Spontaani keskenmeno rv 11, millainen?

mä olin suht kipeä, ku mulla oli keskenmeno 9+ jotain.. mutta siihen voi ottaa ihan normaali kipulääkettä, eri juttu jaksatko henkisesti olla töissä.. ite en olis jaksanu olla kotona yksin miettimässä ja itkemässä. mies oli reissuhommissa

jo paljon varhaisemmin, joskus rv 4-6 mutta olin aivan tolkuttoman kipeä! Kotona olin esikoisen kanssa yksin ja joka päivä tuli joku apuun heti, kun töistä pääsi, kun miehellä niin pitkät työvurot.



Söin kipulääkettä (panacod) ja siitä menin ihan väsyneeksi ja tokkuraiseksi eikä se edes poistanut kaikkia kipuja. =(

ultrassa et raskaus oli mennyt kesken jo viikoilla 7 jotain.. Kohdun tyhjennys tehtiin lääkkeellisesti ja mulla ainakin oli yli viikon verran ihan hirveet kivut, mitään ei kärsiny tehdä :(

Tämä varmaan hiukan eri asia mutta kuitenkin, kivulias keskenmeno mulla joka tapauksessa.

Ultraus ja näkivät ettei sikiöllä ollut alkanut kehittymään käsiä tai jalkoja.

ja sitten sydän oli lopetanut sykkimisen eli oli vaikeasti kehityshäiriöinen sikiö.

oli karua kuultavaa,mutta sitten kuitenkin huojentavaa koska tiesi ettei itse ois voinut millään vaikuttaa siihen että se pysyis sisällä. Oli parenpi että meni kesken. Ja sitten antoivat hyvät ohjeet ja ajan jälkitarkastukseen.

Mulla oli ekan vuorokauden verenvuotoa ja sitten supistelin 6 tuntia hiljalleen kunnes se sikiö tuli ulos.Enhän mä tuntenut sitä koska se oli niin pieni, mutta ihmettelin kun kipu ja supistelu loppui.

Siinä se oli pieni verinen möykky pikkareissa.Mun teki niin pahaa laittaa sitä vessanpönttöön joten käärin sen edes nättiin talouspaperiin ennenkuin laitoin roskiin. :(



Mulla oli kuulemma hieno spontaani keskenmeno!

Näin sanoi lääkri jälkitarkastuksessa.

Eli kohtu tyhjentynyt täysin ja supistunut eikä mitään tulehduksia.

Oli loppujen lopuksi tyytyväinen että kävin lekurissa niin tiesin miten se homma etenee.



Kotona pystyi olemaan ja sanoivat että vain jos kuume nousee tai tulee syöksymäinen verenvuoto täytyy tulla sairaalaan.



Eli mene vaan keskus sairaalaan päivystykseen!



Sori jos oli liian suoraa tekstiä.

todennäköisesti kipukin on yksilöllistä, ei mulla oo ollu juurikaan synnytyskipujakaan, enkä siis ollu ku ehkä yhden päivän todella kipeä, mutta en tarvinnu särkylääkettäkään..

Kyseessä oli tosin keskenmeno, jossa sikiö lopettanut kasvamisen jo viikolla 10, mutta jostain syystä se ei tullut itsestään ulos (eikä antanut mitään muitakaan merkkejä, vasta np-ultrassa huomattiin, että sydän ei syki :(.



Mutta en ollut kipeä kuin itse kaavintapäivän, ehkä vähän heikotti seuraavana päivänä. Hiukan tuntui oudolta juhlia tuossa tilanteessa, mutta olihan kyseessä mieheni suuri päivä.

Kyseessä oli tosin keskenmeno, jossa sikiö lopettanut kasvamisen jo viikolla 10, mutta jostain syystä se ei tullut itsestään ulos (eikä antanut mitään muitakaan merkkejä, vasta np-ultrassa huomattiin, että sydän ei syki :(.



