Kuinka savupiiput eivät täyty vedellä kun sataa?
Jos siellä on jotkut vedenpoistokanavat, niin eikö nekin tukkeudu ajan myötä noesta ja tuhkasta? Ei kai nuohooja muuta tee kuin heilauttaa jotain harjaa vaan siellä joka ei niihin kanaviin ylety.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Katos kun siinä on se katos. Piipunhattu.
Ei niitä ole vielä ollut kuin joitakin kymmeniä vuosia. Savupiippuja on ollut paljon kauemmin, ja silloinkin satoi.
Se on taikatemppu! Jumalan olemassa olo on todistettu!!!
En muuten tuedä minne tuo vesi menee!
Vierailija kirjoitti:
Katos kun siinä on se katos. Piipunhattu.
En minä ainakaan savupiipuissa mitään kattoja ole nähnyt monessakaan.
Tiili imee kosteutta, mutta käytännössä vesi valuu sitten sulkupellin kautta huoneen puolellw ja valuu seinää pitkin alas. Ei sieltä litrakaupalla vettä tule, mutta valuva nokivesi likaa seinää jonkun verran. Piipunhattu estää tämän ilmiön. Piippuun satava vesi voi talvella jäätyä ja rapauttaa tiiliä rikkoen ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katos kun siinä on se katos. Piipunhattu.
Ei niitä ole vielä ollut kuin joitakin kymmeniä vuosia. Savupiippuja on ollut paljon kauemmin, ja silloinkin satoi.
No sitten niihin meni vettä. Ja tämän ongelman ratkaisemiseksi keksittiin, että siinä on hyvä olla katos.
Ennen vanhaan tämä ei ollut ongelma, koska tulisijat olivat aina käytössä, myös kesäisin kun tehtiin puuhellalla ruokaa.
Pientalon piipun aukko on niin pieni ettei siihen kovin paljon vettä osu. Ja jos on lämmitys päällä, sekin vesi haihtuu äkkiä pois.
Kivaa pohdintaa, ikäänkuin pikku pipania. Odotellaanpa vastausta, joku muurari tietää?
Juu, meillä lattiat tulvii vedestä aina kun sataa, kun uunin luukkujen ja peltien välistä tulee vettä valtavina hyökyaaltoina.
Olen joskus 70-luvulla nähnyt, kuinka rankkasateella nokista vettä valui pellin vierestä huoneen seinään.
Vierailija kirjoitti:
Juu, meillä lattiat tulvii vedestä aina kun sataa, kun uunin luukkujen ja peltien välistä tulee vettä valtavina hyökyaaltoina.
:D
Veikkaisin lämpötilan muutoksia, kun pisarat laskeutuu piippua pitkin alas. Vesikin on muuttuva elementti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katos kun siinä on se katos. Piipunhattu.
En minä ainakaan savupiipuissa mitään kattoja ole nähnyt monessakaan.
Meillä on yhteensä 6 piippua mökillä ja kotona, kaikissa on hattu. Pikainen katselmus ikkunasta: kaikilla naapureillakin on piipuissa hatut.
Ihan tavallisella 70-luvulla rakennetulla alueella ollaan.
Säännöllisessä äytössä olevaan piippuunhan ei kosteus pääse juurikaan pesimään. Pitkiä aikoja käyttämättä oleviin sen sijaan kannattaa hattu laitattaa asap, muuten on ajan kanssa käyttökelvoton hormi.
Se vesi valuu piipun ja tulisijan sisäpintoihin joista se haihtuu nopeasti. Jos piipun aukko on esim. 200cm ei vesimäärä kovallaakaan sateella ole niin suuri, etteikö se häviäisi sinne haihtumaan.
Suomessa saattaa sataa kovimmillaan noin 15cm. vuorokaudessa, joten ei siitä tuntia kohden tule kovinkaan suurta vesimäärää tuollaiseen piippuun. Tuleeko noin desin luokkaa?
Eli huokoinen tiili imee vedet itseensä mistä vesi sitten haihtuu nopeasti.
Mitä jos orava ja lintu menee piipusta sisään? Onko kaikilla varmasti verkko, tosin se taas pitää tyhjentää lehdistä ja katsoa onko linnunpesä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katos kun siinä on se katos. Piipunhattu.
Ei niitä ole vielä ollut kuin joitakin kymmeniä vuosia. Savupiippuja on ollut paljon kauemmin, ja silloinkin satoi.
No sitten niihin meni vettä. Ja tämän ongelman ratkaisemiseksi keksittiin, että siinä on hyvä olla katos.
Piipunhattu attu myös parantaa vetoa. Tuli syttyy helpommin ja palaa paremmin ja siten puhtaamminkin. Hattu verkkoineen pidentää piipun ja hormin ikää suojaamalla vedeltä, lumelta ja myös eläimiltä, joita niitäkin on monenmoisia piippuun tunkemassa. Hattu myös estää mahdollisia ylös asti nousseita kipinöitä lentämästä pitemmälle. Hattu on kai saranoitu tai ainakin nostettavissa pois nuohousta varten.
"Kuinka savupiiput eivät täyty vedellä kun sataa?"
Vähän maalaisjärkeä käyttöön - taidat kärsiä suhteelisuudentajun puutteesta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Suomessa noin 500 ja 650 millimetrin välillä. Oletetaan liioitellen, että keskimääräinen kuukauden sademäärä ryöpsähtäisi kerralla, eli noin 50 mm. Näin voi joskus käydä, vaikka harvinaista onkin. Rankkasateeksi sade muuten ilmatieteessa määritellään mm.. jos vettä tulee 10 mm neljässä tunnissa. Oletetaan tässä kuitenkin siis tuo hurja 50 mm. Normaalin tiilisavupiipun hormi on 10x10 cm, jolloin hatuttomaan piippuun sataa vettä 5 desilitraa. Mietipä siitä, täyttyykö savupiippu?
Katos kun siinä on se katos. Piipunhattu.