Olen oppinut, että jos joku ei ole varma voiko nähdä tai milloin voi nähdä kannattaa
elää niin kuin hänelle ei sopisi, koska todennäköisesti tapaaminen ei onnistu ja myöhemmin ärsyttää, jos on jättänyt muita mahdollisia suunnitelmia tekemättä jonkun "mulle ehkä käy kahden viikon päästä lauantaina" -tyypin takia.
Kommentit (6)
Minä opin vasta kolmikymppisenä tämän.
Se mikä kannattaa, on skipata kokonaan.
Tosi kaivatulle raivataan aina tilaa.
Pitää sopia tapaamisia vain niin, että se on varmaa. Päivämäärä ja kellonaika. Perutaan vain jos sairastuu. Minä en luota ehkä joskus tyyppeihin. Tällaiset tyypit ei halua oikeasti nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Pitää sopia tapaamisia vain niin, että se on varmaa. Päivämäärä ja kellonaika. Perutaan vain jos sairastuu. Minä en luota ehkä joskus tyyppeihin. Tällaiset tyypit ei halua oikeasti nähdä.
Itse odotin päivämäärää kuukauden vain kuullakseni, ettei olekaan kemiaa. Oikeasti, millainen oksettava kusipää laittaa toisen odottamaan tuollaisia aikoja vaikka on tiedossa, ettei jatkoa enää tule?
Näin se menee. Itselläkin meni yllättävän kauan tajuta tämä.