Ihastukset pitkän parisuhteen aikana
Löytyisikö täältä kohtalotovereita tai vertaistukea?
Meillä on takana jo yli 10 vuoden parisuhde. Suhteessa on kaikki hyvin, rakastan miestäni ja hän minua, seksi sujuu, yhteiselämä sujuu ja lapsiakin on. Kaikki on siis hyvin, paitsi että menin ihastumaan toiseen mieheen ekaa kertaa tämän suhteen aikana.
Olimme jokin aika sitten viettämässä tyttöjen iltaa. Baarissa mies tuli juttelemaan ja aluksi kohteliaisuudesta vastailin. Mies oli komea, hauska, huomaavainen, ystävällinen ja pian huomasin että meillä synkkaa tosi hyvin. Kerroin melko varhaisessa vaiheessa että olen naimisissa ja että minusta saa vain juttuseuraa. Mies jäi kuitenkin seuraamme illaksi parin kaverinsa kanssa. Välillä keskustelimme kahden kesken, välillä porukassa.
En vaihtanut numeroita, en tehnyt mitään sopimatonta tai väärää. Ainoastaan juttelimme. Se onkin hyvä ettei numeroita vaihdetta, koska tiedämme toisistamme vain etunimet ja yleisluontoisia asioita, joiden perusteella toista on liki mahdotonta löytää ja tuskin koskaan enää näemme. En siis edes pystyisi ottamaan yhteyttä, vaikka haluaisin.
Ihastuin kuitenkin tuohon mieheen ja nyt en saa häntä mielestäni. Olen ihan ihmeissäni, että mitä minun päässäni oikein tapahtuu. Olen yrittänyt analysoida että osittain kyse on varmaankin siitä, etten enää koskaan pääse kokemaan sitä ihanaa vastarakastuneen tunnetta ja sen tiedostaminen sattuu. En siis missään tapauksessa ole pettämässä tai hylkäämässä miestäni tai perhettäni, mutta en myöskään voi mitään tälle tunteelle. Se on samanlainen kuin silloin, kun kohtasin mieheni.
Onko muilla tullut tällaisia ihastuksia pitkän parisuhteen aikana? Miten käsittelitte niitä? Miten kauan kesti, että tunteet laantuivat?
Kommentit (42)
Varattuna ihastuin varattuun työkaveriin. Ei pääse ees pakoon, jos ei vaihda työpaikkaa.
Normaalia, toki tunne on tullut nopeasti pintaan sulla. Ihastuit haaveeseen, et tuohon kyseiseen mieheen, jota et tunne ollenkaan. Täysin hormonaalinen reakti.
Mä ihastuin työpariini pitkän suhteeni aikana ja elämästäni tuli pariksi vuodeksi täyttä h*lvettiä. En saanut tunteitani kuriin.
Tarvittiin todella paljon työtä, että asiat saatiin korjattua. Kyse on kuitenkin tunteista, jotka vaikuttavat mm. päätöksiin ja toimintakykyyn.
Panosta omaan mieheesi - ja itseesi! Tsemppiä! :)
Vierailija kirjoitti:
Minulle tapahtui tismalleen sama, mutta sukupuolet toisinpäin. Me kylläkin aloimme tapailemaan, mutta laitoin jutun poikki, koska mies oli naimisissa ja itse pitkässä parisuhteessa. Vieläkin hän pyörii mielessäni ja välillä mietin josko laittaisin viestiä. Molemmat meistä toivoivat vielä joskus, että tapaamme..
Sukupuolet toisin päin?
Ihastuksia voi tulla, se on ihan normaalia.
Mutta kysymys kuuluu, mitä teit baarissa jos olet naimisissa?
Vierailija kirjoitti:
Minulle tapahtui tismalleen sama, mutta sukupuolet toisinpäin. Me kylläkin aloimme tapailemaan, mutta laitoin jutun poikki, koska mies oli naimisissa ja itse pitkässä parisuhteessa. Vieläkin hän pyörii mielessäni ja välillä mietin josko laittaisin viestiä. Molemmat meistä toivoivat vielä joskus, että tapaamme..
Ettekä arvatenkaan viitsineet kertoa kumppaneillenne, että olitte katsoneet parhaaksi pettää.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuksia voi tulla, se on ihan normaalia.
