Muten elävästä ja kasvavasta metsästä tulee hiilen päästölähde?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puun ikä ylittää tietyn aktiivisen kasvun vaiheen, puu ei enää sido hiilidioksidia yhtä paljon. Vanhat aarniometsät eivät siis sinällään sido hiiltä kuten nuorempi metsä, mutta niiden merkitys monimuotoisuuden kannalta on ehdoton, sillä vanhoissa metsissä elää lajistoa, jota ei juurikaan muualta löydy.

Ongelmanahan on se, että vanhojen metsien lajistoa on talousmetsissä runsaasti, osa jopa hyötyy siitä. Tätä vain ei saa sanoa ääneen. Esimerkiksi liito-oravan piti olla harvinainen, mutta se pesii onnellisena kaupunkien betonikerrostalojen kolosissa eikä tarvinnutkaan vanhoja mäntyjä.

Liito-orava ei ole koskaan tarvinnut kyllä mäntyjä, kun se on kuusivaltaisten sekametsien laji, mutta olkoon.. Kaupungeissa laji elää kylä, kunhan koloja tai risupesiä ja ravintoa sekä riittävää latvussuojaa vaan löytyy.

Vanhojen metsien lajisto on kyllä osin sopeutunut jo talousmetsiinkin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi linnuista vaikka aiemmin suht yleisen hömötiaisten kannat ovat romahtaneet. Talousmetsistä puuttuu pääsääntöisesti lahopuujatkumo, joka on monelle lajille elintärkeä, mutta tuskinpa sammaleet ja kääväkkäät suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa.

Lajivaihtelua on ollut aina, esimerkiksi pääskysten määrä vähenee sitä mukaa kun karjataloutta ajetaan alas.

Aina lajisto muuttuu luontaisesti ja ekologisen paineen ajamana, mutta vanhojen metsien linnusto (hömötiaisen ja töyhtötiaisen ohella myös taviokuurna, metso, kuukkeli, pohjantikka) yleisesti on lajiryhmä, joka on millä hyvänsä mittarilla kokonaisuudessaan taantunut.

Vastaavasti meille on saapunut kauris ja erilaisia peuralajeja sekä villisika. Miten pitäisimme ne poissa luonnosta? Tai supikoiran ja minkin, niitä ei vainota samalla tavalla kuin lupiineja.

Luonto muuttuu koko ajan, Suomen metsät hakattiin jo 1850-luvulla aivan loppuun, joten  haikailemme jotain, mikä oli olemassa noin 200 vuotta sitten.

Puuhake kirjoitti:

Koska se elää ja kasvaa. Mätänevä kasviaines tuottaa hiilidioksidia, kasvit itseasiassa myös, ainaanvaihdunna tuloksena vaikka ne sitoo enemmän kuin tuottaa - yhteyttämistä tapahtuu valossa ja soluhengitystä muuten pimeän aikaan, siis. 

Tässä uutisoinnissa ei tosin ollut puhe sen päästöjen kasvusta, vaan sen hiilinielun 'romahtamisesta' eli sidotun hiilen määrä on laskenut. 

Tarkemmin syistä mm Hesarissa, juttu "Hiilinielujen romahduksen syy selvisi" 

- jos viitsitte lukea vähän pidempää tekstiä. Luke:n ttkija tiivistää sen siinä kuitenkin: 

Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että metsien hiilinielun ovat romahduttaneet sekä hiipunut kasvu että kiihtyneet hakkuut.

Moni hakkautti metsiä EU:n takia eli siinä vaiheessa kun tuli tieto, että EU suojelee Suomen metsät, lähdettiin leimikontekoon. Viisain valita vuosiin!

Hakataan loputkin, ei ole enää metsää hiilensidonnan ongelmana. Keski-Euroopan malli sopii meillekin.

Kaikki metsät vaan matalaksi Euroopan malliin. Sitten metsät ei päästä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ei tule hiilen päästölähde mutta sen sitomiskyky heikkenee.

Kyllä vaan tulee jos esim. turvemailta vapautuu sinne aiemmin sitoutunutta hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja maanmuokkauksen seurauksena ilmaan.

Metsä hakataan ja siitä tulee sellun kautta paperia, joka poltetaan, kun älykääpiöt eivät osaa kierrättää. Sillä tavalla metsätalouden käytössä olevasta metsästä tulee päästölähde. Puuhin sitoutunut hiili pitäisi säilöä, eikä vapauttaa. Eihän kasvava metsä muutoin mikään nielu ole, jos se sitoo uudelleen metsävainajan hiiltä.

Oli liian kuiva kesä, metsä ei kasvanut odotusten mukaisesti. Täällä meillä ei ollut syksyllä sienen sientä. Nyt on ollut monia kuivia ja kuumia kesiä, jos sellaisena jatkuu, niin metsät voivat huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Oli liian kuiva kesä, metsä ei kasvanut odotusten mukaisesti. Täällä meillä ei ollut syksyllä sienen sientä. Nyt on ollut monia kuivia ja kuumia kesiä, jos sellaisena jatkuu, niin metsät voivat huonosti.

Ilmaston muutoksen piti lisätä sateita ha hiilidioksi määrän nousu kiihdyttää kasvua jopa 30%.

Vierailija kirjoitti:

Oli liian kuiva kesä, metsä ei kasvanut odotusten mukaisesti. Täällä meillä ei ollut syksyllä sienen sientä. Nyt on ollut monia kuivia ja kuumia kesiä, jos sellaisena jatkuu, niin metsät voivat huonosti.

Meidänkö pitää maksaa sakkoa siitä että meillä sataa liian vähän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pitäisi irtsanoutua tollaisista sopimuksista. Eikö nuo puusilmä näe että jälleen yksi veroluonteinen maksu, jolla elätetään muuta eurooppaa.

Etkö sinä puusilmä näe että länkytät asiasta mihin sinun ymmärryksesi ei riitä?

Sinun ymmärtämisen tasosi puolestaan näyttää olevan ilmiömäistä 👌. Suosittelen lukemaan muutakin, kuin degrönien puoluetoimiston propagandaa.

Päästökauppa on maailman suurin kusetus ja ja rahan siirto energia yhtiöille. Pelkkää anekauppaa millä huijataan hyväuskoisia hölmöjä. Suomi etunenässä siinä jonossa. Päästökaupalla ja todellisilla ympäristönsuojelu teoilla on hyvin vähän tekemistä keskenään ja jokaisella instanssilla on vain omat intressit etusijalla.

Totuus on nyt kumminkin se että Suomen ympäristön suojelu ja metsänhoito on varmaan jo nyt maailman parasta A-ryhmää. Ja me ollaan kohta (taas) maksajana kun me ei olla päästy tavoitteisiin?

No kenen sitten pitäisi olla siinä kaupassa se saaja? Se joka tuhoaa eniten ympäristöä?

Ei järjen häivää, ja se on pelkkä tulonsiirto energiayhtiöille.

Ja ketkä tätä ajaa etunenässä? Vihreät ja energiateollisuus. Melkoinen ristiriita. Päämäärät, talous ja jalot ympäristönsuojelu aatteet kohtaa toisensa?

Joo.

Eiköhän se ole selvä että pidemmän päälle metsän hiilinielu tai päästömäärä on nolla. Tietenkin metsässä oleva puu sitoo hiiltä mutta eivät ne puut ikuisia ole. Taas ollaan katsomassa asioita jollain vuoden tai kymmenen vuoden perspektiivillä. Tarkastellaan tilanne edes 200 vuoden ajalta niin ollaan lähellä totuutta.