Mutta en ollut kipeä kuin itse kaavintapäivän, ehkä vähän heikotti seuraavana päivänä. Hiukan tuntui oudolta juhlia tuossa tilanteessa, mutta olihan kyseessä mieheni suuri päivä.

Mulla oli lääkkeellinen tyhjennys + kaavinta rv 16, sikiö oli kuollut noin 13-14 rvkon iässä. Toivuin siis tosi nopeasti.

Jouluostoksilla kaupungilla housut tulvahtivat täyteen verta ja kiisin itku kurkussa kotiin, vasta sieltä paniikissa sairaalaan. Juttua pidettiin ihan selvänä, mutta minut juoksutettiin vielä 3 kerrosta alas rappusia ultraan. Yllättäen kuvaruudussa olikin raajojaan helutteleva vauveli ihan elossa, mutta istukka etinen.



Niiltä jaloilta kaadettiin sänkyyn ja viikoksi vuodelepoon osastolle. Vauva kasvoi, mutta koko raskausaika oli vaikea. Jouduin käyttämään supsituksia ehkäiseviä lääkkeitä ja jopa tiputusta ja pistoksia.



Lapsi syntyi täysiaikaisena, mutta hän on lievästi kehitysvammainen. Syy vammaisuuteen on mysteeri, mahdollisesti työpaikkani aiheuttama myrkytys.

että oli sekä viikoilla 9 että 11 rajut verenvuodot, joihin liittyi myös kovat kivut ja silti 2-vuotias tuolla sängyssään tuhisee:)



Joten ihan kirkossa kuulutettu ei tuo km vielä ole, mutta tokihan se todennäköiseltä vaikuttaa. Ikävää todella, kun vielä noin myöhäisillä viikoilla. Muistan hyvin sen tunteen, kun vuoto alkoi. Voimia!



Kyllä ehdottomasti hakisin sinuna heti huomenna sairauslomaa. Kyllä ihan henkisistä syistäkin tarvitset muutaman päivän toipumiseen.

vaiheita, en olisi huolissani menkkamaisista tuntemuksista. Koita jaksaa huomiseen ja päästä vaikka neuvolassa käymään.

Soitin aamulla neuvolaan, siellä oli aika positiivisella mielellä... Ultraan pääsee kuulemma vasta jos tulee runsasta vuotoa. Vuoto on kyllä runsaampaa kuin aamulla, mutta ei onneksi kovaa vielä. Menkkamainen jomotus jatkuu, sekin onneksi lievää.

Eihän tässä auta muu kuin yön yli nukkua, toivoa parasta ja pelätä pahinta...

jäänteet siellä temppuilevat. Olen kokenut saman kolmessa raskaudessa. Vatsa on ollut tosi kipeä rv 8 tai 11-12 ja vertakin on tullut 2-4 päivää ihan selvästi. Olen itkenyt keskenmenoa miehen kainalossa, mutta silti vatsa on pysynyt kipeänä ja jatkanutkin kasvamistaan, samoin vauvat. Poikia kaikki :)

Minulla alkoi vuodolla, ei ollut kipua, rv12. Sain päivystyksestä syötävän Cytotec-tabletin, joka piti ottaa illalla kotona ja aamuksi oli aika kaavintaan. Yön aikana kohtu kuitenkin tyhjentyi täysin eikä kaavintaa tarvittu tehdä. Ikävintä oli, kun tunsin, että emättimestä oli tulossa jotain isompaa, joka ikäänkuin jäi kiinni ja tosissaan sai ponnistella. Sormilla en uskaltanut/pystynyt kokeilemaan enkä pystynyt katsomaan pönttöön plumpsahduksen jälkeen.



Hassua oli, että sairaalassa aamulla minua valmisteltiin täysin operaatioon, vaikka moneen kertaan sanoin, että luulen, että kohtu tyhjeni yöllä täysin. Lopulta suostuivat ultraamaan ja oli todella tyhjentynyt.