Voiko ahdistava asuinympäristö aiheuttaa pahaa oloa?

Jos ei ole omaa rauhaa, niin voi. Jos on oma rauha, niin johtuu itsestä.

Kakkaako karhu metsään?

Kyllä. Jotkut alueet /kaupungit levottomia, saasteita, melua, ongelmia. Jolloin voisi muuttaa. Voi myös työskennellä itsensä kanssa että voi paremmin, mutta joku toinen paikka voi sopia.

Voi! Muutin toiseen kaupunkiin ja voin paremmin.

Voi. Itse asun lähiössä, joka on ruma ja levoton. Vihaan aluetta, ei mitään kaunista, ei kukkia. Pelkkää betonia, roskia, rumuutta. Minä tykkään kauniista luonnosta, kukista, siisteydestä. Oma parveke on kaunis, mutta kun lähdet ulos, niin masennus iskee. Ei ole varaa muuttaa mihinkään parempaan, kun jäin työttömäksi. Tulen hulluksi täällä betonilähiössä.🤮

Vierailija kirjoitti:

Voi. Itse asun lähiössä, joka on ruma ja levoton. Vihaan aluetta, ei mitään kaunista, ei kukkia. Pelkkää betonia, roskia, rumuutta. Minä tykkään kauniista luonnosta, kukista, siisteydestä. Oma parveke on kaunis, mutta kun lähdet ulos, niin masennus iskee. Ei ole varaa muuttaa mihinkään parempaan, kun jäin työttömäksi. Tulen hulluksi täällä betonilähiössä.🤮

Joo, lapsuuden kotini oli Kulomäessä, se on kuuluisan Korson naapurikunta. Meidän asuinalue ihan ok, pientaloja, mutta jos menit sen sillan yli: Lähisiwassa Kulomäessä just puukotettiin kassaneiti henkihieveriin. Pelkäsin lapsesta asti asuinseutuani ja sitä Siwan aluetta. Samoin Korsossa spurgut huuteli mitä sattuu teini-ikäiselle mm. Kerran todistin aamulla mennessäni kouluun ihanaa "hei hunajapupu" huutelua.. en ikinä viihtynyt siellä.. makunsa kullakin. Lapsuudenkoti oli kuitenkin kiva, mutta itse olisin muuttanut jollekin toiselle kauniimmalle alueelle esim. Vantaalla Kartanokoski tai Ruskeasanta.

Kyllä. Asuin vuokra- läävässä, jossa piha- alue oli täynnä roskia. Inhotti tulla töistä kotiin, kun taloyhtiön rumuus ja levottomuus inhotti. Kun sain ostettua oman asunnon, ylimmästä kerroksesta, jossa parvekkeen edessä oli pelkkää metsää, tuntui, kuin olisin tullut taivaaseen. Oli ihanaa tulla kotiin, jossa ei tarvinnut pelätä, eikä katsella roskia, siivottomuutta. Saa nukkua yönsä rauhassa ja ympäristö on siisti ja turvallinen.

Itse rakastan kaupunkia, sitä että palvelut lähellä, kauneutta, rauhaa, tekemistä...

Tuo alue sopi lapsiperheille ja se Siwan (nykyään taitaa olla Alepa) alue sopi spurguille.

Itselläni aiheuttasi ahdistusta ympäristön rumuus ja jos ikkunasta ei näe luontoa ollenkaan. Kerran asuin sellaisessa ahtaasti rakennetussa betoni bunkkerissa ja verhot piti olla aina kiinni. Ei se tuntunut kodilta ollenkaan eikä siellä viihtynyt. 

Ympäristön rumuus tosiaan aiheuttaa itsellenikin pahaa oloa. En tajua miten erään läheisen kerrostaloalueen asukkaat kestävät asua siellä, seinät täynnä töhryjä, maassa jatkuvasti roskia. Eikä mitään vähäistä määrää tyyliin että joltain pudonnut taskusta karkkipaperi tai yksittäinen henkilö heittänyt röökiaskin maahan, vaan kuin joku pudottaisi taloutensa roskat pihalle säännöllisesti.  Itsekin asuin köyhähkössä lähiössä mutta onneksi siellä töhryt poistettiin melko nopeasti seiniltä ja roskia oli vähemmän, poimin niitä silloin tällöin itsekin kun ärsyttää ympäristön pilaaminen.

Sekin vaikuttaa mitä ikkunasta näkyy, entisessä asunnossani ikkunasta näkyi vain vastapäinen ankea 70-luvun kerrostalo. Ei se vastapäätä näkyvä rakennus niin haittaisi jos asuisi jossain vanhassa keskustassa ja vastapäätä olisi kaunis vanha talo, kuten Eirassa tai Kruununhaassa. Ei kukaan halua nähdä rumaa betonilähiötä ikkunasta, ihmekö se jos masentaa. Uudetkin kerrostalot rakennetaan tässä maassa niin rumiksi ja tylsiksi.

Kyllä! Asuin itse kunnan kaksiossa jonka kunto 80-luvulta. Wc:ssä kamala kellertävä laminaattiseinä (kaakeleita vain suihkun kohdassa) ja lattia alkuperäinen, myös kellertävä ja täynnä tupakan jättämiä jälkiä. Tapetit myös tupakan kellastuttamat. Eli karmea läävä.

Lähes täysin alkuperäiskunnossa. Sain onneksi luvan maalata seinät valkoisiksi ja vaihtaa kaapinovet, asunnosta tuli heti viihtyisämpi. Minun piti muuttaa uudempaan asuntoon mutta sitten sairastuin vakavasti ja päädyin sairaseläkkeelle. Enää ei varaa vaihtaa.

Parvekekin rumaa betonia, jota kesäkukat onneksi piristävät hieman. Valitettavasti olen aina ollut esteetikko ja sille en voi mitään että moni ruma asia asunnossa häiritsee edelleen. Ja masentaa kun ei voi muuttaa...

Tekisi mieli muuttaa kauas omista perheenjäsenistä, mutta tuntuu ylipääsemättömän vaikealta.

Tottakai voi. Levoton alue, missä ei ole mitään kaunista eikä luontoa tekee henkisesti pahan olon itsellekin.

On olemassa kai jotain tutkimuksiakin siitä että viihtyisä ympäristö pidentää elinikää...