Lue keskustelun säännöt.
2-vuotiaan syömiset: kun tuntuu ettei mikään uppoa!
17.01.2023 |
Alkaa usko ja toivo loppua 2-vuotiaamme ruokailujen suhteen!
Alunperin tarkoituksena oli kasvattaa lapsesta ennakkoluuloton ja rohkea syöjä, joka hyvällä ruokahalulla syö tai vähintäänkin maistaa kaikkea. Jep. Eipä mennyt niin kuin strömsössä.
Nykyisin oikein mikään ei tunnu uppoavan, kaikkea hän vastustaa. Kun perheenä syömme päivällista, ei mikään kelpaa. Ei halua, kääntää päätä, sylkee, yökkii. Ei edes maista vaikka mitä kokeiltaisiin, ei auta vaikka miten maanittelisin tai yrittäisin. Leivän reunasta jyrsii ehkä sentin, lihapullasta pienen palan, pienestä banaanista syö välipalaksi max puolet. Perunaa ei halua, paitsi ranskalaismuodossa ja silloinkin max 3 suikaletta. Avokadonigiristä jyrsii riisiä. Keitetystä kananmunasta syö vain valkuaista. Lihan ja kalan sylkee suustaan.
Vilja puurot pienissä määrin uppoaa vaihtelevasti. Keittoja ei halua edes syödä.
Kasviksista syö nykyisin vain kurkkua, ei halua mitään muuta vaikka joka aterialla eri kasvista, paprikaa, tomaattia, parsakaalia jne, on aina tarjottu.
Tuntuu turhalta ostaa ja pilkkoa kun koskaan mikään ei kelpaa kuitenkaan. Täyttä ajanhukkaa. :(
Kertokaa joku ettei tämä ole ikuista! Tuntuu niin toivottamalta. Ja noloa käydä missään kylässäkään kun lapsi käyttäytyy ruokaillessa tuolla tavalla.
Mikä auttaa?
Kommentit (49)
Tarjoa ruoka ruoka-aikana, jos ei syö ei syö, tietysti ruoka pitää olla lapselle sopivaa ei liikaa mausteita, ei paljon suolaa, vaan kypsää lihaa ja kalaa..
Jos leikkii ruualla pois pöydästä.
Lapsi ei itseään nälkää tapa, vaikka olisi hoikka se ei ole vaarallista,
hän on jo sen verran ovela että tietää testata saako sinulta tempuillaan huomiota. Ja sinuun se näköjään tehoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nälkä porsaan kotiin ajaa. Ei lapsi kuole nälkään, jos on ruokaa saatavilla.
Tuosta kyläilystä en kyllä stressaisi. Laittaisin ihan olemattoman nokareen ruokaa lautaselle. Jos joku taukki ihmettelisi, niin toteaisin vaan että harvoin maistuu ja en halua heittää ruokaa pois.
Tarjoa monipuolisesti, jos ei näin tee, niin lapsesta tulee nirso.
Mun 2-vuotias on sellainen, että syö kaikkea ja maistaa ennakkoluulottomasti. Kasvikset suurta herkkua. En ole koskaan kiinnittänyt huomiota hänen ruokailuun enkä maanitellut. Olen vain laittanut tarjolle ja syönyt itse samalla. Syötetty ei ole koskaan vaan on 6kk lähtien itse sormiruokaillut ja nyt tietty syö itse haarukalla ja lusikalla. Ehkä se siis auttaisi, että ei kiinnittäisi mitään huomioita asiaan? Laittaa tarjolle ja näyttää itse esimerkkiä. Syö minkä syö eikä maanittele syömään enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa stressaava tilanne. Noinhan se aina välillä käy, tuntuu, ettei syö mitään.
Kaikenlaista kannattaa kokeilla joskus noin pienelle riittää ihan tuttipullosta se velli.
Voit yrittää olla tuputtamatta ja antaa hänen itse ottaa sen verran, kuin luulee voivansa syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlaista, kun lapsi oli kaksi. Yritin kaikkeni ja sain vain harmaita hiuksia. Kun ei syö niin ei syö. Mikä auttoi? Se, että luovutin ja lakkasin yrittämästä. Lapsi on nyt kuusi ja edelleen on hyvin nirso, mutta nyt on sentään viisi asiaa mitä syö. Eli lapsi ja lapsen syömiset ei ole muuttuneet, samanlaista on edelleen, mutta itse en saa enää harmaita hiuksia, kun päätin hyväksyä, että lapsi on sellainen kuin on.
Kiitos vastauksesta!
Oletteko käyttäneet vitamiinivalmisteita tai jotakin energiakorvikkeita?
Tuntuu että lapsi nääntyy ja riutuu tuolla syömistyylillään, silmänaluset näyttää jo nyt tummilta. Vatsakin toimii epäsäännöllisesti.
