Muten elävästä ja kasvavasta metsästä tulee hiilen päästölähde?

Voi kettu kuinka kalliiksi nuo hutisalon sopimukset meille tulevat. Se on käynyt pistelemässä nimiään jos jonkinmoisiin papereihin.

Ei ennen tarvinnut maksaa kenellekään jos puita poltettiin esim. tervaksi. Siitä saatiin rahaa.

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

pitäisi irtsanoutua tollaisista sopimuksista. Eikö nuo puusilmä näe että jälleen yksi veroluonteinen maksu, jolla elätetään muuta eurooppaa.

Ei tule hiilen päästölähde mutta sen sitomiskyky heikkenee.

Mihin tämä miljardien lasku perustuu? Kenelle se maksetaan? Mitä se raha auttaa? Mitä muut EU-maat maksavat?

Vierailija kirjoitti:

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

Ongelmanahan on se, että vanhojen metsien lajistoa on talousmetsissä runsaasti, osa jopa hyötyy siitä. Tätä vain ei saa sanoa ääneen. Esimerkiksi liito-oravan piti olla harvinainen, mutta se pesii onnellisena kaupunkien betonikerrostalojen kolosissa eikä tarvinnutkaan vanhoja mäntyjä.

Vierailija kirjoitti:

pitäisi irtsanoutua tollaisista sopimuksista. Eikö nuo puusilmä näe että jälleen yksi veroluonteinen maksu, jolla elätetään muuta eurooppaa.

Etkö sinä puusilmä näe että länkytät asiasta mihin sinun ymmärryksesi ei riitä?

Siten että muutetaan riittävästi laskentamallia.

Ratkaisu: tähän asti metsien hiilinielut irrotettiin maataloudesta, vaikka käytännössä jokaisella maatilalla on metsää. Näin saatiin maataloudesta ilmastouhka. Palautetaan metsät takaisin hiilidioksidia peltojen kautta ilmakehään syytävien maatilojen yhteyteen ja todetaan, että laskennallisesti mikään ei ole muuttunut, maatalouden päästöt ovat kasvaneet ja Suomi lupaa lopettaa ruuantuotannon vuoteen 2030 mennessä. Kaikki ovat tyytyväisiä, etenkin Saksa ja Puola, jotka voivat lähettää meille ylijäämäruokaa.

Kaikki hutisalon raapustukset mitätöitävä syyntakeettomana tehtyinä. Tyttö nukkekotiin ministeriksi.

Vierailija kirjoitti:

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

Mutta meillehän on kerrottu että Suomessa ei ole tällaisia vanhoja vähän hiilidioksidia sitoavia metsiä, vaan ainoastaan hyvin hiilidioksidia sitovaa nuorta puupeltoa.

Eikös puiden kaataminen juuri uudista metsää jolloin se kasvaa nopeammin ja sitoo hiilidioksidia. Vanhat ikimetsät ei tuota enää uutta puumassaa ja voivat jopa aiheuttaa päästöjä kun lahoamisprosesseja tapahtuu valottomassa metsässä. Kaatamalla ja istuttamalla uutta se alkaa toimia taas nieluna.

Jokin tässä mättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

Ongelmanahan on se, että vanhojen metsien lajistoa on talousmetsissä runsaasti, osa jopa hyötyy siitä. Tätä vain ei saa sanoa ääneen. Esimerkiksi liito-oravan piti olla harvinainen, mutta se pesii onnellisena kaupunkien betonikerrostalojen kolosissa eikä tarvinnutkaan vanhoja mäntyjä.

Liito-orava ei ole koskaan tarvinnut kyllä mäntyjä, kun se on kuusivaltaisten sekametsien laji, mutta olkoon.. Kaupungeissa laji elää kylä, kunhan koloja tai risupesiä ja ravintoa sekä riittävää latvussuojaa vaan löytyy.

