Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hesarissa joku ex-miniä

Vierailija
01.08.2010 |

näytti koko kansalle, että isovanhempien tärkein tehtävä on tarjota lastenhoitoapua ja rahaa. Jos ei tähän suostu, olkoot näkemättä lapsenlapsiaan.



Hienosti onnistui tämä nainen osoittamaan, että ihmissuhteilla ei ole mitään merkitystä. Isovanhemmuus on erovanhemmalle sama asia kuin raha-automaatti.

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pointti oli mielestäni enemmän se, miten isovanhemmat ylipäänsä suhtautuvat eron molempiin osapuoliin ja erityisesti lähivanhempaan, joiden luona lapset asuvat. Eli myös isovanhempien käytöksellä on väliä..

Vierailija
2/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

...ex-miniä sanoi että ei miniöillä/vävyilläkään ole mitään pakkoa tavata puolisonsa vanhempia joten miksi pitäisi olla näiden lapsillakaan.



Mielestäni tuossa hän unohti tärkeän pointin. Miniät/vävyt ovat 0% verisukulaisia miehensä puolisoihin. Sen sijaan heidän lapsensa ovat 50% verisukulaisia. Siinä on vissi ero. Mielestäni isovanhemmilla on oikeus lapsenlapsiinsa kuten myös lapsenlapsilla on oikeus isovanhempiinsa oli sitten miniä mitä mieltä vain isovanhempien puolueellisuudesta. Epäilenpä että tämäkin ex-miniä puolustaa jatkossa henkeen ja vereen omia lapsiaan jos tarvetta on eikä jotain lasten kumppania.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

[i Miniät/vävyt ovat 0% verisukulaisia miehensä puolisoihin.

[/quote]




kolmonen

Vierailija
4/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jolle on tyypillistä isovanhempien mitätöinti...Ihan kuin ihmisestä eron myötä tulisi aivan eri henkilö! Kyllä näitä anopinvihaajia on ihan ydinperheellisissä ja parisuhteessa elävissä ihmisissäkin, ja toisaalta monet eronneet ymmärtävät isovanhempien arvon parisuhteen kariuduttuakin. Ihmiset ovat yksilöitä!



Itse erosin miehestäni lapsemme ensimmäisen elinvuoden aikana. - Mies otti ja lähti toisen naisen matkaan. Voisi kuvitella, että tällaisessa tilanteessa mies hoitaisi sitten lapsen vierailut isänpuolen isovanhempien luokse omina tapailuaikoinaan; ainoa vaan, kun miestä ei itseään enää eron jälkeen kiinnostanut tavata lasta. No, minä olen sitten kiikuttanut lasta kyläilemaan miehenkin vanhempien luokse (ovat jo sen verran vanhoja ja sairaita, että minä tosiaan joudun huolehtimaan yhteydenpidosta). Olen vuosia soitellut ja ehdottanut tapaamisia, mennyt kahvipullien kera isovanhempien luo, keittänyt itse siellä "kyläillessä" kahvit, siivonnut samalla avuksi nurkkia. Nykyinen mieheni on kantanut parina jouluna miehen vanhemmille kuusen sisään ja käynyt korjailemassa tietokonetta, omaa poikaa kun ei kiinnosta vanhempiensa auttaminen.



Minua loukkaa, kun joku yleistäen ja täysin vailla mitään loogisia perusteluita ilmoittaa, että EROVANHEMPIEN mielestä isovanhemmat ovat vain raha- ja hoitoautomaatteja! Kerropa, ap, että jos sinä joskus eroat, vaikkapa miehesi halusta, ajatteletko sitten itsekin erovanhempana automaattisesti miehen vanhemmista pahaa?

Vierailija
5/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on oikeus suhteeseen isovanhempiinsa, vaikken itse heidän kanssaan toimeen tulekaan. Vähän outo tuo "isovanhempien kannattaa käyttäytyä kunnolla, jos mielivät eronkin jälkeen tavata lapsenlapsiaan". Voisin kuvitella, että nuo miniöiden ja anoppien "riidat" eivät useimmiten ole täysin yksipuolisia, vaan kuten meidänkin tapauksessa vikaa löytyy kummastakin osapuolesta.



Itse on appivanhempieni kanssa ole tekemisissä, mutta lapseni ovat ja tulevat aina olemaan, jos se minusta on kiinni.

Vierailija
6/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitään oikeuksia lapsenlapsiinsa eikä myöskään velvollisuuksia. Ja niin sen kuuluu olla.



