Valitusta lahjasta, miksi ei kelpaisi sinulle?
Ihmettelen, kun nuori, kohta kotoaan muuttava pyysi lahjaksi tiettyä arabia/iittala sarjaa olevia astioita. Minulla sattuu olemaan juuri sitä hänen toivomaansa täysin käyttämättömänä, koska olen itsekin sen saanut, mutta en pitänyt siitä. ilahduin että nyt minulla on kerrankin antaa pyydetty (kalliihko) lahja, mutta nyt kävikin niin että minun pitäisi antaa nuo hänelle muuten vain, ilmaiseksi, ja lisäksi ostaa lisää. Näin nuori oli sanonut äidilleen, ja äiti välitti idean minulle ollen samaa mieltä.
Olen melko ihmeissäni, enkä saanut tuossa tilanteessa oikein sanaa suustani.
Mitäs mieltä palstaraati, eikö täysin käyttämätön astiasarja kelpaa lahjaksi vaikka se olisi lahjansaajan toivoma, mikäli sitä ei ole alunperin ostettu häntä ajatellen?
Astiasarjaa olisi lisäksi aika paljon, joten kyseessä on monen sadan euron arvoinen lahja.
Kommentit (41)
Älä anna mitään. Todellä törkeää ja kiittämätöntä näiltä ihmisiltä.
Ei olisi tiennyt ei. Olisi varmaan ollut parempi olla kertomatta että kyseistä sarjaa löytyy omasta takaa.
Kyllä mä nyt ajattelin kysyä vielä että haluaako nuori näitä vai ei, ja jos haluaa niin se on sitten se lahja. Mutta mikä voi olla takana siinä että tämä lahja ei kelpaisi? Ts. pitäisi vielä ostaa lisää? Miten voi ajatella noin, mitä siinä on takana?
ap
Kuulostaa niin moukkamaiselta, että ei sun kannata antaa noita astioita ja varsinkaan ostaa lisää.
Ei lahja maksa. Jos myyt eri asia.
Vain nainen voi olla noin viisas.
Aika hävytöntä. En antaisi. Olkoon ilman!
ois voinu sanoa että ai kun kiva, kävipä mulla tuuri!
Eli hän haluaisi saada ne sinulta muussa mielessä kuin lahjaksi? Ja että sitten lahjaksi antaisit jotain muuta?
En nyt oikein ymmärrä tätä.
Ehkä hän ajattelee, että se sinun astiasarjasi on käytetty, eikä käytettyä tavaraa kuulu antaa lahjatavarana. Lahjaksi paketoidaan jotain ihan uutta, ja ne sinun astiasi sitten otetaan vastaan muuten vaan. Eli sinun ei - antaessasi lahjaksi sinulla jo olevat astiat, jotka olet itse saanut joltain lahjaksi - tarvitse sijoittaa rahaa hänen lahjaansa ollenkaan.
Jotenkin tajuan tämän idean, mutta sitten kuitenkaan en hyväksy. Koska kyseessä on kuitenkin melko arvokkaat astiat ja kuten kerroit, ne ovat täysin käyttämättömät.
Minä tekisin kohdallasi niin, että jos ne eivät hänelle lahjaksi kelpaa, en niitä sitten hänelle antaisi. Ihan varmasti lähipiiristäsi löytyy joku toinen nuori, jolle ne kyllä kelpaavat ja nimenomaan lahjaksi. Voithan sanoa, että olet ajatellut antaa ne lahjaksi toiselle, mutta jos tämä "muuten vaan haluava" ne välttämättä tahtoo, niin voit myydä ne hänelle kohtuuhintaan.
Ehkä ajattelee jotenkin että jos se on sinulle ilmainen, niin tavallaan lahja ei ole tarpeeksi arvokas silloin?
Et toivottavasti vielä ehtinyt antaa lahjaa? Jos et, niin älä anna mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ajattelee jotenkin että jos se on sinulle ilmainen, niin tavallaan lahja ei ole tarpeeksi arvokas silloin?
Ei lahjan arvoa määritellä antajan maksaman rahan perusteella..
Jos ei kelpaa, niin olkoot ilman. Ei mitään tuollaiselle.
Tuollaisille kiittämättömille lellikeille ei yhtään mitään. Menkööt töihin ja tienatkoon omat astiansa. Uskomatonta ahneutta ja röyhkeyttä. Miten ihmeessä tuollaisia on kasvatettu...
