Nuoret ja alkoholi

Nuoruusiässä aivot ovat erityisen herkkiä alkoholin aiheuttamille vaurioille. Toistuva alkoholinkäyttö voi häiritä mesokortikolimbisen järjestelmän toimintaa ja aiheuttaa prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen degeneroitumista eli rappeutumista. Humalahakuinen juominen (binge drinking) vaurioittaa laaja-alaisesti aivojen valkoisen aineen radastoja. Muisti ja oppimiskyky voivat heikentyä pysyvästi, ja runsaasti alkoholia käyttävä nuori voi jäädä pysyvästi vähäjärkiseksi.
.
Alaikäisenä aloitettu alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kypsymisprosessia. Prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen vajaatoiminta lisää impulsiivisuutta ja altistaa alkoholiriippuvuudelle. Alle 15 vuoden iässä alkoholia kokeilleilla onkin moninkertainen riski myöhemmän riippuvuuden kehittymiseen, verrattuna niiden riskiin joiden ensikosketus alkoholiin tapahtuu vasta täysi-ikäisenä. Mitä myöhempään ikään ensimmäiset pakolliset alkoholikokeilut saadaan siirrettyä, sitä parempi aivojen kannalta.
.
Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.
Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.
.
Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.
.
Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.