Olen itse alkanut jo lisäämään öljyä aina silloin tällöin lapsen ruokiin että saa edes vähän energiaa siitä minimaalisesta määrästä mitä hän syö
Kauanko tuota on jatkunut? Onko koko ajan ollut valikoiva? Sitä vaan että voiko tuo olla se kuuluisa nirsoiluvaihe, josta neuvolassakin on varoitettu vai onko vaikeuksia ollut jo alusta lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katselin brittidokkariam jossa nirsojen lasten vanhemmat oli ihan paniikissa kun lapset ei syö, joten ne alkoi tarjota lapsille mitä tahansa mikä kelpasi. Kohta lasten ruokavalio oli pitsaa, hamppareita, ranskalaisia, kebabbia, suklaata, keksiä, jäätelö, karkkia, sipsejä ja limsaa. Lapsilla kolesterolit taivaissa ha hampaat pilalla.
Lapset käytääntyy lapsellisesti, siitä on turha nolostua.
Sinun pitää käytääntyä kuin aikuinen ja luoda rajat lapselle, koskee myös syömistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syömistä hänelle vain ruoka-aikoina, niiden välissä ei naposteltavaa, maitoa eikä mehuja. Luulisi syövän kun on nälkä. Puuro puuroaikana, muuna aikana muuta ruokaa hänen ikäänsä sopivassa muodossa ja pieninä annoksina. Lisää sitten jos maistuu. Leipä esille vasta ruokailun loppupuolella.
Näytä myös esimerkkiä, että syöt silloin kun on ruoka-aika.
Syömisestä ei tehdä numeroa ja ruoka korjataan pois kun on seuraavan ohjelman vuoro. Veikkaan, ettei mene montaa päivää, kun alkaa maistua.
Kerro väliaikatietoja, kiinnostaa näin entisten nirsojen mummona.
Käy mittaamassa ferritiini. Raudanpuute voi aiheuttaa tuota nirsoilua. Jos kerran on kalpeakin ja tummat silmänaluset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän ruuasta tehdään kauhistuttava asia, jota on maistettava, sitä varmemmin lapselle kehittyy sairas suhde ruokaan. Ajattele, että se on pelkkää energiaa eikä sillä ole mitään väliä, tuleeko energia pelkästä puurosta, kunhan sitä on riittävästi ja vitamiinit saa vaikka purkista.
Lopettakaa kuvittelemasta, että ruoka on sama asia kuin rakkaus ja jos lapsi ei syö, niin se on sama asia kuin vanhemman vastustaminen. Ei ole, lapsella ei vain ole nälkä.
Mun tytär ei syönyt oikein mitään pienenä ja on valikoiva yhä täysi-ikäisenä. Mikään ei auttanut, eikä auta. On autismin kirjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlaista, kun lapsi oli kaksi. Yritin kaikkeni ja sain vain harmaita hiuksia. Kun ei syö niin ei syö. Mikä auttoi? Se, että luovutin ja lakkasin yrittämästä. Lapsi on nyt kuusi ja edelleen on hyvin nirso, mutta nyt on sentään viisi asiaa mitä syö. Eli lapsi ja lapsen syömiset ei ole muuttuneet, samanlaista on edelleen, mutta itse en saa enää harmaita hiuksia, kun päätin hyväksyä, että lapsi on sellainen kuin on.
Kiitos vastauksesta!
Oletteko käyttäneet vitamiinivalmisteita tai jotakin energiakorvikkeita?
Tuntuu että lapsi nääntyy ja riutuu tuolla syömistyylillään, silmänaluset näyttää jo nyt tummilta. Vatsakin toimii epäsäännöllisesti.Olen itse alkanut jo lisäämään öljyä aina silloin tällöin lapsen ruokiin että saa edes vähän energiaa siitä minimaalisesta määrästä mitä hän syö
Ummetus on lapsille normaalia. D vitamiinit päivittäin käytössä on suositus mutta voi antaa myös monivitamiinia.
Öljylisä on hyvä, saa laittaa kaikkeen ruokaan.
Maidon voi vaihtaa täysmaitoon. Kermaa ruuan laittoon.
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär ei syönyt oikein mitään pienenä ja on valikoiva yhä täysi-ikäisenä. Mikään ei auttanut, eikä auta. On autismin kirjolla.
Näillä lapsilla usein aistiyliherkkyys vie ruokahalua ja syövät todellakin vain elääkseen. Eivät saa ruuasta nautintoa.
Itseäkin alkoi inhottaa tuo maanittelu ja tuputtaminen joten en jaksanut lukea loppuun.
Ei halua syödä koska teette ruokailutilanteista ja syömisistä ahdistavan "valta"taistelun.
Pipsaa tai Kaapoa juutuubista ja pasta bolognesea pilttipurkista rasvalisällä. Tämä toimii meidän nirsoilijalle. Hedelmiä syö juuri ennen varsinaista ruokaa kun on kiljuva nälkä. Puuron teen mikrossa punaiseen maitoon.
Meillä oli samanlaista, kun lapsi oli kaksi. Yritin kaikkeni ja sain vain harmaita hiuksia. Kun ei syö niin ei syö. Mikä auttoi? Se, että luovutin ja lakkasin yrittämästä. Lapsi on nyt kuusi ja edelleen on hyvin nirso, mutta nyt on sentään viisi asiaa mitä syö. Eli lapsi ja lapsen syömiset ei ole muuttuneet, samanlaista on edelleen, mutta itse en saa enää harmaita hiuksia, kun päätin hyväksyä, että lapsi on sellainen kuin on.