Soutaa, huopaa. Huoh

Tämä on aika kuluttavaa olla itse tietoinen, mitä haluaa ja mies veivaa ja vatuloi. Alan myös itse veivaamaan ja kohta olemme luultavasti niin solmussa, että ei tästä tule mitään. Puheyhteys on yllättävän hyvä, seksi on loistavaa ja viihdymme todella hyvin yhdessä. Olemme todella hyvä pari kun olemme kahdestaan. Elämämme on kiihkeää.

Itse olen miehelle sanonut, että haluan naimisiin ja haluan lapsia, joko hänen kanssaan tai jonkun muun. Olen ollut jo miehen tavattuani sitä mieltä, että tämä mies on kiva ja hyvä mies jotenkin, vaikka pettikin eksäänsä kanssani ja on toisinaan persoona. En tiedä mitä heidän suhteessaan oli pilalla kun hänen piti pettää. He ovat olleet erossa ilmeisesti jo jonkin aikaa, vaikka eksän tavaroita on kuulemma asunnossa. Itse en suostu menemään asuntoon, jossa on toisen naisen tavaroita. Ja muutaman kerran olen hermostunut kun hän vaihtaa eksänsä kuvia taustakuvikseen kännykässä. Se todella loukkaa. En tiedä paljonko he ovat yhteydessä, ilmeisesti aika paljon ja en todellakaan tiedä oikeasti, ovatko he edes eronneet.

Me ollaan lähdetty eri teille jo kerran, mutta mies soitti parin päivän päästä ettei osaa olla ilman minua. Meidän erkanemisen syynä oli tuolloin se, että mies ei halunnut olla mies minulle tai saada lapsia kanssani. Tämän uudelleen yrityksen keskustelussa sovittiin, että otetaan ihan hitaasti. Mikään ei ole kuitenkaan muuttunut ja ihan samanlailla nähdään ja ollaan. En itse osaa ottaa hitaasti ja teen lähestulkoon kaiken aina 100 lasissa (työt, perhe-elämä, harrastukset, koulu). Olen yrittänyt kysyä, että miten mies haluaa toteuttaa tuon hitaasti ottamisen kanssa, mutta hän ei osaa vastata koska kanssani on liian hyvä olla, mutta ei kuitenkaan halua edetä liian nopeasti. Viikonloppuna tappelimme ja totesin jo, että nyt riittää. Kuuntelin kuinka pilaan aina asioita liiallisella mielipiteen antamisella ja liian kiihkeellä asenteella kaikkeen. Mies ei kuitenkaan "päästänyt" lähtemään ja päädyttiin samaan sänkyyn. Eilen mies kuitenkin ilmoitti, että hänellä on vaikeuksia tulla kanssani ja hän ei osaa olla kun olen liian aktiivinen sängyssä. Muutama kuukausi sitten mies haukkui minut, solvasi ihan julkisesti. Sovittiin asia ja yritän parantaa käytöstäni. Hän sanoo myös kauniita asioita, on opettanut esimerkiksi rakastamaan omaa kroppaani. Hän on opettanut myös sen, että oikeasti positiivisella asenteellani pystyn kannustamaan ihmisiä. Itse tuon kuulemma miehen elämään paljon positiivista ja negatiivista ja sekoitan hänen elämänsä kuulemma.

En ole kovin kokenut miesten kanssa parisuhdemielessä tai siinä, että miten kommunikoidaan työn ulkopuolella. Koen kuitenkin, että minulla ja miehellä on molemmilla hyviä puolia ja huonoja puolia. Meidän vain pitäisi opetella elämään myös niiden huonojen puolien kanssa. Seksi on tosin niin isona osana omaa elämääni, että tuo yllä mainittu kommentti oikeasti oli vähän hämmentävä ja mietin, että miksi on tähän asti sanonut seksin olevan parasta ja sitten laukoo tuollaisen asian? Nyt on oma pää taas siinä kunnossa, että olen ihan hämmennyksissä, että mitä tässä pitäisi tehdä ja miksi ihmeessä tässä olen. Kuitenkin aina muistan niitä hyviä hetkiä välillämme ja olen iloinen niistä. Olen niin loppu kohta tähän oman pään soutamiseen ja huopaamiseen ja siihen, että mitä toinen haluaa. Tiedän, että hän haluaa hitaasti etenemistä ja tiedän, että hän haluaa rauhallista elämää. Kummallakaan ei ole kuitenkaan konkreettista tietoa, kuinka se tehdään.