Isovanhemmat voivat olla ihana osa lastenlastensa elämää ja myös jos haluavat esim. hoitaa lapsia niin hieno juttu. Toisaalta jos eivät halua auttaa, niin mikään ei isovanhempia siihen velvoita. JOs taas lasten vanhemmat eivät halua lasten olevan tekemisissä isovanhempien kanssa, niin sille eivät myöskään isovanhemmat mitään voi.



Aikuiset ihmiset päättävät itse omista asioistaan ja päätösvalta lapsista on lasten vanhemmilla. Lasten kannalta ihaninta olisi tietysti, jos olisi lämpimät välit kaikkiin isovanhempiin.

Meilläkään ei valitettavasti niin hienoa tilannetta ole.



Jos meille tulisi ero ja lapset jäisivät minulle (tällaista tilannetta tuskin tulee, koska meillä menee hyvin), niin anoppini ei lapsista näkisi vilaustakaan enää koskaan. Tämä siitä syystä, ettei hän voi sietää minua ja loukkaa minua aina kun tapaamme. Lisäksi omituinen käytöksensä on alkanut hämmentää lapsia.



Isovanhempien ja miniöiden/vävyjen/lastensa suhteet ovat kiemuraisia, eikä kukaan voi toisten asioista tarkasti tietää. Kritisointi harvoin auttaa asiaa.



-Nella

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jolle on tyypillistä isovanhempien mitätöinti...Ihan kuin ihmisestä eron myötä tulisi aivan eri henkilö! Kyllä näitä anopinvihaajia on ihan ydinperheellisissä ja parisuhteessa elävissä ihmisissäkin, ja toisaalta monet eronneet ymmärtävät isovanhempien arvon parisuhteen kariuduttuakin. Ihmiset ovat yksilöitä! Itse erosin miehestäni lapsemme ensimmäisen elinvuoden aikana. - Mies otti ja lähti toisen naisen matkaan. Voisi kuvitella, että tällaisessa tilanteessa mies hoitaisi sitten lapsen vierailut isänpuolen isovanhempien luokse omina tapailuaikoinaan; ainoa vaan, kun miestä ei itseään enää eron jälkeen kiinnostanut tavata lasta. No, minä olen sitten kiikuttanut lasta kyläilemaan miehenkin vanhempien luokse (ovat jo sen verran vanhoja ja sairaita, että minä tosiaan joudun huolehtimaan yhteydenpidosta). Olen vuosia soitellut ja ehdottanut tapaamisia, mennyt kahvipullien kera isovanhempien luo, keittänyt itse siellä "kyläillessä" kahvit, siivonnut samalla avuksi nurkkia. Nykyinen mieheni on kantanut parina jouluna miehen vanhemmille kuusen sisään ja käynyt korjailemassa tietokonetta, omaa poikaa kun ei kiinnosta vanhempiensa auttaminen. Minua loukkaa, kun joku yleistäen ja täysin vailla mitään loogisia perusteluita ilmoittaa, että EROVANHEMPIEN mielestä isovanhemmat ovat vain raha- ja hoitoautomaatteja! Kerropa, ap, että jos sinä joskus eroat, vaikkapa miehesi halusta, ajatteletko sitten itsekin erovanhempana automaattisesti miehen vanhemmista pahaa?


En maksata lasteni kuluja nytkään isovanhemmilla, miksi tekisin niin eron jälkeen? Minusta vain vanhempana alamittainen näkee isovanhemmat raha-automaattina.

Vierailija
8/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska sinät et tule toimeen miehesi äidin kanssa niin katkaiset lastesikin suhteen heihin, jos eroatte?

Sääli lapsiasi. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isovanhemman ja lapsenlapsen verisukulaisuus on vain 25%

Vierailija
10/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isovanhemman ja lapsenlapsen verisukulaisuus on vain 25%

On todella sääli jos jotkut vanhemmat täyttä itsekkyyttään riistävät lapseltaan isovanhemmat. Vain siksi että itse ei tule toimeen ko. henkilöiden kanssa ei sitten anneta lasten olla isovanhempiensa kanssa.

Halveksin tällaisia ihmisiä todella paljon. Monia en halveksi mutta näitä itsekkäitä vanhempia halveksin jotka ajattelevat vain omaa parastaan eivätkä lastensa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joita tapaamme säännöllisesti (miehen vanhemmat). Yöksi emme kuitenkaan aio lapsiamme antaa ainakaan ennenkuin todella isoja, tämä on erityisesti mieheni mielipide. Syynä luottamuspula mm. holtittoman alkoholin käytön vuoksi.



