Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia riitelemään?
15.01.2023 |
Minut kasvatettiin vanhanaikaisesti/ perhekulttuurissa, jossa ei saanut riidellä eikä näyttää mitään negatiivisia tunteita. Vaihtoehdot oli että purraan huulta, vaietaan ja poistutaan tai jos meni yli; välit katkesi ikuisiksi ajoiksi. (Kirjaimellisesti, ihmisiin joiden kanssa vanhempani riitelivät, ei enää ikinä oltu missään yhteydessä) Nyt huomaan itse toistavani samaa mallia, vältän konflikteja viimeiseen asti ja jos sellaiseen päädyn, katkaisen välit lopullisesti. Miten oppia vetämään rajat jo aiemmin ja sitten toistaalta oppia jatkamaan kommunikointia riidan jälkeen? En osaa/halua antaa kenellekään ikinä anteeksi, jos minua on loukattu niin en unohda. En ikinä.
Kommentit (6)
Olen aika samanlainen. Toisaalta en jaksa muuttuakaan. Loppupeleissä ihan sama, vaikka menisi välit lopullisesti. Kaikkihan me joudumme tästä maailmasta kuitenkin poistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ongelmia ei tuoda ylös ne kasaantuu kunnes ne on liian isoja käsiteltäviksi, eli jos joku asia haittaa sulla on moraalinen velvollisuus nostaa se ylös asiallisesti. "Sanotaan mutta sanotaan kauniisti". Eli sun lapsuuden kodin meininki on tosi myrkyllistä.
Riidellessä ei huudeta vaikka tunteet kuumenisi. Tarkotus on selvittää ongelma ei voittaa mitään kisaa. Päinvastoin jos toisella on hankaluuksia verbalisoida omaa sanottavaansa, siinä voi ja pitää auttaa. Et sä halua, että joku vaikka sun tekemä toista ärsyttävä asia jää perinpohjin selvittämättä ja siten kaivaa pikku hiljaa maata alta tulevina vuosina ihmissuhteelta.
Sinä olet ihminen, eli olet myös välillä raivostuttava ihminen jolla on parannettavaa paljon. Kyvyttömyys katsoa silmiin omia ongelmakohtia on heikkoutta, jota ihan äärimmäisessä päässä kutsutaan narsismiksi. "If someone points out you are being stupid tell them they are mistaken. You are infact much worse". Pysytään asiassa, et rupea nimittelemään tai pelaamaan mykkäkoulua. Riitely on neuvottelua/ongelman ratkaisua. On ihan ok pysähtyä miettimään asiaa hetkeksi läpi ja sitten jatkaa. Ja sitte ku on asiaa puitu läpi rehellisesti, sovitaan. Vanhassa testamentissa on ajatus siitä, että ei saa antaa "auringon laskea vihan ylle". Parempi selvittää asiat heti eikä huomenna.
Tulipas mulle paljon kirjoitusvirheitä.
No ymmärrän että pitäisi muuttaa opittua ja totuttua toimintatapaa mutta MITEN? Kun edelleen joustan kunnes kamelin selkä katkeaa ja silloin on myöhäistä Mutta en edes tunnista sitä alkuvaihetta / ajattelen ettei asialla tai tilanteella ole niin väliä. Ja niihin pariin, joihin olen välini katkonut, en halua nöyrtyä ja ottaa yhteyttä sillä edelleen he tekivät minusta väärin mm. miehen sisko joka syytti minua varkaaksi, joka ei todellakaan pitänyt paikkaansa ja kohde oli niinkin älytön kuin jätesäkkirulla.
Lapset riitelee, aikuiset keskustelee.
En ymmärrä niitä joiden mielestä kiistely on jotain maagista "ilman puhdistamista".
Jos on eri mieltä, niin ei sitä tarvitse kertoa rääkymällä. Kirjoittakaa vaikka kirjeitä, jos itsehillintä ei toimi.
Alue: Aihe vapaa
Anyone?