakoa. Taas pitää ottaa huomioon se, ettei lesken perintöä voi jakaa, kun tämä on elossa. Jos leski haluaa luopua osuudestaan, on se eri juttu. Jos talo jää yhdelle testamentin mukaan ja muut perilliset eivät hae lakiosaansa, voi jäljelle jäädä hyvin vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.

Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.
Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Mikä saa sinut olettamaan että he eivät vaatisi lakiosaansa? Mutta jos eivät niin eihän se talo silloin näille kolmelle mitenkään kuulu.

Oletus on, että mikäli vanhempi on testamentin tehnyt, niin sitä kunnioitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.

Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.

Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Olen jo viesteissä 1 ja 2 selittänyt, miten talon omistussuhteet jaetaan lesken ja lapsen/lasten kesken (sen mukaan, vaativatko kolme muuta lasta lakiosuuttaan). Talolla voi olla monta omistajaa, joilla voi olla eri suuruiset omistusosuudet. Koska kysymys on talosta eli ilmeisesti kiinteistöstä, pitää muistaa hakea lainhuuto, kun omistaja vaihtuu.

Kun kerran leski ei pysty käyttämään asumisoikeuttaan, voidaan talo myös myydä, jos omistajat ovat siitä yksimielisiä. Jos talo myydään, niin jokainen omistaja saa myyntihinnasta omaa omistusosuuttaan vastaavan osuuden.

Jos kolme testamentissa sivuutettua lasta ei vaadi lakiosuuttaan, heillä ei ole talon kanssa mitään tekemistä sen jälkeen, kun lakiosuuden vaatimisaika on mennyt umpeen.

1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.

Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.

Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Meillä justiinsa noin meni omaisuudet mutta sattui varattomampi menemään ensin mikä helpotti noita asioita huomattavasti . Olisi ollut toisinpäin erittäin monimutkaista ja vaikeaa kun muutenkin on surua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja leskellä aina oikeus asua asunnossa.

Tässä tapauksessa leski ei pystyisi yksin asumaan terveyden eikä rahallisen tilanteen takia.

Ei se ositukseen vaikuta. Eikä vaikuta petinmönjakoon..

Silloin leski ei vaan pysty käyttämään asumisoikeuttaan.

Leski muuttaa vuokralle tai palvelukotiin.

Ap:n eesimerkissähän molemmat henkilöt ovat jo iäkkäitä,

kerta ovat olleet avioliitossakin jo kokonaset 60 vuotta.

Aloitus on keksitty ja tyhmä provo.

Miksi olisin keksinyt? En ymmärrä miksi olisi provo, koska veikkaisin olevan jopa suht yleistä, että vanhempien eli tässäkin tapauksessa yli 80 vuotiaiden kesken on mies omistanut yksin talon ym.

Kysyin tätä sen takia, että miten ihmeessä jaetaan talo lesken ja perijän kesken, kun ei kai sitä myymäänkään voi käydä eikä perijällä välttämättä rahaa maksaa äidilleen siitä osinkoja.

Entäs nämä 3 muuta sisarusta joille ei talo kuulu?

Ap

Lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin menee lakiosankin yli ja testamentin. Näin ollen perilliset saavat maksaa perintöverot isänsä kuoltua mutta käteen he eivät saa mitään. Jos taas leski ei asu enää talossa huonokuntoisuuden vuoksi, voi yksikin osakas pyytää perinnönjakoa. Taas pitää ottaa huomioon se, ettei lesken perintöä voi jakaa, kun tämä on elossa. Jos leski haluaa luopua osuudestaan, on se eri juttu. Jos talo jää yhdelle testamentin mukaan ja muut perilliset eivät hae lakiosaansa, voi jäljelle jäädä hyvin vähän.

Kiitos selkeästi vastatusta ja alkaa avautua pikkuhiljaa tämä minulle.

Ap