Miksette te isänne menettäneet ole onnellisia siitä että teillä sentään oli hyvä isä?

Ootko oikeesti tyhmä vai esitätkö vain?

Ehkä niiden isät kuolikin häpeään?

Ne ei osaa olla kiitollisia vaan pitivät isää itsestäänselvyytenä.

Ei mulla ollut hyvää isää, juro juoppo oli. En kiukuttele enkä myöskään ole kiitollinen, isäni ei herätä minussa oikein mitään ajatuksia. Oli sellainen kuin oli.

Ai nytkö ei enää saisi surra kuolleita?

Entä jos on ollut hyvä isä, suureksi osaksi ja välillä paha isä. Vai onko jollakulla ollut täysin hyvä isä.

Kyllä mä olen, faija oli maailman paras iskä

Terveiset sinne taivaaseen 😔

Isä oli väkivaltainen alkoholisti. Siksi.

Menetin isäni, kun olin 27v. Juuri saanut oman lapsen. Olisin niin toivonut, että isäni olisi ollut vielä täällä. Alkuun tuli tosi usein mieleen, että soitanpa isälle ja kysyn hänen mielipidettään. Ikävä on kova edelleen, 15 vuoden jälkeenkin. Mutta kiitollisuus päällimmäisenä.

Hahhah, ihan oikein niille.

Luonnonvalinta jne.