Milloin lapsi katsotaan ylivilkkaaksi

4-vuotias elämäniloa täynnä oleva pikkupoika kyseessä. Empaattinen, pääsääntöisesti hyvät tavat omaava ja sitten se toinen puoli.

Liikkuu ko-ko ajan. Pitää jatkuvaa älämölöä. Unille rauhoittuminen vaikeaa, koska vähintään heiluttaa jalkaa ja tai kättä. Ruokapöydässä ei istu aloillaan, vaan jumppaa tuolilla ylös alas ja pyörii, meinaa poistua pöydästä kun tulee jotakin mieleen. Erittäin levoton nukkuja, eli pyörii 360 astetta ympyrää, potkii, kädet käy.

Osaa keskittyä, kun aihe on pojan mielestä mielenkiintoinen ja muistaa esimerkiksi järkyttävän määrän dinosaurusten nimiä ulkoa. On fiksu, oppii uutta nopeasti ja tykkää touhuta keittiössä apuna. Hirveän helposti vaan kaikki menee koheltamiseksi ja loppupeleissä usein sattuu, kun äidillä ei ole silmiä selässä.

Äiti on ihan loppu, kun olen yh ja kaiken kotonaoloajan poika mieluusti roikkuu minussa kiinni. Meillä opetellaan tilan antamista ja mm. lukitsen vessan oven saadakseni vessassakäyntirauhan, mutta tuo jatkuva härvääminen ja mölinä käy ihan järkyttävästi hermojen päälle. Teen asiantuntijatyötä ja poika on päiväkodissa, missä viihtyy tosi hyvin. Päiväkodista kuuluu samaa palautetta, että ei keskity ei-mielekkääseen tekemiseen, mutta kuitenkin huomioi kaikki lapset, leikkii kaikkien kanssa, osaa leikkiä yhdessä ja on tosi kiva kaveri kaikille. Meillä pidetään säännöistä kiinni ja varmasti osa on myös nelivuotiaan uhmaamista, kun en anna ottaa tablettia ja lastenohjelmia ruokapöytään. On tosi rutiinien perään oleva lapsi ja rutiineista poikkeaminen aiheuttaa usein mielipahaa ja vaatii parikin päivää sen läpikäymistä, jos on tapahtumassa jotakin rutiineista poikkeavaa.

Poika kertoo monta kertaa päivässä että rakastaa ja on tosi ihana touhuilija, mutta verrattuna todella moneen muuhun lapseen, on ihan kuin ikiliikkuja. Esimerkiksi neuvolakäynnillä kuitenkin keskittyi mitä pyydettiin ja 4v neuvolassa harhautui aiheesta, kun kyseltiin kuvassa näkyviä asioita, hoitaja sai kuitenkin palautettua huomion takaisin siihen mitä piti käsitellä.

En tiedä mitä tällä haen, ehkä tietoa siitä, etten ole yksin tämän tilanteen kanssa. Olen nukkunut viime yön tosi huonosti, kun poika tuli viereeni nukkumaan nähtyään pahaa unta enkä unenpöpperöisenä tajunnut palauttaa poikaa sänkyynsä - loppuyö meni unen ja valveen rajamailla, kun poika potki ja käsillä sätkiessään löi minua naamaan pariin otteeseen ollessani nukahtamassa. Poika on äitiriippuvaisuuden kanssa kuin 1-vuotias läheisriippuvainen, minun ollessani näköpiirissä tapahtuu riiviöityminen ja kaikki menee kuin kuuroille korville. Kun minä en ole näköpiirissä, tottelee pääsääntöisesti mitä sanotaan ja on paljon rauhallisempi.