Olen vahinkolapsi

Se on myöhäistä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Se on myöhäistä nyt.

Tiedän.

Samoin olen ja mun äiti hylkäs minut 8 vuotiaana lastenkotiin. Jouduin elämään lastenkodissa 18 v asti. Lastenkodissa oli rikollisia ja kaikki sekopäitä ja jouduin kestämään niitä pitkään.

Aika moni on vahinkolapsi. Saitko itse päättää, synnyitkö tänne, valitsitko väärin? Veikkaan, ettei sinultakaan kysytty. Turhaan siis takerrut tuohon. Ja kuule, elämäsi saattaa päättyä ennen kuin arvaatkaan, ihan itsestään.

Niin minäkin. Minut kuitenkin päätettiin pitää ja sain rakastavat vanhemmat ja hyvän lapsuuden. Yksi falskannut kumi ei tässä paljoa paina.

Mä olen vahinko ja haluttu. Ei ollut vanhemmilla mitään suunnitelmia hankkia lapsia vielä moneen vuoteen. Kun äiti sai tietää olevansa raskaana, olivat kuitenkin onnellisia asiasta. Ehkä tää on muokannut mun elämää, että oon hirveän epävarma hyväksytäänkö mut uuteen porukkaan, mutta sitten aina, kun saan kokea olevani hyväksytty, on helppoa olla mukana.

Työtön mies 47 kirjoitti:

Samoin olen ja mun äiti hylkäs minut 8 vuotiaana lastenkotiin. Jouduin elämään lastenkodissa 18 v asti. Lastenkodissa oli rikollisia ja kaikki sekopäitä ja jouduin kestämään niitä pitkään.

Tsemppiä sulle. Mun vanhemmat piti mut mutta äitini vihasi mua koko elämänsä ja teki monenlaisia ilkeitä temppuja. Isä oli tossun alla ennemmin kuin taivasalla eikä niihin puuttunut. ap

Mä taas oon väkisinväännetty, kun isovanhemmat painosti, että pitää tehdä kaveri pienellä ikäerolla 😄

Kuitenkin olet rakkaudesta syntynyt,elämä on aina lahja.. Itse olen nuorin 9 lapsesta,joista jo kuollut 6kpl. Tuskin olin toivottu iltatähti,mutta aivan varmasti rakastettu!Itseläni 2 lasta jo aikuisia ovat kaikkeni,kuin lapsen lapseni.

Sinun tulee vältellä karusellia, koska vahinkoa ei saisi laittaa kiertämään.

Ei täällä olisi montaakaan ihmistä jos vain toivotut ja halutut laskettaisiin.

Elämä voittaa.

Laita vahinko kiertämään!

Ei-toivottu olin minäkin ja se selväksi tehtiin.

Oma tyttäreni oli siinä mielessä "vahinko" tai ennemminkin suuri yllätys ja ihme, että päälle parikymppisenä sain tietää etten voi koskaan saada lasta koska munasarjani ovat osin puutteelliset sekä epämuodostuneet.

Itse asiassa en asiaa surrut ja elin elämääni, menin naimisiin ja oltiin oltu 9 vuotta naimsissa kun kuukautiset jäi pois. Ihan huvikseni otin raskaustestin ja yllätys oli valtava kun se näytti plussaa! Lääkäri oli yhtä ihmeissään, lähetti ultraan ja kyllä, raskaana olin!

Olin 36 vuotias ja "vahingossa" raskaana.

Terve tyttö syntyi aikanaan, 59 cm ja 3990grammaa. 

Tämä vanhinko oli kyllä elämäni onnellisin vahinko, jollain tapaa tuntui että se korvasi sen että itse luvatta maailmaan tulleena jotenkin sain korvata sen jollekin. En osaa selittää, mutta lääkäri kysyi aionko pitää lapsen johon sanoin että totta kai, tuntui että annoin samalla luvan itselleni olla olemassa.