Nyt oli lähellä etten viskannut miestä jollain esineellä..

Asutaan kerrostalossa 6. kerroksessa ja meillä on 2,5v kiipeilevä tenava. Mies päästi lapsen makuuhuoneeseen leikkimään, jotain siellä kolisteli ja tuli itse sitten kahvittelemaan kaikessa rauhassa. Mä menin jonkun ajan päästä katsomaan mitä lapsi touhuaa, huomasin että mies oli jättänyt maakuuhuoneen ikkunan kunnolla auki (siitä on lukitussysteemi hajalla, eli ei mitään turvasuojaa) ja lapsi touhuili palikoilla siinä edessä. Ikkuna on suht matala, siinä alla on patteri ja lapsen olisi erittäin helppo kiivetä ikkunaan kurkkimaan. Olen sanonut asiasta miehelle _monta_ kertaa, että sitä ei koskaan ikinä jätetä auki kun lapsi lähistöllä tai sitten vahditaan lasta koko ajan. Raivostuin miehelle, mies sanoi kahvikupin äärestä välinpitämättömästi että "siellä oli niin kuuma että tuuletin, mitä siinä huudat, no oliko lapsi kiipeämässä ikkunasta?". Purskahdin itkuun, epätoivoinen olo, kysyin taas kerran että pitääkö odottaa että jotain sattuu, ennen kuin hän tajuaa olla varovainen! Mies sanoi siinä lapselle, että älä välitä äidin huudosta ja itkusta, sillä on vaan hormonit sekasin (olen raskaana). Voi v-tun...miten tohon ukkoon saa jotain älyä?! En jaksa vahtia sitä kuin pientä lasta, ihan riittävästi villin uhmiksen kanssa.