Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette lopettaneet alkoholin juomisen, onko päätös koskaan horjunut
03.12.2022 |
Ja jos on niin miten olette päässeet yli?
Itsellä on pari alkoholijuomaa joiden makua on kova ikävä. Vesi herahtaa kielelle jo ajatuksestakin. Ja välillä jotain nostalgisia harhoja siitä, miten alkoholi muka toisi tiettyihin tilanteisiin jotain lisää.
Kommentit (30)
About kerran päivässä horjuu, mutta aina tulee uusi aamu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viides vuosi alkottomuutta tais alkaa. Mulla on niin huono olo jo parin siiderin jälkeen, että en kaipaa sitä tunnetta enää ja päänsärkyjä. En ole koskaan pitänyt alkoholijuomien mausta, olen juonut humalatilan vuoksi. Valkkarin tuoksusta tosin tulee monet mukavat ja hilpeät juhlat mieleen. Siinä mielessä on ikävä, muttei sitä juomaa varsinaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Viides vuosi alkottomuutta tais alkaa. Mulla on niin huono olo jo parin siiderin jälkeen, että en kaipaa sitä tunnetta enää ja päänsärkyjä. En ole koskaan pitänyt alkoholijuomien mausta, olen juonut humalatilan vuoksi. Valkkarin tuoksusta tosin tulee monet mukavat ja hilpeät juhlat mieleen. Siinä mielessä on ikävä, muttei sitä juomaa varsinaisesti.
Ap tässä. Itsellä valkkari yksi mitä ikävöin. Enkä edes juodessani juonut valkkaria vaan kaljaa.
Itse en pidä humalatilasta, mutta silloinen sosiaalinen ahdistus oli pahempi. Nykyään sos ahdistus parantunut enkä kaipaa humaltumista enää ollenkaan. Mutta jollain tapaa jotain siitä kuitenkin. Alkottomana vasta kuukausia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viides vuosi alkottomuutta tais alkaa. Mulla on niin huono olo jo parin siiderin jälkeen, että en kaipaa sitä tunnetta enää ja päänsärkyjä. En ole koskaan pitänyt alkoholijuomien mausta, olen juonut humalatilan vuoksi. Valkkarin tuoksusta tosin tulee monet mukavat ja hilpeät juhlat mieleen. Siinä mielessä on ikävä, muttei sitä juomaa varsinaisesti.
Ap tässä. Itsellä valkkari yksi mitä ikävöin. Enkä edes juodessani juonut valkkaria vaan kaljaa.
Itse en pidä humalatilasta, mutta silloinen sosiaalinen ahdistus oli pahempi. Nykyään sos ahdistus parantunut enkä kaipaa humaltumista enää ollenkaan. Mutta jollain tapaa jotain siitä kuitenkin. Alkottomana vasta kuukausia.
Sinnittele! Kyllä helpottaa. MInulla punaviinin tuoksu oli pitkään houkutteleva, mutta koskaan ei oikeasti ole tullut tilannetta, että olisin oikeasti halunnut maistaa. Paitsi unissa, pitkään näin unia joissa join mutta nuo oli ahdistavia, ei totisesti nauttinut niissä. Nyt yli 11 v juomatta, enkä tätä seesteistä olotilaa vaihtaisi mistään nimestä, siksi en mieti miltä maistuisi ja osaisinko juoda hillitysti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viides vuosi alkottomuutta tais alkaa. Mulla on niin huono olo jo parin siiderin jälkeen, että en kaipaa sitä tunnetta enää ja päänsärkyjä. En ole koskaan pitänyt alkoholijuomien mausta, olen juonut humalatilan vuoksi. Valkkarin tuoksusta tosin tulee monet mukavat ja hilpeät juhlat mieleen. Siinä mielessä on ikävä, muttei sitä juomaa varsinaisesti.
Ap tässä. Itsellä valkkari yksi mitä ikävöin. Enkä edes juodessani juonut valkkaria vaan kaljaa.
Itse en pidä humalatilasta, mutta silloinen sosiaalinen ahdistus oli pahempi. Nykyään sos ahdistus parantunut enkä kaipaa humaltumista enää ollenkaan. Mutta jollain tapaa jotain siitä kuitenkin. Alkottomana vasta kuukausia.
Sinnittele! Kyllä helpottaa. MInulla punaviinin tuoksu oli pitkään houkutteleva, mutta koskaan ei oikeasti ole tullut tilannetta, että olisin oikeasti halunnut maistaa. Paitsi unissa, pitkään näin unia joissa join mutta nuo oli ahdistavia, ei totisesti nauttinut niissä. Nyt yli 11 v juomatta, enkä tätä seesteistä olotilaa vaihtaisi mistään nimestä, siksi en mieti miltä maistuisi ja osaisinko juoda hillitysti...
Olo onneksi on helpottunut. Muistelin ihan rehellisesti niitä syitä miksi aikanaan lopetin. Kävin ostamassa itselleni yhdet kengät joita olen pidempään himoinnut. Nyt kuppi kahvia ja taas yhden hidasteen ylittäneenä vahvempana eteenpäin!
