Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalainen luterilaisuus on niin ilotonta?
30.11.2022 |
Ihan kuin ehdoin tahdoin haluttaisiin tehdä omasta myyntituotteesta mahdollisimman luotaantyöntävä. Ei mitään estetiikkaa, ei elähdyttävää ja puhuttelevaa musiikkia, ei edes retorisesti taitavia pappeja, joita kukaan jaksaisi nuokkumatta kuunnella.
Kommentit (44)
Ja se ainainen "otsasi hiessä sinun on leipämurusesi tienaaman", 8aatana samalla kun muualla maailmassa elellään yltäkylläisyydessä lämpimässä ilmastossa vähillä töillä ja muhkealla palkalla...
Suomalainen luterilaisuus on maailman suurin kusetus, ihan kuin jostain DDR:stä kopioitu ideologia, eihän sellaista kukaan halua!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa kaikki on vakavaa ja ilotonta. Miksi ei siis valtauskontokin olisi? Tämä on tosin hitaasti muuttumassa.
Tuonti uskonnot ova v*tuttaneet meitä aina.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kaikki on vakavaa ja ilotonta. Miksi ei siis valtauskontokin olisi? Tämä on tosin hitaasti muuttumassa.
Tämä, sata kertaa tämä.
Enpä ole koskaan ollut ilottomassa jumalanpalveluksessa ollut. Estetiikkakin on kirkoissa kohdillaan. Vain pääsiäisyön messu on ymmärrettävästi melko synkkä ja hautajaiset sit surullisia, muutoin olen kyllä ihan ilosanomaa kirkossa kuullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luterilainen käsitys kristinuskosta nojaa syntisyyteen ja syyllisyyteen. Lisäksi pitää olla vastuullinen, ahkera, arkinen ja omata korkea työmoraali, yhteiskunnallisesti aktiivinen ja tehdä hyviä asioita. Kaikille on jatkuvasti luettava lakia, jotta he tuntevat syntisyytensä ja parannusta on tehtävä koko ajan. Huolettomuus ja elämästä nauttiminen eivät sovi luterilaisuuden syvimpään olemukseen.
Katolilaisuudessa korostuu synninpäästö, vapautuminen synnin tekemisen taakasta. Syntinsä voi tunnustaa aina, kun kokee tehneensä sitä ja pappi antaa synninpäästön.
Ortodoksisuudessa korostuu Jumalan rakkaus, armo ja ilo. Ihminen voi elä armossa ja toimia oikein Jumalan rakkauden avulla.
Muistutan kuitenkin, että hyvin harva luterilainen, katolilainen tai ortodoksi on oikeasti sydämen uskova, valtaosa on vain tapakristittyjä, eivätkä välttämätt edes usko Jumalaan. Silti näiden uskontojen erot vaikuttavat elämään ja antavat vastauksen avaajan kysymykseen luterilaisuuden ilottomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ja se ainainen "otsasi hiessä sinun on leipämurusesi tienaaman", 8aatana samalla kun muualla maailmassa elellään yltäkylläisyydessä lämpimässä ilmastossa vähillä töillä ja muhkealla palkalla...
Suomalainen luterilaisuus on maailman suurin kusetus, ihan kuin jostain DDR:stä kopioitu ideologia, eihän sellaista kukaan halua!!
Kyllä. Valitsen ennemmin katolilaisuuden tai ortodoksisuuden, joissa ei tarvitse kantaa jatkuvasti syyllisyyden, perisynnin taakkaa ja yrittää teoillaan hyvittää sitä. Katolilainen voi tehdä synnintunnustuksen ja jatkaa kevyin mielin, jos hän on samalla tutkinut tekoaan omantuntonsa kautta. Ortodoksi saa elää jatkuvasti iloisena armossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä maissa on iloista luterilaisuutta?
Ainoa kerta, kun olen liikuttunut kirkossa, oli Kreikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä maissa on iloista luterilaisuutta?