Mutta kysymys kuuluu, mitä teit baarissa jos olet naimisissa?
Mistä lähtien baarissa on ollut joku siviilisäätyraja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuksia voi tulla, se on ihan normaalia.
Mutta kysymys kuuluu, mitä teit baarissa jos olet naimisissa?
Mistä lähtien baarissa on ollut joku siviilisäätyraja?
Siis ap oli baarissa ilman miestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuksia voi tulla, se on ihan normaalia.
Mutta kysymys kuuluu, mitä teit baarissa jos olet naimisissa?
Mistä lähtien baarissa on ollut joku siviilisäätyraja?
Siis ap oli baarissa ilman miestään.
Niin, entä sitten? Ei tämä mikään Saudi-Arabia ole, naiset saa liikkua julkisilla paikoilla ilman puolisoaan.
Olet liian ihastunut. Otat sen liian vakavasti. Ihastuessa varattuna täytyy pitää sitä vain kiinnostavana ilmiönä ja seurata reaktioitaan ja katsoa, miten selviää ihastuksesta.
Laita se oma suhteesi etusijalle ja kuntoon tai eroa. Muuta neuvoa ei tule.
On tullut ihastuksia. Ne ovat aina menneet ohi sillä, että en ole tehnyt asialle yhtään mitään vaan olen jatkanut elämääni. On ihan normaalia, että välillä ihastuu toiseen, se on ihan yleinen ilmiö. Ei asia sitten alaako sitä ihastusta ruokkia. Minä olen vain hyväksynyt sen, että mulla on nyt tällainen tunne ja se menee ohi sitten aikanansa - ihastukset menevät aina ohi.
Olemme muutamia kertoja jutelleet mieheni kanssa että entä jos ihastuu toiseen? Haluaisin, että jos joskus niin tapahtuu niin pystyisin sanomaan sen miehelleni ja pystyisin toimia siten että en tee mitään väärää. Puhuimme että aika monesti se tunne menee ohi kun ei ala ruokkia sitä. Ja jos pystyt keskustella asiasta miehesi kanssa niin todennäköisesti menee nopeammin ohi.
On kait se ihan normaalia että ihastuksia saattaa tulla mutta olennaisinta on oma reaktio siihen. Älä ruoki tunnetta, suhtaudu siihen normaalina ohimenevänä asiana ja ota omaan parisuhteeseen se tunne kun huomaat olevasi erittäin viehättävä ihminen
Ihastumiset ovat normaalia. Meillä on onnellista avioliittoa takana kohta 20v. ja itse ihastuilen satunnaisen säännöllisesti. Välillä tarjoilijaan, joskus jopa näyttelijään, harvemmin tosin kehenkään jonka oikeasti tunnen, esim.työkaveriin. Ja välillä saatan kertoa miehellenikin näistä.
Ap:n tapauksessa olet ehkä ihastunut tunteeseen siitä, kuinka toisen huomio imartelee ja saa perhosia vatsaan. Panosta mieheesi ja parisuhteeseesi - se kannattaa aina!
Vierailija kirjoitti:
Normaalia, toki tunne on tullut nopeasti pintaan sulla. Ihastuit haaveeseen, et tuohon kyseiseen mieheen, jota et tunne ollenkaan. Täysin hormonaalinen reakti.
Mä ihastuin työpariini pitkän suhteeni aikana ja elämästäni tuli pariksi vuodeksi täyttä h*lvettiä. En saanut tunteitani kuriin.
Tarvittiin todella paljon työtä, että asiat saatiin korjattua. Kyse on kuitenkin tunteista, jotka vaikuttavat mm. päätöksiin ja toimintakykyyn.
Panosta omaan mieheesi - ja itseesi! Tsemppiä! :)
Kiitos. Auttaa tietää, että muillakin on ollut vastaavia kokemuksia. Varmasti vielä vaikeampi tilanne, jos näkee ihastusta joka päivä töissä.
