Onko kukaan jättänyt miestä rakkauden hävittyä?
Millainen olo ollut sen jälkeen? Mies hyvä isä mutta meillä pitkä 11v ja vaikea liitto jo alusta asti. olemme toistemme ensirakkauksia siis tavallaan, eka ns. seurustelusuhde. Mitä odotettavissa? En vain tiedä miten tätä parantaa? Nytkin mies teki lettuja ja oli iloinen ja hauska meille mutta itse poden syyllisyyttä koska olen sanonut hänelle parin päivän ajan asioita mitkä ottaa päähän. Paska olo. En tiedä miten saisi rakkauden ja kannattaako sitä yrittää. Mieheltä kysynyt että mitä pitäisi tehdä parisuhteelle niin ei osaa sanoa, ei tiedä myöskään rakastaako. Mies eroperheestä ja omat vanhempani ovat olleet yhdessä pitkään vaikeuksista huolimatta.
Kommentit (17)
Noita kriisejä tuleekin muijille 10v välein. Omien korvien välissä keitellään soppa ja syötetään se sitten miehelle. Kohtahan sä kilahatkin taas kun on sopivasti vierähtäny aikaa. Toivotaan että tällä kertaa et vetäse mieheltä mattoa jalkojen alta.
Sanoinhan löytäneeni Sen Oikean
Lapset näkee syyttelyn ja riitelyn. Miehellä lisäksi narsistisia piirteitä!! Meillä yhteisiä mielenkiinnon kohteita mutta ajan saatossa ne on jotenkin häipyneet.Ei jaksa enään tai muita asioita tulee tilalle mitkä vaatii aikaa. esim. lapset. Itse olen pettänyt miestä ja jäänyt kiinni. Mies ei ole jättänyt joten siitä pitäisi olla iloinen mutta ei en tiedä mikä on.[/]
Ja ennen kaikkea kuinka paljon?
Siis suuttuessa huutaminen,nimittely,toisten syyttäminen ja ei huomaa omia virheitään.
Tunteet tulee takaisin, jos on tahto. Menkää pariterapiaan tai jollekin leirille tms. niin tunteenne elpyvät. Ongelmanne on tosi yleinen joten joka ainoa pariterapeutti tuntee sen. Ja keinot ovat olemassa mutta vaativat tietysti jonkin verran vaivannäköä ja peiliin katsomista molemmilta.
En rakasta miestäni, mutta kun on niin vaikeaa erota. Yhteiset asiat, lapset, remontti, tuleva "lomareissu"... Äh, en tiedä. Elämäni on teeskentelyä.
Eiköhän tahto ole tunne siinä kuin rakkauskin. Ja vaikka tahto olisikin jotakin tunnetta suurempaa tai jalompaa, niin mistäpä sen rakastamisen tunteen tahdon noin vain ottaa? Kerro nyt, kun olet niin viisas.
Minä uskon, että monia avioliittoja pitää koossa raha-asiat, lapset, sosiaalinen paine jne. Ja katso, joskus kun elämän ankaruus hiukan helpottaa niin siitä puolisosta kuitenkin ilmenee juuri ne piirteet, joihin aikanaan rakastui.
Tuo tahdosta jauhaminen on minusta hurskastelua. Mistä lähtien patenttivastaukset ovat ketään auttaneet?
Meitä viisaammat ovat kehittäneet useitakin erilaisia teorioita ihmismielen rakenteesta ja siitä, millä tavalla mieltään kehittämällä voi löytää onnen tai ainakin tasapainon.
Ne kaikki lähtevät siitä, että vaistotoiminta kuten nälän ja janon tyydyttäminen ovat mielen "alimmalla" tasolla. Tunteet ovat vain piirun verran vaistojen yläpuolella. Niiden yläpuolella on tietoinen mieli ja mielen (ajatusten, uskomusten ym.) yläpuolella on sielu. Sieluun saa yhteyden esimerkiksi meditoimalla tai rukoilemalla. Ylempi taso ohjaa aina alempaa, jos sen antaa tehdä niin.
Onnellisen elämän avain on juuri siinä, että toimii sisimpänsä ohjauksen mukaan eikä anna pinnallisten tunteiden ja mielihalujen määrätä liikaa. Laivassa pitää olla kapteeni.
Etsivä löytää lisää tietoa ja seikkaperäisiä ohjeita esimerkiksi lähimmästä kirjastosta. Hyllymetreittäin.
12 v olimme yhdessä, mutta kun kuvioissa oli jo inho loppuaikoina, ei lähteminen ollut lainkaan vaikeaa. Enkä kadu. Nyt mulla on sellainen mies, joka on mulle Se Oikea eikä mitään tahtotiloja ees tarvita. 13 v yhdessä.
12 v olimme yhdessä, mutta kun kuvioissa oli jo inho loppuaikoina, ei lähteminen ollut lainkaan vaikeaa. Enkä kadu. Nyt mulla on sellainen mies, joka on mulle Se Oikea eikä mitään tahtotiloja ees tarvita. 13 v yhdessä.
Oliko tehnyt jotain?
Ei. Aloin vaan inhota kroppaansa, seksissä tunsin itseni uhrilampaakssi, jne.
Noita kriisejä tuleekin muijille 10v välein. Omien korvien välissä keitellään soppa ja syötetään se sitten miehelle. Kohtahan sä kilahatkin taas kun on sopivasti vierähtäny aikaa. Toivotaan että tällä kertaa et vetäse mieheltä mattoa jalkojen alta.
Tekee mieli lähteä. Mies sanoo rakastavansa. On hyvä isä 3 lapsellemme. Mutta minä en enää rakasta häntä. Ei ole näkyvää syytä. Kauanko ihminen kestää elämää ilman rakkautta? Vai onko kaikki niin hyvin, että on varaa valittaa ja olla tyytymätön.
Olen tehnyt tämän 10 vuoden aikana kaikkeni rakastaakseni häntä. Enkä tunne mitään. seksissä vain lievää yökötystä. Nyt olisi toinen mies tarjolla. TOisaalta haluaisin niin olla kunnollinen ihminen. Eikö hyvää miestä voi jättää?
12 v olimme yhdessä, mutta kun kuvioissa oli jo inho loppuaikoina, ei lähteminen ollut lainkaan vaikeaa. Enkä kadu. Nyt mulla on sellainen mies, joka on mulle Se Oikea eikä mitään tahtotiloja ees tarvita. 13 v yhdessä.
Jotenkin vaikea uskoa, etä tälle palstalle oikeasti eksyy 50-vuotiaita..
Siis suuttuessa huutaminen,nimittely,toisten syyttäminen ja ei huomaa omia virheitään.
Kuka ei tee noita kaikkia suuttuessaan?
Vai tapahtuiko noi silloin kun olit jäänyt kiinni pettämisestä?
ettei palstalle eksyisi viiskymppisiä :))) Täällä ainakin yksi, joka aloitti palstailun yli kymmenen vuotta sitten, välillä taukoja ja taas palstailee. Eikä edes eksy palstalle vaan tulee ihan tarkoituksella :D
Lapset näkee syyttelyn ja riitelyn. Miehellä lisäksi narsistisia piirteitä!! Meillä yhteisiä mielenkiinnon kohteita mutta ajan saatossa ne on jotenkin häipyneet.Ei jaksa enään tai muita asioita tulee tilalle mitkä vaatii aikaa. esim. lapset. Itse olen pettänyt miestä ja jäänyt kiinni. Mies ei ole jättänyt joten siitä pitäisi olla iloinen mutta ei en tiedä mikä on.