Itse olisin tyytyväinen ilottomaankin luterilaisuuteen, mutta kirkko ajaa vastustajien hyysääämisellä jäseniä pois.
Vierailija kirjoitti:
Missä maissa on iloista luterilaisuutta?
Hyvä kysymys. Luterilaisuutta on lattareita ja Karibiaa myöten. On se varmaan vähän erilaista siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä maissa on iloista luterilaisuutta?
Kaikkialla missä ilosanomaa julistetaan. Sitä julistetaan myös toisten nimisten raamatullisten uskontojen
avulla.
Ei sambaaminen silti sovi adventtiin. Se on kulttuurista omimista muutenkin.
Sambatkaa ennemmin juhannustansseissa. Silloin voisi olla lämmintäkin.
Odotan kirkossa käymiseltä hartautta ennen kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sambaaminen silti sovi adventtiin. Se on kulttuurista omimista muutenkin.
Sambatkaa ennemmin juhannustansseissa. Silloin voisi olla lämmintäkin.Odotan kirkossa käymiseltä hartautta ennen kaikkea.
Sitä luterilaisuus todellakinntarjoaa. Missään ei ole yhtä ilottomia ja synkkiä jumalanpalveluksia kuin Suomessa.
Virsikirjasta kyllä löytyy myös todella upeita ylistysvirsiä, mutta ei ole lainkaan harvinaista, että pakollisella ylistysvirren paikalla lauletaankin vain jokin lyhyt ja mitäänsanomaton yksittäinen ylistyssäkeistö. Ja vaikka sanoituksissa olisikin iloa ja kiitosta, ei sellaisen tuntemista ainakaan sovi mitenkään näyttää... Olen kyllä ev.lut. mutta tässä asiassa kirkkoni ei oikein ole vahvimmillaan. Vapaissa suunnissa osataan paremmin, vaikka siellä voidaan joskus myös mennä toiseen ääripäähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sambaaminen silti sovi adventtiin. Se on kulttuurista omimista muutenkin.
Sambatkaa ennemmin juhannustansseissa. Silloin voisi olla lämmintäkin.Odotan kirkossa käymiseltä hartautta ennen kaikkea.
Sitä luterilaisuus todellakinntarjoaa. Missään ei ole yhtä ilottomia ja synkkiä jumalanpalveluksia kuin Suomessa.
Ehkä et kuuntele sitä kohtaa koskaan kun puhutaan evankeliumista.
Ei minusta luterilaisuus ole ilotonta.
Evankeliumi, ilosanomamme on, evankeliumi murtaa vaikka kallion...
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin eikä pitäisikään kuulua.
Meidän kulttuurimme on kaikessa synkkyydessään ja melankolisuudessaan erittäin kaunis ja ainutlaatuinen.
Menkää etelään ilottelemaan, älkää tuhotko Suomen upeaa kulttuuria.
Kirkko on muotoutunut joka maankolkassa sen asukkaiden oloiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sambaaminen silti sovi adventtiin. Se on kulttuurista omimista muutenkin.
Sambatkaa ennemmin juhannustansseissa. Silloin voisi olla lämmintäkin.Odotan kirkossa käymiseltä hartautta ennen kaikkea.
Sitä luterilaisuus todellakinntarjoaa. Missään ei ole yhtä ilottomia ja synkkiä jumalanpalveluksia kuin Suomessa.
Ehkä et kuuntele sitä kohtaa koskaan kun puhutaan evankeliumista.
Ei minusta luterilaisuus ole ilotonta.Evankeliumi, ilosanomamme on, evankeliumi murtaa vaikka kallion...
Erikoinen tapa osoittaa iloa nuo suomalaiset jumalanpalvelukset, jotka iloisuudellaan vastaa hautajaisia. Kaikki on murheellisen näköisiä, virret laahaavat ja arvokkuus on yhtä kuin synkkyys. Miten muualla kristityt kykenevät yhdistämään hartauden ja ilon?
Hyvä vaan, pysyy eroajien määrä tasaisena.