Edellisestä kiusauksesta on muutama viikko ja se oli paljon suurempi. Olin jo unohtanut sen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja onneksi olkoon teille joilla on jo vuosia alla. Hieno päätös jossa pysyminen vaatii luonnetta. Ap
Todella harvoin. Valkkaria joskus kesällä, kun muut ottaa ekaa lasia. Menee nopeasti ohi. Fiilis ilman sitäkin hyvä ja useamman lasin jälkeen huomaan, ettei olisi kaikkien muiden kannattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä juonut alkoholia maun takia joten ei ole ollut ongelmaa. Alkoholista tule yhtäkään positiivistä asiaa mieleen.
No ei varsinaisesti horjunut, mutta kyllähän tässä on useampaan kertaan etenkin viime vuosien aikana miettinyt mitä hyötyä tästä raittiudesta oikein loppupeleissä olikaan.
Ei elämä isossa kuvassa ole muuttunut paremmaksi ja tavallaan kurjempaakin on kun kunnolla tajuaa kuinka hukkaan sitä menikään heittämään vuosia elämästään ja samalla sen, ettei niiden aikana tekemättä/elämättä/kokematta jääneitä asioita voi enää saada vaan ne on menettänyt iäksi.
Ja se varsinkin harmittaa, ettei niiden tilalle saanut yhtään mitään eikä todellakaan ainakaan mitään hyvää tai tärkeää.
Lisäksi sen kanssa on tekemistä, että pystyy elämään tuon kaiken kanssa koska se mennyt todellakin muistuttaa itsestään ihan joka päivä juurikin sillä, ettei elämässä ole sitä eikä tätä itselle aidosti tärkeää asiaa/elementtiä eikä tule myöskään ikinä olemaan.
Ja kyllähän se olisi kiva esim kesällä ottaa lasillinen/kaksi vaikka jotain valkkaria/roseeta tai sitten näin joulun alla muutakin kuin mehuglögiä tai vaikka ihan irish coffee tai rommitoti. Erikoisinta näissäkin ajatuksissa on se, etten koskaan alkoholia vielä käyttäessäni juonut mitään tuollaisia vaan sitä nimenomaan ryysti kaljaa, siideriä, lonkeroa tai jotain salmaria josta tuli nopsaan vaan sopivan vahvaan humalaan. Mausta viis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä juonut alkoholia maun takia joten ei ole ollut ongelmaa. Alkoholista tule yhtäkään positiivistä asiaa mieleen.
Sama. Silti harmittaa just se, ettei enää voi juoda ihan vaan maun vuoksi sitä yhtä kahta annosta.
En siis kaipaa todellakaan humalaa yhtään, mutta olisi kiva voida juoda se yksi saunakalja tai kilistää skumpalla eikä olla se joka kyselee alkoholittoman version perään.
Alkoholi ei maistu, mutta silti ärsyttää suunnattomasti että sen suhteen on rajoituksia eikä voi ottaa sitä yhtä kuten normaalit ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
No ei varsinaisesti horjunut, mutta kyllähän tässä on useampaan kertaan etenkin viime vuosien aikana miettinyt mitä hyötyä tästä raittiudesta oikein loppupeleissä olikaan.
Ei elämä isossa kuvassa ole muuttunut paremmaksi ja tavallaan kurjempaakin on kun kunnolla tajuaa kuinka hukkaan sitä menikään heittämään vuosia elämästään ja samalla sen, ettei niiden aikana tekemättä/elämättä/kokematta jääneitä asioita voi enää saada vaan ne on menettänyt iäksi.
Ja se varsinkin harmittaa, ettei niiden tilalle saanut yhtään mitään eikä todellakaan ainakaan mitään hyvää tai tärkeää.
Lisäksi sen kanssa on tekemistä, että pystyy elämään tuon kaiken kanssa koska se mennyt todellakin muistuttaa itsestään ihan joka päivä juurikin sillä, ettei elämässä ole sitä eikä tätä itselle aidosti tärkeää asiaa/elementtiä eikä tule myöskään ikinä olemaan.
Ja kyllähän se olisi kiva esim kesällä ottaa lasillinen/kaksi vaikka jotain valkkaria/roseeta tai sitten näin joulun alla muutakin kuin mehuglögiä tai vaikka ihan irish coffee tai rommitoti. Erikoisinta näissäkin ajatuksissa on se, etten koskaan alkoholia vielä käyttäessäni juonut mitään tuollaisia vaan sitä nimenomaan ryysti kaljaa, siideriä, lonkeroa tai jotain salmaria josta tuli nopsaan vaan sopivan vahvaan humalaan. Mausta viis.
Niin, edellä kuvattu onkin Instagram-pinterest-maailmaa, sitä mitä ihmiset ajattelevat, että miltä (heidän) alkoholinkäyttö(nsä) näyttää. Että se olisi kuin baileysin maunoksesta. Harvalle se kuitenkaan on todellisuus. Jos ei ole saatavilla kuin äklöimelää skumppaa, pahaa kaljaa tai liian vahvaa mehukattiboolia, se kyllä menee kaupaksi jos ei muutakaan ole. Kännissä mölyämistä ja loppuillasta taksikuskille avautumista. Darra ja morkkis. Se siitä seksikkyydestä.
