Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Sinä nainen...
08.11.2022 |
... jolla on ollut joskus kipinä kadoksissa? Saiko miehesi sen jotenkin takaisin?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Eipä saanut, mutta ei kyllä yrittänytkään
Mitä olisit toivonut, että hän olisi yrittänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Varmaan tosiaan pitäisi.... Teilläkin auttoi tosi hyvin
Tuota toiseen ihastumista olen ajatellut... Siinä vaiheessa puhuminen on varmaan myöhäistä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Miksi muuten otit rakastajan, etkä uutta suhdetta? Onko suhteesi muuten hyvä vai mikä sinua siinä pitää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Miksi muuten otit rakastajan, etkä uutta suhdetta? Onko suhteesi muuten hyvä vai mikä sinua siinä pitää?
En tiedä miksi en ole jättänyt miestäni. Ehkä tottumus pitää minua tässä liitossa. Kun kosketus ja seksi jää välit etääntyvät väistämättä. Yhteys katoaa kun elää kämppiksinä. En koe että suhteemme on hyvä enää. Näin ainakin minun kohdallani kävi.
En ihastunut toiseen vaan tietoisesti etsin seksikumppanin. Kaipasin niin kosketusta ja hellyyttä. Nyt rakastaja on kyllä minulle tärkeämpi kuin mieheni, hänkin on varattu. Jatkamme näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Miksi muuten otit rakastajan, etkä uutta suhdetta? Onko suhteesi muuten hyvä vai mikä sinua siinä pitää?
En tiedä miksi en ole jättänyt miestäni. Ehkä tottumus pitää minua tässä liitossa. Kun kosketus ja seksi jää välit etääntyvät väistämättä. Yhteys katoaa kun elää kämppiksinä. En koe että suhteemme on hyvä enää. Näin ainakin minun kohdallani kävi.
En ihastunut toiseen vaan tietoisesti etsin seksikumppanin. Kaipasin niin kosketusta ja hellyyttä. Nyt rakastaja on kyllä minulle tärkeämpi kuin mieheni, hänkin on varattu. Jatkamme näin.
Kämppiksinä jatkamisen ymmärtäisin, jos siihen pystyy suhteen jälkeen. Minusta olisi kuitenkin liian ahdistavaa asua ihmisen kanssa, jonka lähellä ei ole hyvä olla. Mutta kukin tietysti tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Miksi muuten otit rakastajan, etkä uutta suhdetta? Onko suhteesi muuten hyvä vai mikä sinua siinä pitää?
En tiedä miksi en ole jättänyt miestäni. Ehkä tottumus pitää minua tässä liitossa. Kun kosketus ja seksi jää välit etääntyvät väistämättä. Yhteys katoaa kun elää kämppiksinä. En koe että suhteemme on hyvä enää. Näin ainakin minun kohdallani kävi.
En ihastunut toiseen vaan tietoisesti etsin seksikumppanin. Kaipasin niin kosketusta ja hellyyttä. Nyt rakastaja on kyllä minulle tärkeämpi kuin mieheni, hänkin on varattu. Jatkamme näin.Kämppiksinä jatkamisen ymmärtäisin, jos siihen pystyy suhteen jälkeen. Minusta olisi kuitenkin liian ahdistavaa asua ihmisen kanssa, jonka lähellä ei ole hyvä olla. Mutta kukin tietysti tavallaan.
Niin ymmärrän tuon ajatuksen. Ei aina ole helppoa asua yhdessä kun paljon puhumattomia asioita on välillämme. Mutta ei pitkästä liitosta ole helppoa lähteä myöskään.
En tiedä oletko ap mutta teillä on eri tilanne, parempi. Välillänne on vielä jotain kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Voisiko sitä kokeilla, että teette kivoja asioita enemmän sinun aloitteestasi, sellaisia mistä molemmat pitävät. Yhdessä vietetty aika pitkässä suhteessa kutistuu helposti siihen, että ollaan vain kotona ja hoidetaan rutiineja, jolloin keskinäinen yhteys ja kontakti kuihtuu. Seurustelun alkuaikoina taas tehdään yleensä paljon asioita yhdessä ja yhdessä oleminen on intensiivistä, toista kuunnellaan ja arvostetaan. Noita elementtejä lisäämällä voisi luoda maaperää sille, että saisit sanottua miten paljon kaipaat seksuaalista läheisyyttä vaimoltasi.
