Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, jos nuorella ei ole mitään unelmia tai tulevaisuudensuunnitelmia?
Kommentit (11)
Mistä tiedät ettei kyse ole siitä, ettei nuori halua jakaa ajatuksiaan kanssasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On täysin normaalia. Vasta myöhemmin kirkastuu aikuisena. Jos oli lapsena jossain hyvä, ehkä niissä on vahvuuksia ja uuttakin oppii joskus.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei kyse ole siitä, ettei nuori halua jakaa ajatuksiaan kanssasi?
Koska hän sanoo, ettei ole mitään, mikä häntä kiinnostaisi tai mitä hän tavoittelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne synnytään omasta tahdosta riippumatta noudattamaan muiden keksimiä sääntöjä ja ihanteita. Onko se nyt ihme, että läheskään kaikki eivät tiedä, mitä elämällä pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei kyse ole siitä, ettei nuori halua jakaa ajatuksiaan kanssasi?
Koska hän sanoo, ettei ole mitään, mikä häntä kiinnostaisi tai mitä hän tavoittelisi.
Niin minäkin sanoin. Tai oikeastaan sanoin, että tulevaisuuden suunnitelmana on kitata v***sti kaljaa. Oikeasti mulla oli mielessä suunnitelma siitä mihin halusin opiskelemaan ja sinne sitten päädyinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mullakaan ollu sen kummempia unelmia nuorena, edelleenkin melko maltillisia. Osa on enemmän "jalat maassa" henkisiä eikä siinä oo mitään pahaa. Ihan hyvin olen paikkani löytänyt ja elämässä pärjännyt, jopa paremmin kuin pari unelmoija ikätoveria.
Toisaalta nykyajan opiskelumaailma taitaa vaatia vähän enemmän tulevaisuuden suunnittelua (korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö ja todistusvalinta) kuin omassa nuoruudessa.
Itse olin tuommoinen nuori, lukion päättyessä ei ollut mitään unelmia tai suunnitelia. Menin teknilliseen yliopistoon kun satuin pääsemään sisään papereilla. Luin itseni DI:ksi, menin töihin, ura vei eteenpäin ilman että mitään tavoittelin. En varsinaisesti ole millään unelma-alalla, sellaista minulla ei ole. Olen vain töissä. Nyt olen päätynyt johtajaksi ja tulot löytyy verolistoilta.
Pointtini on se että ei kaikilla vaan ole mitään suunnitelmia tai haaveita. Oleellisempaa on jääkä kotiin makaamaan vai lähteekö opiskelemaan ja tekemään työkseen jotain mihin on kykenevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei kyse ole siitä, ettei nuori halua jakaa ajatuksiaan kanssasi?
Koska hän sanoo, ettei ole mitään, mikä häntä kiinnostaisi tai mitä hän tavoittelisi.
Eihän toi oo mikään todiste siitä, että jakais ajatuksensa kanssasi, jos niitä olis. Tampio
Eri
Sitä kutsutaan näköalattomuudeksi ja saattaa olla masennuksesta johtuvaa. Paino kuitenkin sanoilla _saattaa olla_.
Jos kyse on lapsestasi, voit kysymyksin lempeästi ohjata unelmoimaan. Voit heitellä myös laidasta laitaan vaihtoehtoja erilaisista elämistä harkiten. Itsekin olen tehnyt niin, se on mukavaa ja lisää toiveikkuutta.