Ortodoksit ja katoliset, miten pärjäätte uskonelämässä, jos ei ole mahdollista päästä kirkkoon säännöllisesti?

Itse olen luterilainen, mutta yhä tyytymättömämpi luterilaisen kirkon nykylinjaan. Olen tutkinut sekä ortodoksisuutta että katolisuutta kääntymismielessä, mutta toistaiseksi olen epävarmalla kannalla.

Tiedän, että molemmat vanhat kirkot pitävät säännöllistä jumalanpalvelukseen osallistumista merkittävästi tärkeämpänä kuin luterilaiset -enpä ole kuullut katolisen sanovan, että "en tarvitse kirkkoa uskoakseni".

Itse asun kuitenkin niin syrjässä, että jos kääntyisin, pääsisin kirkkoon ehkä puolen vuoden välein. Tällä hetkellä käyn ehkä kerran kuussa, joskus harvemminkin, riippuen siitä koska seurakuntamme "high church" -pappi on saarnaajana ja liturgina.

Mistä palaamme otsikon kysymykseen: miten hoidatte uskonelämänne, jos pääsette jumalanpalvelukseen vain harvoin?