Osan mielestä minä olen varmaan joku hirviöminiä kun olen mieheni kanssa samaa mieltä lasten antamisesta yökylään.

Vierailija
12/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä ote Euroopan komision päätöksestä koskien lasten tapaamista ja huoltoa:



§ huoltajuus: poikkeuksellisia ja vakavia tilanteita lukuun ottamatta Luxemburgin tuomioistuimet myöntävät usein huoltajuuden äidille, etenkin, jos lapsi on hyvin nuori;



* sen vanhemman, jolle huoltajuutta ei ole myönnetty, tapaamis- ja luonapito-oikeus: oikeus voidaan evätä vain vakavista syistä siltä vanhemmalta, jolle lapsen huoltajuutta ei ole myönnetty;

* isovanhempien tapaamisoikeus: oikeus voidaan evätä isovanhemmilta vain vakavista syistä;



Toivottavasti myös lapsesi isovanhemmat tietävät tämän. Minusta on aivan sama, jos sinä ja appivanhempasi ette tule toimeen, mutta lapsillesi voisit suoda mahdollisuuden tulla toimeen isovanhempiensa kanssa. Nämä tapaamisethan voisivat vallan hyvin hoitua ilman sinun läsnäoloasi, jos kerran teidän aikuisten kimurantit välit jo kummastuttavat lapsiakin. Minkä ihmeen takia lapset eivät voi vierailla isovanhempiensa luona, vaikka sinä et heidän kanssaan tule toimeen? Ja miksi ihmeessä sinä tapaat heitä, jos ette tule toimeen? - Lasten suhde näihin ihmisiin on eri asia kuin sinun suhteesi!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

"aikuisilla", joilla on lapsia.

Vierailija
14/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tapaisivat isäänsä/asuisivat osan aikaa isän luona...Miten ihmeessä SINÄ voisit päättää, ettei anoppi näkisi enää lapsenlapsiaan. Voisihan miehesi aivan vapaasti kyläillä vanhempiensa luona ja nämä miehesi luona lasten ollessa isällään. - News flash: eron jälkeenkin lapsilla on KAKSI vanhempaa ja yleensä myös kaksi tasavertaista huoltajaa, jotka molemmat tekevät päätöksiä lasten ajanvietosta ja tapaamisista ihan yhtäläisellä oikeudella.



Ja kuten jo aiemmin mainittiinkin, myös isovanhemmilla on läheiseen sukulaissuhteeseen perustuva OIKEUS tavata lapsenlapsia. Siis ihan laillinen oikeus, joten nielehän nyt omat angstisi isovanhempia kohtaan tai yritä ainakin erottaa ne lasten ja isovanhempien keskinäisestä suhteesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä ote Euroopan komision päätöksestä koskien lasten tapaamista ja huoltoa:

§ huoltajuus: poikkeuksellisia ja vakavia tilanteita lukuun ottamatta Luxemburgin tuomioistuimet myöntävät usein huoltajuuden äidille, etenkin, jos lapsi on hyvin nuori;

* sen vanhemman, jolle huoltajuutta ei ole myönnetty, tapaamis- ja luonapito-oikeus: oikeus voidaan evätä vain vakavista syistä siltä vanhemmalta, jolle lapsen huoltajuutta ei ole myönnetty;

* isovanhempien tapaamisoikeus: oikeus voidaan evätä isovanhemmilta vain vakavista syistä;

Toivottavasti myös lapsesi isovanhemmat tietävät tämän. Minusta on aivan sama, jos sinä ja appivanhempasi ette tule toimeen, mutta lapsillesi voisit suoda mahdollisuuden tulla toimeen isovanhempiensa kanssa. Nämä tapaamisethan voisivat vallan hyvin hoitua ilman sinun läsnäoloasi, jos kerran teidän aikuisten kimurantit välit jo kummastuttavat lapsiakin. Minkä ihmeen takia lapset eivät voi vierailla isovanhempiensa luona, vaikka sinä et heidän kanssaan tule toimeen? Ja miksi ihmeessä sinä tapaat heitä, jos ette tule toimeen? - Lasten suhde näihin ihmisiin on eri asia kuin sinun suhteesi!!!

luontevasti järjestäisin ex-anopin ja lasteni välisiä tapaamisia, kun anoppi haukkui minut aikoinaan lyttyyn ja piti KAIKKIA minun ja rakkaan poikansa avioliiton ongelmia MINUN syynäni. Ei sillä väliä, että poika oli/on narsistinen, väkivaltainen, manipuloiva, alistava valehtelija, oli minun syytäni että me riitelimme.

