Lue keskustelun säännöt.
Lasten pelastaminen narsisti vanhemmalta, lapsi ei itse ymmärrä
07.12.2022 |
Eli, olen eronnut narsistisesta ihmisestä. Lapsi haluaa asua tämän ihmisen kanssa, vaikka haukkuu ja arvostelee. Hyvänä hetkenä, kun kaikki sujuu on toki hyvin mukava ja rentokin. Mutta vaatii jatkuvaa hereillä oloa, ennakointia, varautumista. Epäonnistua ei saa.
Lapsi kuitenki kaipaa vanhemman huomiota niin paljon, että on valmis joustamaan ja uhrautumaan. Ei tietenkään ymmärrä mitä tämä tekee hänen itsetunnolleen ja elämälleen pitkässä juoksussa.
Miten voin tilanteessa toimia vanhempana? En halua lapselle suoraan asiaa sanoa. Enkä halua vieraannuttaa vanhemmasta, vaan toivon heidän völien parantuvan entisestään. Mutta samalla tajuan aikuisena ihmisenä miten haitallisista käytösmalleista on kyse.
Kommentit (20)
Tälläset tilanteet on kyllä kiperiä. En tiedä olisiko lastensuojelun arvioinnin paikka tuossa kohtaa. Toki lapset aina puoltaa ja suojelee yleensä vanhempaansa. Itse elin narsistisessa perheessä ja muutenkin mielisairaita ja omassa elämässään traumatisoituneita sukulaisia ympärillä.
Sairastuin epävakaaseen persoonallisuushäiriöön ja masennukseen teininä ja nykyään käyn terapiassa ja olen laittanut välit vanhempiini poikki. Oli pakko tehdä se oman ja minun lasteni mielenterveyden vuoksi vaikka se oli tosi rankkaa. En halua päästää myrkyllisiä narsisteja mun lasteni ympärille ja lisäksi muihinkin tähän narsistin "hoviin" välit poikki.
Mitenköhän sitä voisi tuossa tilanteessa tehdä kun kyse on alaikäisestä? Ensiksi varmaan ottaa yhteyttä lastensuojeluun, kertoa huolensa ja näkemyksensä ja sitten sitä kautta lastenvalvojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on aivan eityisiä ihmisiä, joiden ympärillä pörrää aina joukko narsisteja...
Minulla oli aikanaan sama tilanne. Ratkaisin sen niin, että puhuin lapselle paljon siitä, miten toista ihmistä pitää kohdella, ja miten ei koskaan saa syyllistää tai tuomita. En koskaan puhunut suoraan isästä, vaan yleisellä tasolla ihmisyydestä. Kun luettiin jotain, lapsi käyttäytyi niin, tai katsottiin telkkaria, tai lapsi kertoi kaverisuhteistaan tms.
Ilmeisesti oppi meni perille, kun eksä tuli vieraannuttamisyytöksillä niskaani.
Vierailija kirjoitti:
Tälläset tilanteet on kyllä kiperiä. En tiedä olisiko lastensuojelun arvioinnin paikka tuossa kohtaa. Toki lapset aina puoltaa ja suojelee yleensä vanhempaansa. Itse elin narsistisessa perheessä ja muutenkin mielisairaita ja omassa elämässään traumatisoituneita sukulaisia ympärillä.
Sairastuin epävakaaseen persoonallisuushäiriöön ja masennukseen teininä ja nykyään käyn terapiassa ja olen laittanut välit vanhempiini poikki. Oli pakko tehdä se oman ja minun lasteni mielenterveyden vuoksi vaikka se oli tosi rankkaa. En halua päästää myrkyllisiä narsisteja mun lasteni ympärille ja lisäksi muihinkin tähän narsistin "hoviin" välit poikki.
Mitenköhän sitä voisi tuossa tilanteessa tehdä kun kyse on alaikäisestä? Ensiksi varmaan ottaa yhteyttä lastensuojeluun, kertoa huolensa ja näkemyksensä ja sitten sitä kautta lastenvalvojaan.
