Lue keskustelun säännöt.
En enää vain kestä tätä työttömyyttä
19.12.2022 |
Olen ollut työtön vasta muutaman kuukauden valmistumisen jälkeen, mutta silti alkaa jo mielenterveys menemään. Olen lähettänyt varmaan kolminumeroisen summan hakemuksia, mutta haastatteluita ollut vain 3. Minulla on ammattitutkinto muka alalle, jolla on mittaava työvoimapula, mutta se ei ilmeisesti riitä. On vain niin kelvoton olo, kun en mihinkään kelpaa. Olen vasta päälle parikymppinen, mutta tuntuu, että minulla ei ole mitään tulevaisuutta. Tuntuu, että meitä työhaluisia nuoria ei oteta tosissaan, eikä meille anneta edes mahdollisuutta. Tänänkin aamuna katselin ikkunasta surullisena, kun muut tekivät töihinlähtöä ja minä jään vain taas kotiin. Lisäksi tämä työttömyys hävettää suunnattomasti. Olisi vain niin mukavaa tehdä töitä, edes parina kolmena päivänä viikossa. Edes jotain. Eikö meihin nuoriin luoteta vai mistä työnantajilla kiikastaa?
Kommentit (19)
Pitää vaan sopeutua ap työttömyyteen. Itse en ole ikinä päässyt työelämään ja olen nyt viisikymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rekrytointifirmat pitäisi kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Rekrytointifirmat pitäisi kieltää.
Samaa mieltä. Etenkään jos eivät mainitse mille yritykselle etsivät työntekijöitä. Kertoo myös työnantajasta jos ei kehtaa omalla nimellään etsiä työntekijöitä. Yleensä tälläistä harrastaa työnantajat, jotka ovat joutuneet huonoon maineeseen työnhakijoiden keskuudessa.
Ihan kiva että työintoa ja halua olis, mutta nyt kun sulla ei ole töitä, niin voi olla mielenterveydelle parasta hyväksyä se. Jos pyrkii jatkuvasti muuttamaan jotain, joka ei loppupeleissä ole itsestä kiinni, se syö todella voimavaroja ja jaksamista, tekee elämästä kivireen vetäimistä loppumattomaan ylämäkeen. Elämäsi on nyt työttömyyttä, hyväksyitpä sitä tai et. Joten asian hyväksyminen kannattaa. Ei ehkä mieluisin neuvo, mutta henkinen jaksaminen on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rekrytointifirmat pitäisi kieltää.
Samaa mieltä. Etenkään jos eivät mainitse mille yritykselle etsivät työntekijöitä. Kertoo myös työnantajasta jos ei kehtaa omalla nimellään etsiä työntekijöitä. Yleensä tälläistä harrastaa työnantajat, jotka ovat joutuneet huonoon maineeseen työnhakijoiden keskuudessa.
Työnantajan nimeä ei kerrota, koska yhteydenottoja ei haluta suoraan työnantajaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää mennä JONNEKIN töihin. Työpaikkoja löytyy erilaisista motonet yms. paikoista myyntihommista, varastosta yms. ja pikaruokapaikoista ja muista. Tommosia hommia ne lähipiirin nuoret opiskelunsa ohella tekevät. Ei mitään huippuhommia tai huippupalkkaa, mutta jotain mistä saa työkokemusta, ja ennenkaikki käy siellä riittävän kauan, että osoittaa pystyvänsä käymään töissä säännöllisesti.
Sitten kun on töissä, on ihan eri asia hakea PAREMPAA työpaikkaa. Samalla elättää itsensä tuolla duunilla.
Juuri eräs valmistunut nuori siirtyi motonetista insinöörin hommiin. Todistus ei ole mikään paras mahdollinen, mutta opiskelun ohessa tehty työ oli kova juttu, eli elätti itsensä omalla työllä. Tietysti myös alalta harrastuneisuus oli hyväksi.
Sorry vaan, mutta nykyään ammattiin valmistuminen ei tarkoita, että osaa mitään. Käymällä töissä opiskelun ohessa osoittaa edes, että pystyy käymään töissä, eikä lähde heti pois, kun on ikävää. Kyllä se työpaikka opettaa sitten hommat.
