Millainen vieras olisit Linnassa? Kuvaile iltaa!
Itselläni olisi onnistunut puku ja olisin kaunis, mutta koska olen tuntematon, kamerat ja juontajat hyppäisivät minut yli.
Kuitenkin joku media haastattelisi minua juhlatunnelmista ja vastailisin jotain ympäripyöreää ja katuisin myöhemmin menetettyä mahdollisuutta.
En tulisi humalaan, mutta en myöskään tanssisi, mikä tekisi minusta tylsän vieraan. Keskustelisin jonkun vanhan luokkakaveri kanssa, joka olisi ylemmässä asemassa kuin minä.
Entä te?
Kommentit (17)
Vittuilisin heti kättelyssä niin paljon, että likainen vanha setäkin pöyristyisi.
Myöhemmin illasta leipoisin muutamaa poliitikkoa ja päällikköä turpaan.
En löytäisi oikeaa ovea, kompastuisin hermostuksissani ja lentäisin rähmälleni presidenttiparin eteen, kaataisin boolit rinnuksilleni, talloisin tanssipartnerin varpaille, luulisin jotain ihmistä ihan toiseksi henkilöksi ja puhuisin ihan mitä sattuu. Todennäköisesti myös joisin liikaa.
Kättelystä päästyäni hakeutuisin ruokapöytään ja siinähän se ilta mukavasti meniskin.
En tanssisi, vaan seisoskelisin lähinnä boolimaljan tienoilla. Hiljaisena miehenä en juurikaan osallistuisi keskusteluihin, hymisisin ainoastaan hiljaisella äänellä muiden samanlaisten kilttisten kanssa. Frakki olisi vuokraamosta, aveccia ei olisi jollei sitten joku kavereista lainaa.
Kauhee! Heti, kun olisi saanut tarpeeks juodakseni niin alkaisin vittuileemaan ministereille ja muille politiikoille. Onneks en pääse sinne. Tulis vuosisadan bileet.
Olisin paikalla vähintään puoli tuntia liian aikaisin, ja olisin aivan umpijäässä ennenkuin pääsisin edes jonoon asti (siitähän on ohjeet, milloin paikalle pitää tulla).
Tuntisin oloni alipukeutuneeksi, vaikka päällä olisi ihan ookoo vaatteet. Tällainen persjalkainen keski-ikäinen täti nyt ei vaan ole hehkeä ilmestys millään meikillä ja kampauksella. Olisin päässyt kuitenkin oman paikkakunnan paikallislehteen esittelemään mekkoni, sen olisi ommellut paikallinen ompelija. Ja meikin ja kampauksen tekisin myös paikalliset osaajat, hekin pääsisivät lehteen siinä samalla.
Ja mua hävettäisi ihan hirveästi päätyä lehteen tuollaisesta.
Kättelyrivissä mut tunnistettaisiin kyllä, mutta kamera ei kuvaisi 1,7 sekuntia kauempaa. Muuten sen linssi syöpyisi rikki.
Tekisin jonkin etikettimokan ruokapöytien lähellä, söisin itseni ähkyyn ja vahingossa vetäisisin linnan boolia liikaa, kun en löydä alkoholitonta versiota. Liimautuisin vaivaannuttavasti sen ainoa tuntemani kansanedustajan lähelle (en kovin montaa edes tunnistaisi) kunnes tajuaisin liueta kauemmas, ja haahuilisin jossain nurkissa piilottelemassa. Puhuisin kuitenkin liian kovaäänisesti ja noloja kuluneita vitsejä, jos joutuisin puhumaan jonkun kanssa.
Törmäilisin ihmisiin ja loiskuttaisin heidän omia juomia heidän päällensä - omat vaatteeni kyllä säilyisivät kunnossa, ei siinä mitään. Mutta joku Päivi Räsänen saisi maitokahvinsa prinsessamekolleen. Se ehkä olisi tarkoituksellista, jos en oikeasti olisi niin kömpelö. TOdennäköisesti astuisin myös jonkun laahuksen päälle ja se repäisi irti. Mulla kylläkin on käsilaukussa mukana hakaneuloja ja neuloja ja ompelulankoja, että osan saisi kursittua kasaan.