Esitä asia siten, että rakastat, ihailet ja haluat häntä edelleen yhtä paljon kuin ennenkin ja tahtoisit teidän seksuaalisen yhteytenne paranevan ja vahvistuvan. Kysy mitä mieltä hän on teidän seksuaalisesta yhteydestänne. Mitä hän toivoisi sinulta, miten hän näkee teidän kontaktinne. Onko uusia ideoita eli jätä ehdotusten tekeminen hänelle itselleen. Ota asia esille sitten, kun olette jo useamman kerran tehneet mukavia asioita yhdessä, jolloin toivottavasti koette jo lähentymistä, ei siis niin, että menette ulos syömään pitkästä aikaa ja sitten alat kyselemään seksistä. Seksin väheneminen liittyy myönteisen kontaktin heikentymiseen parin välillä, joten sen vahvistaminen on olennaista.
Jos tämä tuntuu liian vaikealta tai ei onnistu, niin menkää pariterapiaan. Siellä teitä autetaan selvittämään vaikeuksianne ja parempaan keskusteluyhteyteen vaikealta tuntuvien asioiden suhteen. Vielä totean, että hieno juttu, ettet ole ensimmäisenä lähtemässä pettämään, vaan koetat omalta osaltasi parantaa tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Miksi muuten otit rakastajan, etkä uutta suhdetta? Onko suhteesi muuten hyvä vai mikä sinua siinä pitää?
En tiedä miksi en ole jättänyt miestäni. Ehkä tottumus pitää minua tässä liitossa. Kun kosketus ja seksi jää välit etääntyvät väistämättä. Yhteys katoaa kun elää kämppiksinä. En koe että suhteemme on hyvä enää. Näin ainakin minun kohdallani kävi.
En ihastunut toiseen vaan tietoisesti etsin seksikumppanin. Kaipasin niin kosketusta ja hellyyttä. Nyt rakastaja on kyllä minulle tärkeämpi kuin mieheni, hänkin on varattu. Jatkamme näin.Kämppiksinä jatkamisen ymmärtäisin, jos siihen pystyy suhteen jälkeen. Minusta olisi kuitenkin liian ahdistavaa asua ihmisen kanssa, jonka lähellä ei ole hyvä olla. Mutta kukin tietysti tavallaan.
Niin ymmärrän tuon ajatuksen. Ei aina ole helppoa asua yhdessä kun paljon puhumattomia asioita on välillämme. Mutta ei pitkästä liitosta ole helppoa lähteä myöskään.
En tiedä oletko ap mutta teillä on eri tilanne, parempi. Välillänne on vielä jotain kuitenkin.
Mistä syystä ette ole menneet pariterapiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun näkemys, N50+ kirjoitti:
Vaikea kysymys, kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Jos kunnioitus menee - pettäminen, epärehellisyys tai muu iso pettymys, joka voi liittyä lapsiinkin tai elämäntapohin yleensä - niin silloin helposti menee rakkauskin eikä ole paluuta, koska rakkaus on lopussa, mutta tottumus pitää yhdessä.
Jos taas vain kyllästyminen, leipiintyminen yleisesti, niin kipinän voi palauttaa helposti. Palataan samoihin tapoihin kuin tavatessa ja suhteen alussa, jos se oli hyvää aikaa. Miten kohtelit vaimoa, mitä teitte yhdessä, piditte varmaan hauskaa eri tavoin ja yllätitte toisenne ja itsennekin.
Ellei hyvää ja umpirakastunutta aikaa ole ollut suhteen alussakaan tai nainen ei halua muuttaa mitään tai ottaa vastaan hyvän tahdon eleitä niin tehtävä on mahdoton.
Sinänsä mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja meillä on ihan kivaa yhdessä edelleen. Läheisyyttäkin on monessa muodossa, mutta seksi vähenee, ja nyt en oikeastaan edes muista, koska "oli viimeksi". Senkin kyllä myönnän, että minun on todella vaikea puhua asiasta, kun jotenkin ei halua hajottaa sitä vähää mitä on jäljellä. Toisaalta, vaimokin kyllä on tietoinen tilanteesta.
Kyllä teidän on puhuttava asiasta. Muuten se on huono asia suhteenne kannalta. Minä olen nainen seksittömässä liitossa. Yritin saada miestä puhumaan asiasta. Ei siitä mitään tullut, yritin kauniisti tai lopulta ärsyyntyneenä. Asia haudattiin, enää siitä en yritä edes puhua. Minulla on nykyisin rakastaja.
Miksi muuten otit rakastajan, etkä uutta suhdetta? Onko suhteesi muuten hyvä vai mikä sinua siinä pitää?
Rahat ja talo tietenkin.
Alue: Seksi
Eipä saanut, mutta ei kyllä yrittänytkään