Naistakaan en saa joten olen alkanut ryyppäämään holtittomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää mennä JONNEKIN töihin. Työpaikkoja löytyy erilaisista motonet yms. paikoista myyntihommista, varastosta yms. ja pikaruokapaikoista ja muista. Tommosia hommia ne lähipiirin nuoret opiskelunsa ohella tekevät. Ei mitään huippuhommia tai huippupalkkaa, mutta jotain mistä saa työkokemusta, ja ennenkaikki käy siellä riittävän kauan, että osoittaa pystyvänsä käymään töissä säännöllisesti.
Sitten kun on töissä, on ihan eri asia hakea PAREMPAA työpaikkaa. Samalla elättää itsensä tuolla duunilla.
Juuri eräs valmistunut nuori siirtyi motonetista insinöörin hommiin. Todistus ei ole mikään paras mahdollinen, mutta opiskelun ohessa tehty työ oli kova juttu, eli elätti itsensä omalla työllä. Tietysti myös alalta harrastuneisuus oli hyväksi.
Sorry vaan, mutta nykyään ammattiin valmistuminen ei tarkoita, että osaa mitään. Käymällä töissä opiskelun ohessa osoittaa edes, että pystyy käymään töissä, eikä lähde heti pois, kun on ikävää. Kyllä se työpaikka opettaa sitten hommat.
Voi kuule, kun en saanut töitä edes opiskeluiden ohella! Olen hakenut kaikenlaisia ei niin hyviä hommia. Mutta en niihinkään kelpaa. Minulle kelpaisi mikä vain. Pääasia, että jotain olisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rekrytointifirmat pitäisi kieltää.
Samaa mieltä. Etenkään jos eivät mainitse mille yritykselle etsivät työntekijöitä. Kertoo myös työnantajasta jos ei kehtaa omalla nimellään etsiä työntekijöitä. Yleensä tälläistä harrastaa työnantajat, jotka ovat joutuneet huonoon maineeseen työnhakijoiden keskuudessa.
Työnantajan nimeä ei kerrota, koska yhteydenottoja ei haluta suoraan työnantajaan.
Höpö höpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet tehnyt huonoja hakemuksia kun vain kolmeen haastatteluun olet päässyt. Olet kenties persoonana ollut epäsopiva paikkaan kun et ole tullut valituksi haastattelun perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiva että työintoa ja halua olis, mutta nyt kun sulla ei ole töitä, niin voi olla mielenterveydelle parasta hyväksyä se. Jos pyrkii jatkuvasti muuttamaan jotain, joka ei loppupeleissä ole itsestä kiinni, se syö todella voimavaroja ja jaksamista, tekee elämästä kivireen vetäimistä loppumattomaan ylämäkeen. Elämäsi on nyt työttömyyttä, hyväksyitpä sitä tai et. Joten asian hyväksyminen kannattaa. Ei ehkä mieluisin neuvo, mutta henkinen jaksaminen on tärkeää.
Lisäykseksi tähän, että tilanteen ja työttömyyden hyväksyminen ei tarkoita että työnhakeminen täytyisi lopettaa. Tarkoittaa lähinnä asennemuutosta, jolloin työnhakeminen jatkuu, mutta taas vastauksetta jääneet hakemukset ei tuntuis enää pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää mennä JONNEKIN töihin. Työpaikkoja löytyy erilaisista motonet yms. paikoista myyntihommista, varastosta yms. ja pikaruokapaikoista ja muista. Tommosia hommia ne lähipiirin nuoret opiskelunsa ohella tekevät. Ei mitään huippuhommia tai huippupalkkaa, mutta jotain mistä saa työkokemusta, ja ennenkaikki käy siellä riittävän kauan, että osoittaa pystyvänsä käymään töissä säännöllisesti.
Sitten kun on töissä, on ihan eri asia hakea PAREMPAA työpaikkaa. Samalla elättää itsensä tuolla duunilla.
Juuri eräs valmistunut nuori siirtyi motonetista insinöörin hommiin. Todistus ei ole mikään paras mahdollinen, mutta opiskelun ohessa tehty työ oli kova juttu, eli elätti itsensä omalla työllä. Tietysti myös alalta harrastuneisuus oli hyväksi.