Tällaisista tapauksista käsittääkseni se Hesarin tämänpäiväinen kirjoitus oli. Olisi voinut olla myös omaa tekstiäni.

Minua ei haittaa, että lapset isänsä luona ollessaan tapaavat myös tätä mummoaan. Kukaan ei kuitenkaan tule minulle sanomaan, että mun pitäisi viedä lapseni tapaamaan sitä ämmää - joka ei koskaan edes katsonut aiheellisesti pyytää anteeksi syytöksiään, vaikka olikin harmitellut sittemmin pojalleen, että tulipas vähän liioiteltua.

Tietysti kaikki lastenhoitoapu olisi tarpeen, varsinkin nyt kun tämä ex-anopin silmäterä jättää tapaamisia väliin omasta tahdostaan. Mutta niin paljoa en minä ex-anoppia elämääni kaipaa, että olisin häneen yhteydessä. Eipä hänkään ole tehnyt lasten suuntaan minkäänlaista yritystä olla yhteydessä, joten olen päätellyt, että olemme hänelle aivan yhdentekeviä kuten muutkin lapsenlapsensa ovat (jotka sekä lasten isä eli exäni, että tämä mummo ovat hylänneet jo vuosia sitten). Myöskään hänen säälittäviä roposiaan en kaipaa.

Vierailija
16/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä ote Euroopan komision päätöksestä koskien lasten tapaamista ja huoltoa:

§ huoltajuus: poikkeuksellisia ja vakavia tilanteita lukuun ottamatta Luxemburgin tuomioistuimet myöntävät usein huoltajuuden äidille, etenkin, jos lapsi on hyvin nuori;

* sen vanhemman, jolle huoltajuutta ei ole myönnetty, tapaamis- ja luonapito-oikeus: oikeus voidaan evätä vain vakavista syistä siltä vanhemmalta, jolle lapsen huoltajuutta ei ole myönnetty;

* isovanhempien tapaamisoikeus: oikeus voidaan evätä isovanhemmilta vain vakavista syistä;

Toivottavasti myös lapsesi isovanhemmat tietävät tämän. Minusta on aivan sama, jos sinä ja appivanhempasi ette tule toimeen, mutta lapsillesi voisit suoda mahdollisuuden tulla toimeen isovanhempiensa kanssa. Nämä tapaamisethan voisivat vallan hyvin hoitua ilman sinun läsnäoloasi, jos kerran teidän aikuisten kimurantit välit jo kummastuttavat lapsiakin. Minkä ihmeen takia lapset eivät voi vierailla isovanhempiensa luona, vaikka sinä et heidän kanssaan tule toimeen? Ja miksi ihmeessä sinä tapaat heitä, jos ette tule toimeen? - Lasten suhde näihin ihmisiin on eri asia kuin sinun suhteesi!!!

luontevasti järjestäisin ex-anopin ja lasteni välisiä tapaamisia, kun anoppi haukkui minut aikoinaan lyttyyn ja piti KAIKKIA minun ja rakkaan poikansa avioliiton ongelmia MINUN syynäni. Ei sillä väliä, että poika oli/on narsistinen, väkivaltainen, manipuloiva, alistava valehtelija, oli minun syytäni että me riitelimme.

Tällaisista tapauksista käsittääkseni se Hesarin tämänpäiväinen kirjoitus oli. Olisi voinut olla myös omaa tekstiäni.

Minua ei haittaa, että lapset isänsä luona ollessaan tapaavat myös tätä mummoaan. Kukaan ei kuitenkaan tule minulle sanomaan, että mun pitäisi viedä lapseni tapaamaan sitä ämmää - joka ei koskaan edes katsonut aiheellisesti pyytää anteeksi syytöksiään, vaikka olikin harmitellut sittemmin pojalleen, että tulipas vähän liioiteltua.