Se on totta että en edes tunne tuota miestä ja olen ihastunut mielikuvaani hänestä sekä rakastumisen tunteeseen. Olen mielessäni kuvitellut meidät treffeille, käynyt pääni sisällä keskustelua treffeillä. Huomaan että kaipaan sitä tutustumisvaiheen jännitystä ja kihelmöintiä, jota ei enää vakiintuneessa suhteessa ole. Sitä kun kaikki toisessa on uutta ja kiehtovaa. Ja totta kai miehen huomio imartelee, vaikka saan huomiota myös mieheltäni ja yleensä myös muilta miehiltä, kun olen viihteellä. Mutta normaalisti osaan ottaa sen kevyenä, piristävänä asiana eikä se aiheuta sen kummempia tunteita.
Joku sanoi että olen liian ihastunut. Tämä on varmaan totta. Olen oikeasti pelästynyt tätä tunnereaktion voimakkuutta. Ajatukseni ovat pyörineet lähinnä tämän ympärillä. Saan ajatukset irti töissä ja lasten kanssa touhutessa, mutta jos aivot pääsevät käymään tyhjäkäynnillä niin tämä mies palaa ajatuksiin. Viikonloppuna yritin kuunnella äänikirjaa, mutta siitä ei tullut mitään kun keskustelin vain pääni sisällä tämän miehen kanssa. Jos minulla olisi numero niin oikeasti tuntisin kiusausta ottaa yhteyttä.
En kyllä uskalla ottaa tätä puheeksi mieheni kanssa. Hän vielä luulee että olen oikeasti pettänyt tai jotain muuta vakavaa. En edes tiedä uskallanko kertoa ystävälleni. Ehkä yritän vain odottaa että tunne laantuu ja menee ohi.
Tuohon auttaa aika ja se, että todennäköisesti ette tule enää törmäämään. Nyt mietit tuota miestä kokoajan, mutta viikon päästä jo vähemmän, kuukauden päästä enää jo harvemmin ja pikkuhiljaa koko homma unohtuu ja hiipuu, koska ette ole tekemisissä. Eri asia jos näkisit ko. ihmistä jossain tms niin sitten tuo ihastus ei niin unohtuisIkaan.
Been there done that.
Oletko yhtään yrittänyt kaivaa tätä miestä jostain facesta tai instasta? :D
Vierailija kirjoitti:
Tuohon auttaa aika ja se, että todennäköisesti ette tule enää törmäämään. Nyt mietit tuota miestä kokoajan, mutta viikon päästä jo vähemmän, kuukauden päästä enää jo harvemmin ja pikkuhiljaa koko homma unohtuu ja hiipuu, koska ette ole tekemisissä. Eri asia jos näkisit ko. ihmistä jossain tms niin sitten tuo ihastus ei niin unohtuisIkaan.
Been there done that.
Toivotaan että näin käy. Juuri nyt on vain todella vaikeaa tämän tunteen kanssa. Vaikka järjellä ymmärrän että tuo mitä sanot ja monet muutkin ovat sanoneet on totta, niin tunne on jotenkin ylitsevuotava ja liian voimakas. Se sattuu ihan fyysisesti.
Kiitos kaikille vastauksista ja tsempeistä! Auttaa kuitenkin, kun pääsee purkautumaan edes tänne ja tietää, että muutkin on kokeneet saman ja päässeet siitä yli.
Vierailija kirjoitti:
Oletko yhtään yrittänyt kaivaa tätä miestä jostain facesta tai instasta? :D
En, enkä onneksi tiedä hänestä tarpeeksi että se olisi mahdollista. Tiedän vain etunimen, kaupunginosan ja alan, jolla mies työskentelee, mutta en esimerkiksi firmaa. Tyyliin Matti Taka-Töölööstä ja markkinointialalla (nämä siis täysin keksitty esimerkki, eikä mikään niistä pidä paikkaansa). Noilla tiedoilla en onneksi pysty miestä jäljittämään, muuten olisin sen jo saattanut tehdä.
Nauti tunteesta ja anna sen mennä aikanaan ohi. Älä missään tapauksessa pilaa suhdettasi kertomalla siitä puolisollesi tai edes ystävillesi.
Minulle tapahtui tismalleen sama, mutta sukupuolet toisinpäin. Me kylläkin aloimme tapailemaan, mutta laitoin jutun poikki, koska mies oli naimisissa ja itse pitkässä parisuhteessa. Vieläkin hän pyörii mielessäni ja välillä mietin josko laittaisin viestiä. Molemmat meistä toivoivat vielä joskus, että tapaamme..