Vanhojen metsien lajisto on kyllä osin sopeutunut jo talousmetsiinkin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi linnuista vaikka aiemmin suht yleisen hömötiaisten kannat ovat romahtaneet. Talousmetsistä puuttuu pääsääntöisesti lahopuujatkumo, joka on monelle lajille elintärkeä, mutta tuskinpa sammaleet ja kääväkkäät suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös puiden kaataminen juuri uudista metsää jolloin se kasvaa nopeammin ja sitoo hiilidioksidia. Vanhat ikimetsät ei tuota enää uutta puumassaa ja voivat jopa aiheuttaa päästöjä kun lahoamisprosesseja tapahtuu valottomassa metsässä. Kaatamalla ja istuttamalla uutta se alkaa toimia taas nieluna.

Jokin tässä mättää.

Meillä on liikaa vanhaa ikimetsää. Laskennallisesti sitä on kerrottu olevan liian vähän, tässä laskelmassa liikaa. Valitse malli toivottavan lopputuloksen mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

Ongelmanahan on se, että vanhojen metsien lajistoa on talousmetsissä runsaasti, osa jopa hyötyy siitä. Tätä vain ei saa sanoa ääneen. Esimerkiksi liito-oravan piti olla harvinainen, mutta se pesii onnellisena kaupunkien betonikerrostalojen kolosissa eikä tarvinnutkaan vanhoja mäntyjä.

Liito-orava ei ole koskaan tarvinnut kyllä mäntyjä, kun se on kuusivaltaisten sekametsien laji, mutta olkoon.. Kaupungeissa laji elää kylä, kunhan koloja tai risupesiä ja ravintoa sekä riittävää latvussuojaa vaan löytyy.

Vanhojen metsien lajisto on kyllä osin sopeutunut jo talousmetsiinkin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi linnuista vaikka aiemmin suht yleisen hömötiaisten kannat ovat romahtaneet. Talousmetsistä puuttuu pääsääntöisesti lahopuujatkumo, joka on monelle lajille elintärkeä, mutta tuskinpa sammaleet ja kääväkkäät suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa.

Lajivaihtelua on ollut aina, esimerkiksi pääskysten määrä vähenee sitä mukaa kun karjataloutta ajetaan alas.

Koska se elää ja kasvaa. Mätänevä kasviaines tuottaa hiilidioksidia, kasvit itseasiassa myös, ainaanvaihdunna tuloksena vaikka ne sitoo enemmän kuin tuottaa - yhteyttämistä tapahtuu valossa ja soluhengitystä muuten pimeän aikaan, siis. 

Tässä uutisoinnissa ei tosin ollut puhe sen päästöjen kasvusta, vaan sen hiilinielun 'romahtamisesta' eli sidotun hiilen määrä on laskenut. 

Tarkemmin syistä mm Hesarissa, juttu "Hiilinielujen romahduksen syy selvisi" 

- jos viitsitte lukea vähän pidempää tekstiä. Luke:n ttkija tiivistää sen siinä kuitenkin: 

Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että metsien hiilinielun ovat romahduttaneet sekä hiipunut kasvu että kiihtyneet hakkuut.

Puuhake kirjoitti:

Koska se elää ja kasvaa. Mätänevä kasviaines tuottaa hiilidioksidia, kasvit itseasiassa myös, ainaanvaihdunna tuloksena vaikka ne sitoo enemmän kuin tuottaa - yhteyttämistä tapahtuu valossa ja soluhengitystä muuten pimeän aikaan, siis. 

Tässä uutisoinnissa ei tosin ollut puhe sen päästöjen kasvusta, vaan sen hiilinielun 'romahtamisesta' eli sidotun hiilen määrä on laskenut. 

Tarkemmin syistä mm Hesarissa, juttu "Hiilinielujen romahduksen syy selvisi" 

- jos viitsitte lukea vähän pidempää tekstiä. Luke:n ttkija tiivistää sen siinä kuitenkin: 

Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että metsien hiilinielun ovat romahduttaneet sekä hiipunut kasvu että kiihtyneet hakkuut.

