Musta tuntuu että alkoholi on mun elämän ainut ilo ja hupi. Sairasta!!
Jotenkin odotan vapaapäiviä koska silloin voi juoda. Jos suunnitellaan vaikka lomamatkaa tai mökkireissua kavereiden kanssa, on eka ajatus että jes saa juoda. Vähän vieras ajatus esim lähteä syömään ravintolaan niin että seuraavana päivänä on työpäivä koska silloin ei voi juoda. Miten tästä pääsee eroon? Taidan olla alkoholisti? Muistan jo teininä kuinka kivaa se humala oli
Kommentit (13)
Niinhän itsekin totesin. Vertaistukea haen.
Minulla oli nuorempana sama homma. Piti saada ilolientä viikonloppuisin.Nykyään en käytä enää alkoholia.
Et oo ainoo, itsellä ihan samanlailla. 🙁
Pystyisitkö lopettamaan? Kuten tiedät, alkoholi on terveydelle haitallista, joten lopettaminen kannattaisi. Mitä jos kokeilisit? Sehän voi yllättää positiivisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö lopettamaan? Kuten tiedät, alkoholi on terveydelle haitallista, joten lopettaminen kannattaisi. Mitä jos kokeilisit? Sehän voi yllättää positiivisestikin.
Välillä olen vaikka pari viikkoa tai kuukaudenkin ilman. Pystyn kyllä mutta elämässä ei ole mitään mieltä. Nysvään vaan kotona eikä mikään tunnu miltään.
Minäkin pidän alkoholista, vaikka harvoin juon enää humalaan. Lasillinen tai pari vaan kuuluu perjantai-iltaan tai ravintolaillalliseen, mökillä on kiva siemailla muutama bisse päivän ja illan mittaan ja saunaolut kuuluu kuvaan myös.
Ajatus siitä, että alkoholista pitäisi luopua kokonaan, tuntuu järjettömältä ja tosi ikävältä. Haluan pitää tämän nautinnon elämässäni, ihan niin kuin joku toinen haluaa pitää irtokarkit tai suklaalevyt ja voi kokea vähintään yhtä vaikeaksi niistä luopumisen. En näe itse asiassa mitään syytä luopua kokonaan mistään nautintoaineesta, ellei sen käyttäminen vahingoita itseä tai muita.
Humalahakuisen juomisen kanssa sen sijaan kannattaa olla varovainen, varsinkin iän karttuessa ei kovin usein kannata ottaa kaksin käsin. Vaikka hyvässä seurassa joskus sekin on oikein hauskaa ja paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin pidän alkoholista, vaikka harvoin juon enää humalaan. Lasillinen tai pari vaan kuuluu perjantai-iltaan tai ravintolaillalliseen, mökillä on kiva siemailla muutama bisse päivän ja illan mittaan ja saunaolut kuuluu kuvaan myös.
Ajatus siitä, että alkoholista pitäisi luopua kokonaan, tuntuu järjettömältä ja tosi ikävältä. Haluan pitää tämän nautinnon elämässäni, ihan niin kuin joku toinen haluaa pitää irtokarkit tai suklaalevyt ja voi kokea vähintään yhtä vaikeaksi niistä luopumisen. En näe itse asiassa mitään syytä luopua kokonaan mistään nautintoaineesta, ellei sen käyttäminen vahingoita itseä tai muita.
Humalahakuisen juomisen kanssa sen sijaan kannattaa olla varovainen, varsinkin iän karttuessa ei kovin usein kannata ottaa kaksin käsin. Vaikka hyvässä seurassa joskus sekin on oikein hauskaa ja paikallaan.
Jatkan vielä ap:lle, että mitä jos koittaisit vähentää etkä yritäkään lopettaa kokonaan? Otat mökkireissulle enemmän ykkösolutta ja viinilasin kanssa vettä? Jos se humalahakuinen ote vähän hellittäisi, kun et kieltäisi itseltäsi mitään, mutta ottaisit vaan vähemmän? Itsekin nuorempana otin joskus (ja liian usein) reippaastikin, mutta on aika paljon helpompaa sosiaalisestikin, kun malttaa ottaa vähän rauhallisemmin.
Allen Carr - Korkki kiinni -nimisen kirjan lukeminen saattaisi auttaa pääsemään irti alkoholista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin pidän alkoholista, vaikka harvoin juon enää humalaan. Lasillinen tai pari vaan kuuluu perjantai-iltaan tai ravintolaillalliseen, mökillä on kiva siemailla muutama bisse päivän ja illan mittaan ja saunaolut kuuluu kuvaan myös.
Ajatus siitä, että alkoholista pitäisi luopua kokonaan, tuntuu järjettömältä ja tosi ikävältä. Haluan pitää tämän nautinnon elämässäni, ihan niin kuin joku toinen haluaa pitää irtokarkit tai suklaalevyt ja voi kokea vähintään yhtä vaikeaksi niistä luopumisen. En näe itse asiassa mitään syytä luopua kokonaan mistään nautintoaineesta, ellei sen käyttäminen vahingoita itseä tai muita.
Humalahakuisen juomisen kanssa sen sijaan kannattaa olla varovainen, varsinkin iän karttuessa ei kovin usein kannata ottaa kaksin käsin. Vaikka hyvässä seurassa joskus sekin on oikein hauskaa ja paikallaan.
Jatkan vielä ap:lle, että mitä jos koittaisit vähentää etkä yritäkään lopettaa kokonaan? Otat mökkireissulle enemmän ykkösolutta ja viinilasin kanssa vettä? Jos se humalahakuinen ote vähän hellittäisi, kun et kieltäisi itseltäsi mitään, mutta ottaisit vaan vähemmän? Itsekin nuorempana otin joskus (ja liian usein) reippaastikin, mutta on aika paljon helpompaa sosiaalisestikin, kun malttaa ottaa vähän rauhallisemmin.
Toi ykkösoluen juominen on jo hyvä parannus! Itse oon ollut semmonen tissuttelija, ja sit päätin lopettaa sen kokeeksi. Join aiemminkin vain keskiolutta. Olin 10 kuukautta ihan vissylinjalla, ja sen jälkeen oon sitä ykköstä lipitellyt oluen himooni, ja alkoholitonta. Mutta se on kyllä hanurista, että monissa kaupoissa sitä keskaria saa halvemmalla kuin alkotonta, tai ykköstä. Siihenkin asiaan voisi tuleva hallitus tehdä taikojaan 😊
Sen alkoholin ulkopuolella on elämää ja iloa. On aina vaihtoehtoja. Myös juomissa ja muissa asioissa. Rentoutumiseenkin. Niitä kun etsii ja tutkii, aika kuluu kivasti.
Kaikkihan me ollaan kuten ap, paitsi absolutistit.
Muita?