Mitä hemmettiä sä kuvittelet lasun tekevän? Että toinen huoltaja tulee sössöttämään jostain toisen huoltajan narsistisuudesta ilman minkääänlaista konkretiaa.
En halua tehdä lasua. Ja ilman muuta lapsi saa tavata vanhempaansa niin paljon kun haluaa. Kyse siitä, että harkitsee jäävänsä tämän vanhemman luo asumaan, ja tapaavansa minua harvemmin.
Ymmärtää kyllä itse tilanteen niin että miettii pystyykö olemaan mokaamatta, kun siitä tulee niin kova rangaistus aina. Kuitenkin isän kanssa niitä kivoja juttujakin. Mitkä tietenkään ei jäisi pois.
Ei halua pahoittaa vanhemman mieltä, sanomalla ettei jää tämän kanssa asumaan.
Mutta ei hänen, lapsen, henkinen hyvinvointi tule kestämään sitä.
En ole itsekään halunnut tunnustaa tosi asioita puolisostani. En ikinä ole ottanut kuuleviin korviin puheita narsismista, vaan kuitannut ne hölynpölynä. Kunnes kuuntelin asiasta tietoa, ja piirteitä luetellessa todella moni kohta täsmäsi.
Oikeastaan en voi tehdä mitään, pelastaa itseni, antaa lapsen tehdä omat ratkaisunsa ja olla tuki ja turva, tarjota toinen vakaa koti.
Surullista. Pahimmillaanhan lapsi imee itseensä samat toimintamallit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikanaan sama tilanne. Ratkaisin sen niin, että puhuin lapselle paljon siitä, miten toista ihmistä pitää kohdella, ja miten ei koskaan saa syyllistää tai tuomita. En koskaan puhunut suoraan isästä, vaan yleisellä tasolla ihmisyydestä. Kun luettiin jotain, lapsi käyttäytyi niin, tai katsottiin telkkaria, tai lapsi kertoi kaverisuhteistaan tms.
Ilmeisesti oppi meni perille, kun eksä tuli vieraannuttamisyytöksillä niskaani.
Minä omen aiemmin puolustellut vanhemman käytöstä lapsiaan kohtaan, vaikka olen kokenut sen todella vääräksi. Enää en aio puolustella. Vaan juurikin kerron, että noin ei toisia ihmisiä kohtaan toimita. Ei ole oikein haukkua ja arvostella, yms.
Onko jo myöhäistä? Aika näyttää.
Toinen lapsista tämän jo ymmärtää ihan itse.
Oletko varma narsismista? Vai heijastatko omia narsistista piirteitä häneen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen jos haluaa asua narskun kanssa?
Vierailija kirjoitti:
En halua tehdä lasua. Ja ilman muuta lapsi saa tavata vanhempaansa niin paljon kun haluaa. Kyse siitä, että harkitsee jäävänsä tämän vanhemman luo asumaan, ja tapaavansa minua harvemmin.
Ymmärtää kyllä itse tilanteen niin että miettii pystyykö olemaan mokaamatta, kun siitä tulee niin kova rangaistus aina. Kuitenkin isän kanssa niitä kivoja juttujakin. Mitkä tietenkään ei jäisi pois.
Ei halua pahoittaa vanhemman mieltä, sanomalla ettei jää tämän kanssa asumaan.Mutta ei hänen, lapsen, henkinen hyvinvointi tule kestämään sitä.
En ole itsekään halunnut tunnustaa tosi asioita puolisostani. En ikinä ole ottanut kuuleviin korviin puheita narsismista, vaan kuitannut ne hölynpölynä. Kunnes kuuntelin asiasta tietoa, ja piirteitä luetellessa todella moni kohta täsmäsi.
Oikeastaan en voi tehdä mitään, pelastaa itseni, antaa lapsen tehdä omat ratkaisunsa ja olla tuki ja turva, tarjota toinen vakaa koti.
Surullista. Pahimmillaanhan lapsi imee itseensä samat toimintamallit.
Tosi hankala tilanne, jos lapsi kuitenkin kärsii niin tulevaisuus voi olla haastava ja tuoda tullessaan mt-ongelmia jos joutuu kasvamaan myrkyllisessä ilmapiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma narsismista? Vai heijastatko omia narsistista piirteitä häneen?
