Lue keskustelun säännöt.
Tunnen olevani töissä vanha ja säälittävä
10.11.2022 |
Olen 36 ja olin koronan ajan työtön. Olin sitä ennen varastotöissä ja kävin koronan jälkeen lyhyen koulutuksen työkkärin kautta ja menin työharjoittelun kautta varastohommiin.
Mutta. Töissäni aloitti pari kuukautta sitten nuorempi nainen, ulospäinsuuntautunut, reipas, nätti. Tuntuu että kaikki pitävät hänestä, itsekin pidän. Mutta siinä missä olen varastolla oppinut jotain vuosien aikana niin hän on oppinut tasan samat asiat muutamassa viikossa ja oppii koko ajan lisää.
On kuin uhkaisi itsevarmuutta tämä ihminen. En voi olla vertaamatta itseeni. Oma itsetuntoni ja itsevarmuuteni ovat täysin hukassa, kiitos ikävien elämänkokemusten ja perussairauksieni joiden takia tuntuu että ponnistelin ihan turhaan ikinä mitään kun sairastelu vei urheiluharrastukset ja luovista harrastuksistani ei niistäkään tullut mitään.
Minun pitäisi olla tyytyväinen että on työpaikka tänä päivänä ja olen maksanut pois vanhoja velkojanikin. Käyn töissä vaikka olen sairas. Kuitenkin vertaan, että olisin voinut tehdä tähän mennessä jo vaikka mitä ellen olisi niin laiska i-di-oot-ti.
En ymmärrä miksen voi ikinä olla yhtään tyytyväinen itseeni! Miksi vertaan ja kadehdin ihmisiin joita en tunne tilanteissa joilla ei ole mitään väliä?
Kommentit (15)
Olet itsekin vielä melko nuori ja tämä voi olla herätys sinulle pysähtyä ja miettiä, mitä todella haluat tehdä. Kuulostaa, ettet ole aivan tyytyväinen elämääsi tällä hetkellä. Kannattaa toimia nyt heti eikä kymmenen vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu etten vain voi ikinä voittaa työelämässä. Jään aina jonkun huipputyypin jalkoihin vaikka tekisin mitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekin vielä melko nuori ja tämä voi olla herätys sinulle pysähtyä ja miettiä, mitä todella haluat tehdä. Kuulostaa, ettet ole aivan tyytyväinen elämääsi tällä hetkellä. Kannattaa toimia nyt heti eikä kymmenen vuoden päästä.
Kirjoittaminen on tärkeää ja sillä saralla koin myös vastikään valtavan pettymyksen jota en ihan pysty avaamaan täällä. Toinen on opiskelu, kiinnostaisi korkeakoulu (yliopisto) kun pyöritän samoja tunkkaisia ajatuksia muuten.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu etten vain voi ikinä voittaa työelämässä. Jään aina jonkun huipputyypin jalkoihin vaikka tekisin mitä. Ap
Et ole vanha, vaan nuori.
Miksi ihmeessä sinun pitäisi voittaa työelämässä? Valtaosa meistä ei voita, vaan tekee työnsä ja ansaitsee rahaa.
Seuraavassa elämässä voimme syntyä jääkiekkoilijoiksi ja päätyä väkivaltaisen historiamme vuoksi toimitusjohtajiksi.
On ihan normaalia verrata itseään toisiin vaikka kuinka yrittäisi ettei. Muista kuitenkin että jokainen meistä ponnistaa eri kohdasta, toiset saavat jo alussa etumatkaa. Eli keskity ajattelemaan ei sitä missä olet nyt vaan sitä kuinka pitkältä olet tullut ja mitä kaikkea olet joutunut ylittämään. Suoriutuminen on kuluttavaa, ei ihme että olet väsynyt.
Ja miettisin samalla olisiko joku eri duuni kuitenkin parempi ja alkaisin katsella vähän sillä silmällä ilmoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsetuntoon vaikuttaa se miten vanhemmat suhtautuu lapseensa. Kannustus ja tukeminen a ja o. Vanha et kyllä millään mittarilla vielä ole 😊 enkä usko oikein muutakaan millä itseäsi mollaat. Jos muut saisivat kertoa sinusta arvionsa se saattaisikin yllättää positiivisesti. Itse yleensä vaan vertaa muka parempiin kun jokaikisessä meissä on puutteemme sekä ne lahjakkuudet. Jokaisella on molempia.
On epäreilua omaa itseä kohtaan harrastaa tuommoista vertailua jossa vertailukohde on ihan eri ikäinen, eri elämäntilanne, terveydentila jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä on hyviä ajatuksia. Käyn nyt suihkussa ja luen sitten niitä ajatuksen kanssa.
Ap
Ei kai nuorempaan tarvitse itseään verrata. Katsotaan sitten kun jotkut ovat samassa iässä, mutta ei kai silloinkaan ole pakko vertailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin alaa nelikymppisenä, vasta tämän jälkeen löysin tai kehitin itsevarmuuteni. Siihen asti olin arka, särkynyt ja tuuliajolla. Pikkuhiljaa tajusin, että minulla on vahvuuksia, osaamista ja mielipiteitä. Tein muutamassa vuodessa todella hurjan hypyn eteenpäin itsetunnon saralla. Toivoa on! Älä luovuta!
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu etten vain voi ikinä voittaa työelämässä. Jään aina jonkun huipputyypin jalkoihin vaikka tekisin mitä. Ap
Ei kannata vertailla muiden suorituksiin. Vertaa sen sijaan nykyistä suoritustasi aikaisempiin; miten olet kehittynyt, mikä on seuraava kehityskohteesi, oletko tyytyväinen nykyiseen työhösi, jos et mikä voisi olla seuraava siirto työelämässä. Ja muista: olet vielä nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On epäreilua omaa itseä kohtaan harrastaa tuommoista vertailua jossa vertailukohde on ihan eri ikäinen, eri elämäntilanne, terveydentila jne.
On joo ja teen sitä ehkä jopa itseäni kohtaan. Vertaan siihen kun olin päälle 20, huippukunnossa ja terve. Nytkin olen edelleen suht freesin näköinen ja hoikka kun onnistuin karistamaan sairastelusta tulleet kilot. Ja olen tehnyt välillä kuten tänään töitä vaikka vointi on ollut hetkittäin todella huono. Mutten halua antaa periksi ja menettää työpaikkaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia verrata itseään toisiin vaikka kuinka yrittäisi ettei. Muista kuitenkin että jokainen meistä ponnistaa eri kohdasta, toiset saavat jo alussa etumatkaa. Eli keskity ajattelemaan ei sitä missä olet nyt vaan sitä kuinka pitkältä olet tullut ja mitä kaikkea olet joutunut ylittämään. Suoriutuminen on kuluttavaa, ei ihme että olet väsynyt.
Ja miettisin samalla olisiko joku eri duuni kuitenkin parempi ja alkaisin katsella vähän sillä silmällä ilmoituksia.
Olenkin katsonut jo eri hommia kun suoraan sanottuna ei kiinnosta kovin monet hommat joissa pitäisi olla koko ajan sosiaalinen. Siksi tämä ala on sinänsä hyvä kun on monia paikkoja joissa voi olla sosiaalinen siinä määrin kun itsestä tuntuu hyvältä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella meistä on hyvät ja huonot puolet, vertailu on turhaa.
Up