Second hand -Arabia/Iittala on hyvä lahja vaikka olisitkin ehtinyt niitä käyttää kun se kuitenkin on hänen toivomaansa sarjaa. Vähän eri asia kuin jotkut käytetyt alushousut. Aika paljon pokkaa vaatii häneltä ja äidiltään sanoa sulle, että noiden lisäksi sun pitäisi vielä LISÄKSI ostaa kaupasta uutta. Itsellä menisi tässä vaiheessa jo hieman herne nenään ja kyseenalaistaisin minkäänlaisen lahjan antamista lainkaan.
Kuulostaa niin törkeältä vaatimukselta, että itse en antaisi sitten mitään. Jonkun muumimukin ehkä, ja ilmoittaisin, että kerran ei lahja kelvannut, niin annat sen sitten jollekin muulle tai myyt vaikka torissa. Et ole hänelle tai kenellekään mitään tiettyä lahjaa velkaa, joten se siitä sitten. Josko oppisi vähemmän vaateliaaksi.
Minulle tuli mieleen, olisiko tyttö ajatellut myydä tietyt kalliit, käyttämättömät astiat eteenpäin saadakseen rahaa? Jos ei siksi ne "käytetyt" kelpaisi?
Omassa nuoruudessani otin kiitollisena vastaan sukulaisten ja tuttujen lahjoittamia vanhoja, mutta siistejä astioita, kalusteita ym. Samoin muut aikalaiseni. Annoin niitä sitten eteenpäin muille nuorille tarvitseville sitä mukaa, kun varallisuus kasvoi ja pystyin ostamaan toivomiani merkkejä tai sarjoja. Nykyään nuoriso tuntuu kuvittelevan, että kotoa pois muuttaessa on oltava sama elintaso kuin vanhemmilla, jotka ovat tehneet vuosikymmenet töitä sen saavuttaakseen!
On kyllä törkeää käytöstä niin nuorelta kuin äidiltään. Tuntuu, että ihmisistä on tullut tämmöisiä lokkeja nykyään: kaikki pitäisi saada, kun kättään ojentaa ja oletetaan, että kaverin tavarat on vähän kuin omia tai ainakin niihin on käyttöoikeus.
Yksikin tuttu perhe halusi viikoksi mun mökille, ja loukkaantui, kun ilmoitin vuokrasumman. Joo sähköt, vedet ja polttopuuthan ovatkin minulle ihan ilmaisia ja tippuvat taivaanlahjana itsestään.
Älä anna sille teinille mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi tiennyt ei. Olisi varmaan ollut parempi olla kertomatta että kyseistä sarjaa löytyy omasta takaa.
Kyllä mä nyt ajattelin kysyä vielä että haluaako nuori näitä vai ei, ja jos haluaa niin se on sitten se lahja. Mutta mikä voi olla takana siinä että tämä lahja ei kelpaisi? Ts. pitäisi vielä ostaa lisää? Miten voi ajatella noin, mitä siinä on takana?
ap
Takana on hävytöntä m*lkkuutta. Myy astiasarjasi Torissa käypään hintaan ja osta rahoilla pari kahvikuppia uutena lahjaksi ja lopuilla itsellesi jotain kivaa.
Että kehtaavat. Miksi ihmeessä pitäisi ostaa uutta, jos nimen omaan nuo astiat on vieläpä sitä mitä halutaan?! En antaisi todellakaan enää ollenkaan mitään. Huipputörkeää! Itse rakastan lahjoja, joita sain mummoltani. Meillä oli samanlainen maku ja mummo antoi aina lahjaksi jotakin omista kokoelmistaan. Edelleen minulla on hänen antamansa lautaset 30 vuotta myöhemmin, käytän niitä säästeliäästi. Ja itse oli siis nämä lautaset joskus häälahjaksi saanut, joten ovat hyvin vanhoja. Joskus sain koruja, posliiniesineen tai mummon käsityön. Rakastan niitä kaikkia.
Onpas röyhkeää. Ja äiti vielä tukee tuollaista vaatimusta, jo on aikoihin eletty. En antaisi mitään muuta kuin onnittelukortin.
Eli jos olisit kertonut että lahja on ollut sinulla jo kauan niin he ei ois tienneet edes?