Tietysti kaikki lastenhoitoapu olisi tarpeen, varsinkin nyt kun tämä ex-anopin silmäterä jättää tapaamisia väliin omasta tahdostaan. Mutta niin paljoa en minä ex-anoppia elämääni kaipaa, että olisin häneen yhteydessä. Eipä hänkään ole tehnyt lasten suuntaan minkäänlaista yritystä olla yhteydessä, joten olen päätellyt, että olemme hänelle aivan yhdentekeviä kuten muutkin lapsenlapsensa ovat (jotka sekä lasten isä eli exäni, että tämä mummo ovat hylänneet jo vuosia sitten). Myöskään hänen säälittäviä roposiaan en kaipaa.

Vierailija
17/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä ollaan mielestäni asian ydinkysymyksessä. Jos suhdetta lapsenlapsiin ei ollut ennen eroa on todennäköistä ettei sitä ole eron jälkeenkään. Jos lapsilla taas oli hyvä vuorovaikutuksellinen suhde isovanhempiin ennen eroa, se todennäköisesti jatkuu eron jälkeenkin.



Sama pätee etävanhempiinkin, jos he olivat aidosti läsnä lapsensa elämässä ennen eroa suhde jatkuu hyvin todennäköisesti eron jälkeenkin.



Lämpimät suhteet isovanhempiin ovat lapsille vahvuus riippumatta siitä ovatko vanhemmat eronneet vai ei. (Luonnollisesti pois lukien vaikeasti alkoholisoituneet tai psykoottiset yms. isovanhemmat.)



Vierailija
18/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska sinät et tule toimeen miehesi äidin kanssa niin katkaiset lastesikin suhteen heihin, jos eroatte?

Sääli lapsiasi. :(

Sinun ei kannata haaskata sääliäsi minun lapsiini. Ovat onnellisena porskuttavia naperoita. Kirjoitin "jos lapset jäisivät minulle" ja tarkoitin sillä että vain minulle.

Meillä on appivanhempiin erittäin tulehtuneet välit. Anoppi kärsii lievistä mielenterveyden ongelmista, jotka purkautuvat holtittomana käytöksenä. Tällä hetkellä on miehen ja minun yhteinen päätös ottaa etäisyyttä miehen vanhempiin. Olemme yrittäneet sinnitellä kinkkisessä suhteessa (suhteessa omiehen vanhempiin, ei omassa suhteessa) jo 15 vuotta ja tilanne anopin ikääntyessä vain tuntuu pahenevan.

Kirjoitin, että tilanne hämmentää jo lapsiakin. Anoppi haukkuu ja mustamaalaa minua lapsille ja lapsia se tietenkin ihmetyttää.

Lisäksi kirjoitin, että muiden asioista ei voi tietää kovin paljoa, joten kritisointi ei auta. Edelleen olen samaa mieltä.

Joten sääli niille lapsille jotka sitä tarvitsevat. Meidän lapset eivät tarvitse isoäitiä, jonkä käytös on outoa ja pelottavaa.

-Nella eli 7

Vierailija
19/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tapaamisista vaan ex-miehesi! Pointti oli se, ettei ex-miniä voi - halutessaankaan - mitenkään ESTÄÄ lasten ja isovanhempien tapaamisia, sillä lasten isällä on oikeus toteuttaa näitä tapaamisia ja isovanhemmillakin on oikeuksia.



Miksi ihmeessä sinun täytyisi hoitaa suhteet ex-appivanhempiesi ja lasteni välillä: sehän on ex-miehesi asia.

Vierailija
20/26 |
01.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä siinä kirjotuksessa oli ideaa, että jos appivanhemmat puhuu paskaa miniästä ja haukkuu ja kohtelee sitä kuin kuraa, niin ei tarvi olettaa, että miniä iloisin mielin ja silkasta hyvästä tahdosta antaa lapsia sinne useinkin kyläilemään tms. Lapsilla on oikeus isovanhempiin, mutta isovanhempienkin pitää saada sitä mitä tilaa. Kyllä isovanhempienkin pitää kunnioittaa lastenlastensa äitiä, vaikka lasten isä miniää mustamaalaisikin.



Ja tällä kirjoittajallahan oli hyvät välit ex-appivanhempiinsa, eli ei ollut oma lehmä ojassa. Siis miten ihmeessä siitä kirjoituksesta voi joku saada sellaisen kuvan, että isovanhempien tehtävä on passata ja lahjoa lapsenlapsia? Siinähän oli ihan selvästi kirjoitettu, että jos ex-appivanhempien ja miniän suhteet ovat kunnossa, myös isovanhempien ja lastenlasten hyville suhteille on hyvä edellytykset.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kuusi kuusi