Hiljainen ja huomaamaton. Todennäköisesti onnistuisin olemaan jotenkin alipukeutunut tai tyylitön. Vetäytyisin syrjemmälle tarkkailemaan muita ihmisiä enkä uskaltaisi irrotella mitenkään. Tanssia en osaa joten sekin jäisi välistä. Joisin alkoholia hyvin vähän. Söisin sitäkin enemmän. Koko ajan olisi julmetun kuuma ja naama punaisena koittaisin selviytyä ihmispaljoudessa ja olla osumatta tv-kuviin.
Terkuin ujo introvertti
Pulauttaisin paskapökäleen booliin ja kailottaisin että sanna on paska vastuuton akka.
Vierailija kirjoitti:
Kättelystä päästyäni hakeutuisin ruokapöytään ja siinähän se ilta mukavasti meniskin.
Täällä sama. Tarjoilut kiinnostaa ja suu olisi täynnä koko ajan. Lopuksi katselisin parvelta menoa.
Olisin jo valmiiksi lääkitty joko beetasalpaajalla tai rauhoittavilla tai molemmilla koska jo lähikaupassa asiointi jo ahdistaa ni mites sitte tuo. Lisäksi pelkään auktoritetteja niin varmaan pyörtyisin Saulin edessä lääkityksestä huolimatta.
No median huomion kyllä saisin koska olen kaunis. Mutta rasvanen juhlaruoka, tunnelma ja booli kyllä tekisivät tepposensa ja Kämpin jatkoista ois turha haaveilla.
Heräisin jostain omenahotellin lattialta kauheassa morkkiksessa ja elämäni olisi ohi kun hävettäisi niin paljon.
Enhän mä tuntis sieltä ketään. Ottasin kahvit, kuuntelisin vähän aikaa bändiä ja painusin kotiin.
Olen ollut siellä enkä toista kertaa mene. Hirveä tungos, hiki valui selkää pitkin ja kampaus lätsähti kun oli niin kuuma. Olimme kuin porot aitauksessa. Joku pyörtyi ja Päivi Räsänen elvytti. Mies valitti että läkähtyy frakissaan ja että jonkun kansanedustaja rintava vaimo hieroi ryntäitään hänen selkäänsä vasten jonossa. Pakoon ei päässyt. Booli oli hirvää kuraa eikä mihinkään voinut edes istahtaa syömään.
Kieltäytyisin kutsusta, koska en halua olla missään tekemisissä eliitin kanssa.
Eliitin joka on luovuttanut verellä maksetun itsenäisyyden Euroopan rikkaiden hallintaan.
Ehkä kävisin polttamassa kutsun vaihtoehtojuhlissa.
"Katos per*ele! Saulihan se siinä. Mitä äijä! Otahan tuosta huikka niin sujuu ilta mukavammin. ( Kaivaa povitaskusta taskumatin )
Joisin vahingossa liikaa ja unohtaisin hermostuksissani syödä. Olen tosi sosiaalinen hiprakassa ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. Lyöttäytyisin vaan höpöttelemään kaikkien mielenkiintoisien kulttuurialan henkilöiden seuraan. Tykkään myös tanssia, joten sitäkin kaikkien kanssa ketkä ei karkuun pääse. Ja jatkoille tietenkin Linnan jälkeen. Keräisin jonkun isomman porukan kasaan ja menoksi.
Yrittäin jokaista vähänkin katseen kestävä naista päästä panemaan ja vetäisin kunnon kännit. Lopulta sammuisin pöydälle.
Kiertelisin aluksi katselemassa millaista porukkaa on paikalla. Sitten joisin hieman liikaa boolia ja alkaisin kysellä kansanedustajilta ja ministereiltä kiusallisia kysymyksiä. Ilta päättyisi käsirysyyn Antti Kurvisen kanssa (joka voittaisi minut painissa koska on pohjalainen).