Luin. Idea tuon takana oli, että metsä on liian vanhaa että kasvaisi riittävän nopeasti jotta hiilensidonta olisi riittävän nopeaa. No tästä voidaan vetää se looginen johtopäätös, että pitää kaataa metsää riittävästi ja istuttaa uutta että kasvu nopeutuu taas. Niin pitkään kuin kaadettua metsää ei maaduteta jonnekin niin siitä ei vapaudu hiilidioksidia enempää kuin uuden kasvusta? Lisäksi ennallistaminen tarkoittaa kuivatettujen soiden kosteuttamista joka tuottaa tuohon päälle metaanipäästöjen lähteen joka on 100x voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

Ongelmanahan on se, että vanhojen metsien lajistoa on talousmetsissä runsaasti, osa jopa hyötyy siitä. Tätä vain ei saa sanoa ääneen. Esimerkiksi liito-oravan piti olla harvinainen, mutta se pesii onnellisena kaupunkien betonikerrostalojen kolosissa eikä tarvinnutkaan vanhoja mäntyjä.

Liito-orava ei ole koskaan tarvinnut kyllä mäntyjä, kun se on kuusivaltaisten sekametsien laji, mutta olkoon.. Kaupungeissa laji elää kylä, kunhan koloja tai risupesiä ja ravintoa sekä riittävää latvussuojaa vaan löytyy.

Vanhojen metsien lajisto on kyllä osin sopeutunut jo talousmetsiinkin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi linnuista vaikka aiemmin suht yleisen hömötiaisten kannat ovat romahtaneet. Talousmetsistä puuttuu pääsääntöisesti lahopuujatkumo, joka on monelle lajille elintärkeä, mutta tuskinpa sammaleet ja kääväkkäät suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa.

Lajivaihtelua on ollut aina, esimerkiksi pääskysten määrä vähenee sitä mukaa kun karjataloutta ajetaan alas.

Aina lajisto muuttuu luontaisesti ja ekologisen paineen ajamana, mutta vanhojen metsien linnusto (hömötiaisen ja töyhtötiaisen ohella myös taviokuurna, metso, kuukkeli, pohjantikka) yleisesti on lajiryhmä, joka on millä hyvänsä mittarilla kokonaisuudessaan taantunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

Ongelmanahan on se, että vanhojen metsien lajistoa on talousmetsissä runsaasti, osa jopa hyötyy siitä. Tätä vain ei saa sanoa ääneen. Esimerkiksi liito-oravan piti olla harvinainen, mutta se pesii onnellisena kaupunkien betonikerrostalojen kolosissa eikä tarvinnutkaan vanhoja mäntyjä.

Liito-orava ei ole koskaan tarvinnut kyllä mäntyjä, kun se on kuusivaltaisten sekametsien laji, mutta olkoon.. Kaupungeissa laji elää kylä, kunhan koloja tai risupesiä ja ravintoa sekä riittävää latvussuojaa vaan löytyy.

Vanhojen metsien lajisto on kyllä osin sopeutunut jo talousmetsiinkin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi linnuista vaikka aiemmin suht yleisen hömötiaisten kannat ovat romahtaneet. Talousmetsistä puuttuu pääsääntöisesti lahopuujatkumo, joka on monelle lajille elintärkeä, mutta tuskinpa sammaleet ja kääväkkäät suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa.

Lajivaihtelua on ollut aina, esimerkiksi pääskysten määrä vähenee sitä mukaa kun karjataloutta ajetaan alas.

Aina lajisto muuttuu luontaisesti ja ekologisen paineen ajamana, mutta vanhojen metsien linnusto (hömötiaisen ja töyhtötiaisen ohella myös taviokuurna, metso, kuukkeli, pohjantikka) yleisesti on lajiryhmä, joka on millä hyvänsä mittarilla kokonaisuudessaan taantunut.

Luulen että 100milj, saataisiin sellainen lintuhäkki aikaiseksi, missä viihtyvät hömötintit ja taviokuurnatkin. Ei tartte eu dirikoille 7mrd lähettää, jotta voivat ilmastohömppäillä.