Haavekuva parisuhteesta
Auttakaa minut maanpinnalle.... olen luonut itselleni haavekuvan ihanteellisesta parisuhteesta joka ei kyllä nykyisen seurustelukumppanini kanssa toteudu, mutta paljon hyvää on kuitenkin tässä ihmisessä kun olen häbeen hyvin kiintynyt. Ajattelen että parisuhteessa PITÄÄ osata puhua aiheesta kuin aiheesta vapautuneesti, koskettelua ja läheisyyttä on paljon molemminpuolisesti ja oma-aloitteisesti, seksiä olisi pari kertaa viikossa ainakin kun vasta vuosi seurusteltu, ymmärrän jos myöhemmin vähän hiljenee, ja että mieskin aktiivisesti tekisi joskus aloitteita. No, tässä nyt vaan muutama mutä tulee ekana mieleen, mutta ehkäpä opin elämään noiden asioiden kanssa.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui, kun kerroit nämä tarpeesi kumppanillesi?
Vai olethan kertonut...?
En ole kertonut, kun sitten minusta tuntuisi että pyydän noita asioita eikä ne tule luonnollisesti häneltä.
Yritän vaan opetella että ihmisiä on erilaisia, tarpeita ja toimintatapoja myös.
Jos päätät että sopeudut, muista että sinä päätit niin, ei se kumppani. Syytökset sitten myöhemmin itselle. Elämä ei ole ruusuilla tanssimista, mutta omista haluista ei kannata liiaksi tinkiä.
Minua huvittaa nuoruuden mielikuvat ihanneparisuhteesta, verrattuna siihen miten erilaisia jotkut ovat luonteelta.
Semmoisia ne mielikuvitussuhteet ovat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui, kun kerroit nämä tarpeesi kumppanillesi?
Vai olethan kertonut...?
En ole kertonut, kun sitten minusta tuntuisi että pyydän noita asioita eikä ne tule luonnollisesti häneltä.
Yritän vaan opetella että ihmisiä on erilaisia, tarpeita ja toimintatapoja myös.
Eli oletat, että hän lukee ajatuksesi ja/tai hänen tarpeensa ovat täysin samat kuin sinun? Olen hämmästynyt. Ethän sinä nyt muitakaan asioita saa aina pyytämättä.
Jos valitset miettiä tätä asiaa täällä etkä oman kumppania kanssa, niin ehkäpä sinun oikeasti kannattaisi erota. Ehkä kannattaa opetella terveitä ihmissuhdetaitoja ensin esim. kavereiden kanssa ja kokeilla sitten vasta seurustella.
Älä tyydy. Etsi parempaa, sitä mitä haluat.
Miten nuo ei muka toteudu suhteessasi? Järkeviä perusvaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui, kun kerroit nämä tarpeesi kumppanillesi?
Vai olethan kertonut...?
En ole kertonut, kun sitten minusta tuntuisi että pyydän noita asioita eikä ne tule luonnollisesti häneltä.
Yritän vaan opetella että ihmisiä on erilaisia, tarpeita ja toimintatapoja myös.
Alkuperäisessä viestissä vastaat jo omaan kysymykseesi " ihanne parisuhteesta" eli jotta nuo kaikki muut asiat voisivat toteutua pitää parisuhteessa pystyä vapaasti puhumaan ihan kaikesta. Jotta se taas onnistuu, täytyy luottaa kumppaniin ja kumppanin olla luottamuksen arvoinen. Eikä pidä olettaa, että jos sinä tykkäät jostain, niin toinen automaattisesti tykkää myös siitä. Joten ota rohkeasti kumppanisi kanssa puheeksi asioita, joita pohdit. Muista myös kuunnella hänen ajatuksiaan. Väistämättä, ette ole kaikesta samaa mieltä, mutta pääasia on, että isoista asioista ajattelette kuta kuinkin samoin.
T. Ohis
En osaa sinun suhteestasi sanoa mitään kun en teitä tunne.
Itse olen ollut (ja olen varmaan vieläkin) sellainen, että olen aina ajatellut lähinnä toista, en itseäni. Olen pitänyt omia tarpeitani jotenkin liiallisina ja hävettävinä. Tämä johti siihen, että ymmärsin toista loputtomiin. Yritin kyllä kertoa tarpeistani, mutta kun toinen torppasi ne, jatkoin suhdetta pettymyksestä ja pahasta olosta huolimatta. Samalla yritin entistä enemmän kuunnella toisen tarpeita ja vastata niihin, sopeuttaa itseäni.
Nyttemmin olen oivaltanut, että en voi eikä minun täydy ohittaa omia tarpeitani, koska se on valheessa elämistä ja saa minut voumaan huonosti. Etsin ihmistä, joka on itselleni sopiva eli sellainen, joka kokee samat (isot) asiat tärkeiksi kuin minäkin ja vastaa siksi tarpeisiini mielellään. Ja minä tietysti hänen. Yksi tarpeistani on juuri saada puhua vapaasti kaikenlaisista asioista. Jos en tällaista ihmistä löydä, joudun olemaan yksin. Uskon, että se on parempi kuin ahdistua valheellisessa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui, kun kerroit nämä tarpeesi kumppanillesi?
Vai olethan kertonut...?
En ole kertonut, kun sitten minusta tuntuisi että pyydän noita asioita eikä ne tule luonnollisesti häneltä.
Yritän vaan opetella että ihmisiä on erilaisia, tarpeita ja toimintatapoja myös.
Jaa taas tätä. Niin tyypillistä, että nainen vetää herneet nenään, kun mies ei osaa lukea naisen ajatuksia.
On ihmisiä, jotka luontevasti koskettelevat paljon, ja kun kaksi sellaista osuu yksiin, kyllä se suhde on todella erilainen kuin jos tässä asiassa tyylit eivät kohtaa. Ja tuokin, ettei voi puhua vapaasti, kyllä se oikeasti kuormittaa paljon. Minulle nämä asiat ovat tulleet yhä tärkeämmiksi, en enää tinkisi. Saa toki olla toista mieltä ja painottaa sitä muuta paljoa hyvää, mitä se kullekin sitten tarkoittaa.
Mitä tapahtui, kun kerroit nämä tarpeesi kumppanillesi?
Vai olethan kertonut...?