Niin, tätäkin olen miettinyt. Voi olla että teen juuri näin. Ja vika onkin oikeasti minussa, ja lapsen on parempi toisen vanhemman kanssa.
Kaikissa meissähän on niitä piirteitä itsessämme minkälaisia ihmisiä ympärillemme kertyy.
Itse asiassa mietin todella paljon kaikkea sitä, minkä minä olen tehnyt väärin, ja teen väärin.
Enkä todellakaan ome varma narsismista. Mutta paljon on piirteitä jotka siihen viittaa.
Lisäksi henkistä väkivaltaa.
Ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma narsismista? Vai heijastatko omia narsistista piirteitä häneen?
Niin, tätäkin olen miettinyt. Voi olla että teen juuri näin. Ja vika onkin oikeasti minussa, ja lapsen on parempi toisen vanhemman kanssa.
Kaikissa meissähän on niitä piirteitä itsessämme minkälaisia ihmisiä ympärillemme kertyy.
Itse asiassa mietin todella paljon kaikkea sitä, minkä minä olen tehnyt väärin, ja teen väärin.
Ainakin ammattilaisten keskuudeessa käsittääkseni on aika yleinen käsitys, että narsisti-leimaa käyttävät helpoiten itse erittäin narsistiset henkilöt.
Jätä diagnoosien tekeminen ammattilaisille. Lapsen lakisääteistä oikeutta et voi omien keittiöpsykologidiagnoosien perusteella evätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa ap purkaa nyt vain omaa eron tuomaa katkeruuttaan. Jos lapsi itse haluaa asua isällään, ei siellä ihan kamalaa voi olla.
Epävakaa persoonallisuus on tunnettu narsistien diagnosoija.
Ennen haukuttiin homoksi, nykyään narsistiksi.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa ap purkaa nyt vain omaa eron tuomaa katkeruuttaan. Jos lapsi itse haluaa asua isällään, ei siellä ihan kamalaa voi olla.
Totta. Paras antaa olla, tehdä lapsen niinkun haluaa. Jos pilaa elämänsä, menköön aikuisena terapiaan, tai olkoon onnellisesti kusipää.
Taidan keskittyä parantamaan itseni, tutustumaan itseeni kunnolla. Otan selville missä minä olen tehnyt oikein, ja missä väärin.
En minä voi sitä lasta pelastaa. Olen vaan paikalla, jos haluaakin muuttaa luokseni joskus myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa ap purkaa nyt vain omaa eron tuomaa katkeruuttaan. Jos lapsi itse haluaa asua isällään, ei siellä ihan kamalaa voi olla.
Totta. Paras antaa olla, tehdä lapsen niinkun haluaa. Jos pilaa elämänsä, menköön aikuisena terapiaan, tai olkoon onnellisesti kusipää.
Taidan keskittyä parantamaan itseni, tutustumaan itseeni kunnolla. Otan selville missä minä olen tehnyt oikein, ja missä väärin.
En minä voi sitä lasta pelastaa. Olen vaan paikalla, jos haluaakin muuttaa luokseni joskus myöhemmin.
Kuulostaa siltä, että lapsi pelastuu parhaiten, kun pysyttelee siellä isänsä luona. Et kuulosta millään tasolla terveeltä.
Näissä jutuissa, missä toinen syyttää toista narsistiksi narsisteja on usein molemmat, toinen ohut- ja toinen paksunahkainen narsisti. Myös narsisti ja epävakaa-pariskunnat ovat hyvin yleisiä, tai sitten narsisti ja läheisriippuvainen.
Toki joskus niinkin, että toinen on vielä terveen kirjoissa ja vain toisella on isompia ongelmia.
Mutta pers.häiriöinen tai muuten mielenvikainenkin voi olla riittävän hyvä vanhempi. Vanhempi-lapsisuhteessa dynamiikka on usein, luonnollisesti, erilainen kuin parisuhteissa.
No mitäs laki sanoo asiasta? Se että exä pitää narsistina, ei nyt vielä estä lasta näkemästä vanhempaansa.