Itse ratkesin monta kertaa uudelleen tupakoimaan näistä tunnelmallisista mielikuvista. Savuke kesäyössä yksin kallioilla. Hiljainen lumisade ja rauha, seurana vain savuava tupakka. Sikaria jouluna isän kanssa. Pakettiin kuuluu myös ikuinen häpeä hajusta, tajuaminen että on ainoa joka röökaa. Häpeä siitä että muut joutuvat odottamaan että yksi saa poltettua tupakan. Naapurit paiskoo ikkunoita kiinni vaikka olisi kipittänyt häntä koipien välissä pihan perimmäiseen häpeänurkkaan polttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen luopunut ylipäätään juomisen tavasta alkoholin lisäksi. En koe tarpeellisena olla esim juhlissa jatkuvasti lasi kädessä. Ei minun tarvitse nesteyttää itseäni aivan jatkuvasti. Enhän minä muutenkaan juo koko aikaa, miksi sitten juhlissa?
Vierailija kirjoitti:
En ikinä juonut alkoholia maun takia joten ei ole ollut ongelmaa. Alkoholista tule yhtäkään positiivistä asiaa mieleen.
Ei tule ei, mutta siksikin sitä alkoholia haluaisi vihdoin kokeilla ihan vaan maun vuoksi eikä humalahakuisuuden.
Tuon humalahakuisen juomisen oppi teininä ja kyllä siihen töitäkin sai tehdä, että alkoi tykätä humalassa olosta eli itsestä ainakin alkoholisti/humalahakuinen juoppo tuli ihan vaan ahkeralla juomisella. Silloinkaan ei ollut mikään ongelma olla kokonaan ilman alkoholia, mutta sitä en ymmärtänyt miksi ottaa vain yksi tai pari kun tosiaan on sama olla kokonaan ilman jos ei vedä kunnolla känniä.
Nyt sitten kun täysraittiutta on takana pian vuosikymmen niin itseensä on vihdoin tutustunut ja olen melkolailla varmakin siitä, että ilman tuota teinikännäämistä joka ei vei ihan väärille urille, olisin ollut juurikin sellainen alkoholinkäyttäjä joka ottaa vain maun vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole oikeastaan koskaan luopunut kokonaan, koska en ole varsinaisesti aloittanutkaan.
Koko ikäni juonut max pari annosta mietoja pari kertaa vuodessa. Nykyään sekin on vain jäänyt. Juhannussiiderikin unohtui jääkaappiin, ja nyt on kohta joulu.
Ei mitään vaikeutta. Eikä nykyisin häiritse ketään. Joskus nuorempana joku ihmetteli, mutta se oli hänen ongelmansa
Päätös ei ole horjunut, mutta minä horjun joka perjantai-ilta.
Yhteiskunta ei onnistu poistamaan alkoholia maitokaupoista mutta tekee kaikkensa rangaistakseen ihmisiä jotka sitä sieltä ostavat.
No kyllä se yksi juoma toisi ainakin itsellä moneenkin tilanteeseen just sen vaaditun lisän, että siinä olisi viihtyisä olla eikä sosiaalinen elämä kärsisi.
Esim vaikka nyt näin joulun alla muut ottaa terästetyn glögin ja tietenkin siitä tulee sellainen hilpeän puhelias olo kun taas itse on hieman sivusta seuraajan roolissa sen alkottoman totinsa kanssa. Ja sitten jos muut päättää ottaa toiset niin sitten voikin jo poistua paikalta koska humaltuvia/humalaisia en kestä lainkaan selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se yksi juoma toisi ainakin itsellä moneenkin tilanteeseen just sen vaaditun lisän, että siinä olisi viihtyisä olla eikä sosiaalinen elämä kärsisi.
Esim vaikka nyt näin joulun alla muut ottaa terästetyn glögin ja tietenkin siitä tulee sellainen hilpeän puhelias olo kun taas itse on hieman sivusta seuraajan roolissa sen alkottoman totinsa kanssa. Ja sitten jos muut päättää ottaa toiset niin sitten voikin jo poistua paikalta koska humaltuvia/humalaisia en kestä lainkaan selvinpäin.
Ainakin itselleni oli ihan opetettavissa oleva asia, olla hilpeä ja juhlatuulella selvin päin. Miksei sinulle?
Tosin olen kylläkin siirtynyt sellaiseen seuraan jossa alkoholi ei ole suuressa roolissa melkein kenelläkään. Aiempi porukka oli sellaista, että alkoholi oli pääasia ja kaikki muu yhdentekevää oheistoimintaa. Silloin kyllä itselläkin oli ulkopuolinen olo kun en juonut kuten muut.
En ole sortumassa, mutta olisiko kaamos mikä horjuttaisi hyviä päätöksiä?