Sorry vaan, mutta nykyään ammattiin valmistuminen ei tarkoita, että osaa mitään. Käymällä töissä opiskelun ohessa osoittaa edes, että pystyy käymään töissä, eikä lähde heti pois, kun on ikävää. Kyllä se työpaikka opettaa sitten hommat.
Voi kuule, kun en saanut töitä edes opiskeluiden ohella! Olen hakenut kaikenlaisia ei niin hyviä hommia. Mutta en niihinkään kelpaa. Minulle kelpaisi mikä vain. Pääasia, että jotain olisi.
Ap
Anteeksi vaan, mutta tilanne ei todellakaan ole tuo noin yleisesti. On työvoimapula.
On peiliin katsomisen paikka, jos SINUA ei huolita mihinkään töihin. Hakemuksissasi on jotain pielessä tms..
hae muun alan kuin oman alan töitä. Esim. ruokakauppaan ja ravintolaan, jos kerta sinulla on noin kovat työhalut. Voithan sitten irtisanoutua, kun saat oman alan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama oli itsellä kun valmistuin amiksesta. Menin sitten kansanopistoon ja sen jälkeen oppisopimuksella ihan toiselle alalle. Suosittelen juuri opistoja ja erilaisia kursseja joilla saa pelattua odotteluaikaa. Nyt työllistyn helposti koska työkokemusta. Suomessa on se paska, että firmat eivät jaksa perehdyttää.
Christiiina kirjoitti:
hae muun alan kuin oman alan töitä. Esim. ruokakauppaan ja ravintolaan, jos kerta sinulla on noin kovat työhalut. Voithan sitten irtisanoutua, kun saat oman alan töitä.
Ruokakauppaan ihan turha yrittää. Pitää olla ihan vimosen päälle, että pääsee. Niin paljon hakioita. Johonkin ravintolaan voisi ehkä päästäkin tarjoilemaan jos hygieniapassi
Vierailija kirjoitti:
Sama oli itsellä kun valmistuin amiksesta. Menin sitten kansanopistoon ja sen jälkeen oppisopimuksella ihan toiselle alalle. Suosittelen juuri opistoja ja erilaisia kursseja joilla saa pelattua odotteluaikaa. Nyt työllistyn helposti koska työkokemusta. Suomessa on se paska, että firmat eivät jaksa perehdyttää.
Olet ymmärtänyt syy-seuraus-suhteen väärin.
Työllistyit, koska olit ollut töissä, eli sinulla oli todisteita siitä, että viitsit oikeasti käydä töissä, etkä vaan viikon parin päästä lopeta, kun töissä olikin ikävää, ja vapaa-aika kärsi siitä. Kun on ennestään näyttää työtodistuksia, että on käynyt oikeasti töissä, saa parempia uusia duuneja, kun firmat uskaltavat palkata.
Uusi työntekijähän aina perehdytetään, eli opetetaan se duuni. Ei mikään tutkinto mahdollista, että osaisi kaikki duunit, vaan työ opitaan aina tekemällä.
Tämän takia opiskeluaikana töiden tekeminen on todella tärkeää. Ihan mitä vaan duunia, ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
hae muun alan kuin oman alan töitä. Esim. ruokakauppaan ja ravintolaan, jos kerta sinulla on noin kovat työhalut. Voithan sitten irtisanoutua, kun saat oman alan töitä.
Ruokakauppaan ihan turha yrittää. Pitää olla ihan vimosen päälle, että pääsee. Niin paljon hakioita. Johonkin ravintolaan voisi ehkä päästäkin tarjoilemaan jos hygieniapassi
Vaikeaa voi olla löytää duuni, johon on ainut hakija.
Kannattaa vähän liioitella intoaan hakemuksissa niin erottuu joukosta hakemustulvassa . Lisäksi voi käydä ihan paikan päällä esittäytymässä . Myös työvoimatoimiston pulipakikurssista voi olla hyötyä cv :n laatimisessa
Glamour elämä ei ole kaikkia varten.